Siirry sisältöön

Abd ar-Rahman I

Wikipediasta
Abd ar-Rahman I

Abd ar-Rahman I oli Umaijadi-dynastiaan kuulunut Cordoban kalifaatin emiiri vuosina 756–788.[1]

Tarinat kertovat, että Abd ar-Rahmanin onnistui vuonna 750 paeta abbasidien vainoa.[2] Viimeiset umaijadit houkuteltiin esiin piiloistaan katteettomilla lupauksilla 754, jonka jälkeen heidät otettiin kiinni ja piestiin hengiltä.[3] Kerrotaan, että Abd ar-Rahman pelastautui kuitenkin uimalla Eufratin yli ja pakenemalla Pohjois-Afrikkaan,[4] mistä hän siirtyi Espanjaan. Tarinat paosta ovat kuitenkin myöhemmin kirjattua legendaa, jolla osaltaan tuettiin umaijadivaltaa Espanjassa. Koko pitkä tarina voi olla myös fiktiota.[5]

Espanjassa Abd ar-Rahman käytti taitavasti hyväkseen pienten muslimivaltioiden välisiä jännitteitä, vaati itsensä tunnustamista Cordoban hallitsijaksi isoisänsä kalifi Hishamin perijänä sekä tarjosi muhkeita korvauksia vastineeksi avusta.[6] Lopulta hän hyökkäsi al-Andalusin kuvernöörin Yusufin kimppuun ja tämän voitettuaan vuonna 755 teki Còrdobasta pääkaupunkinsa.[7] Yusuf tunnusti hänet Cordoban emiiriksi,[8] mutta Abd ar-Rahman sai taistella lähes jatkuvasti eri kapinallisryhmiä vastaan.[9] Vuonna 777 Kaarle Suuri marssi auttamaan Barcelonan kapinoivaa käskynhaltijaa Suleiman al Arabia, mutta sotaretki päättyi tuloksettomana.[10] Keskiaikainen balladi Rolandin laulu kuvaa frankkien paluuta.

Cordoban moskeija, nykyisin katedrali

Hallitsijana Abd ar-Rahman oli energinen, julma ja toisinajattelijoita häikäilemättömästi vainonnut tyranni,[11] joka kuoli lopulta omankin perheensä hylkäämänä ja pettämänä.[12] Nuoruudessaan, ennen salaliittoja ja kapinoita, häntä kuvattiin hyväsydämiseksi ja hurskaaksi.[13] Vuonna 785 Abd ar-Rahman aloitti Cordoban suuren moskeijan rakentamisen, missä aineksina käytettiin roomalaistemppeleiden ja kirkkojen jäänteitä.[14]

Abd ar-Rahmania seurasi emiirinä hänen poikansa Hisham I (788–796).

  • Lane-Poole, S: The Story of the Moors in Spain. (Ed. Gilman, A. first edition 1886) New York: Cosimo, 2010. ISBN 978-1-61640-430-7 (englanniksi)
  • Bury, J. B: Cambridge Medieva History. (Volume III) New York: The Macmillan Company, 1922. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  • Lalaguna, J.: Matkaopas historiaan: Espanja. Kuopio: Kustannusosakeyhtiö Puijo, 1992. ISBN 9515790018
  • Petersen, K.: Ihmiskunnan ajantieto. Suomentanut ja toimittanut Antero Manninen, avustajana Pentti Papunen. Helsinki: WSOY, 1965.
  • The New Encycopaedia Britannica. (Osa 1.) Chicago: Encycopaedia Britannica, 1986. ISBN 0-85229-434-4 (englanniksi)
  • The New Encycopaedia Britannica. Osa 28. Chicago: Encycopaedia Britannica, 1986. ISBN 0-85229-434-4 (englanniksi)
  1. ↑ Lalaguna, s. 216
  2. ↑ Petersen, s. 223
  3. ↑ Petersen, s. 224
  4. ↑ Bury, s. 410. Pohjois-Afrikan kuverööri Ibn Habib oli Abbasidien vastustaja, mutta vainosi myös Umaijadeja. Hän oli vastuussa kahden kalifi Walid II:n pojan teloituksesta.
  5. ↑ Collins, R.: The Arab Conquest of Spain 710-734, s. 116–117. Blackwell, 1989. Teoksen verkkoversio.
  6. ↑ Bury, s. 411
  7. ↑ Encyclopaedia Britannica 1, s. 17. Pääkaupunkiin alkoi virrata Umaijadien vainottuja kannattajia ympäri arabimaailmaa.
  8. ↑ Bury, s. 412
  9. ↑ Bury, s. 413. Toledo nousi kapinaan vuonna 764 ja hieman myöhemmin berberit.
  10. ↑ Petersen, s. 227
  11. ↑ Encyclopaedia Britannica 28, s. 30
  12. ↑ Bury, s. 414
  13. ↑ Lane-Poole, s. 68
  14. ↑ Lalaguna, s. 21
Edeltäjä:
–
Córdoban umaijadiemiirit
756–788
Seuraaja:
Hisham I