Siirry sisältöön

Ari Tolppanen

Lisää linkkejä
Wikipediasta
Ari Kalervo Tolppanen
Ari Tolppanen Hotelli Kämpissä 2023
Ari Tolppanen Hotelli Kämpissä 2023
Henkilötiedot
Syntynyt12. toukokuuta 1953
Helsinki
Kuollut26. helmikuuta 2026 (72 vuotta)
Helsinki
Muut tiedot
KoulutusDiplomi-insinööri

Ari Kalervo Tolppanen (12. toukokuuta 1953 Helsinki – 26. helmikuuta 2026 Helsinki) oli suomalainen talouselämän ja elokuva-alan vaikuttaja. Hänet tunnettiin erityisesti CapMan Oyj:n perustamisvaiheen toimitusjohtajana, omistajana ja hallituksen puheenjohtajana sekä suomalaisen pääomasijoitusalan uranuurtajana.[1][2]

Myöhemmin Tolppanen palasi 1970-luvulla tutuksi tulleelle filmialalle elokuvien rahoittajana ja tuottajana. Hän oli tuotanto- ja levitysyhtiö Aurora Studiosin sekä Kulttuurikasarmi Oy:n keskeisiä omistajia ja hallituksen puheenjohtaja.

Elämä ja ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus ja ensimmäiset elokuva-alan yritykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tolppanen pääsi ylioppilaaksi Pohjois-Haagan yhteiskoulusta vuonna 1972. Hän valmistui tuotantotalouden diplomi-insinööriksi Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1980.[2]

Opiskeluaikanaan Tolppanen osallistui Pohjola-Nordenin toimintaan. Hän oli perustamassa järjestön Walhalla-elokuvakerhoa ja Hanasaaressa järjestettyjä pohjoismaisia elokuvafestivaaleja.[3]

Tolppanen aloitti elokuva-alan yrittäjänä vuonna 1978 pohjoismaisia elokuvia maahantuoneessa Filmari-yhtiössä. Toiminta laajeni myöhemmin Oy Nordfilm Ab:ksi, jonka toimitusjohtajana Tolppanen toimi.[2][4] Nordfilm harjoitti elokuvien maahantuontia ja levitystä sekä omisti muun muassa elokuvateatteri Nordian Helsingin Yrjönkadulla. Kinosto osti yhtiön vuonna 1984.[2][5]

Elokuva-alalta siirryttyään Tolppanen työskenteli Paavo V. Suomisen perustamassa kylmäalan yrityksessä Huurre Oy:ssä. Hän oli yhtiön varatoimitusjohtaja vuosina 1982–1985 ja toimitusjohtaja vuosina 1985–1989.[6]

CapMan ja pääomasijoittaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1989 Tolppanen siirtyi Kansallis-Osake-Pankin, Pohjolan ja Programatorin perustaman CapManin toimitusjohtajaksi. CapMan oli ensimmäinen suomalainen rahastomuotoista pääomasijoittamista harjoittanut yhtiö. Sen ensimmäinen rahasto Finnventure I perustettiin huhtikuussa 1990.[2]

CapManissa toteutettiin johdon yritysosto eli MBO vuonna 1993. Yhtiö listautui Helsingin pörssiin vuonna 2001 ja laajensi myöhemmin toimintaansa muihin Pohjoismaihin. Tolppanen toimi CapManissa toimitusjohtajana ja myöhemmin hallituksen puheenjohtajana. Hän säilyi myös yhtiön merkittävänä omistajana perheyhtiönsä kautta.[7]

Tolppanen osallistui pääomasijoitusalan kehittämiseen Suomessa ja muualla Euroopassa. Vuosina 2000–2001 hän toimi alan eurooppalaisen kattojärjestön European Venture Capital Associationin eli EVCA:n puheenjohtajana.[8]

CapManin sijoitustoiminnan yhteydessä Tolppanen toimi hallituksen puheenjohtajana muun muassa PKC Groupissa, OneMed Groupissa, Esperi Care Groupissa ja Kämp Collection Hotelsissa. Hän osallistui Helsingin keskustan hotellikiinteistöjen kehittämiseen. Kämp Collection Hotels rakennutti muun muassa Hotel St. Georgen Yrjönkadulle. Norjalaisen sijoittajan Petter Stordalenin johtama yhtiö osti Kämp Collection Hotelsin vuonna 2019.[2][5]

Paluu elokuva-alalle

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tolppanen palasi 2010-luvulla elokuva-alalle rahoittajana ja tuottajana. Hän oli mukana kokoamassa yksityistä rahoitusta Aku Louhimiehen ohjaamaan elokuvaan Tuntematon sotilas.[5]

Tolppanen osallistui rahoittajana tai vastaavana tuottajana noin 20 kotimaisen elokuvan ja televisiosarjan tekemiseen. Näihin kuuluivat Tuntemattoman sotilaan lisäksi muun muassa AJ Annilan Ikitie, Zaida Bergrothin Tove, Saara Saarelan Veden vartija ja Veikko Aaltosen televisiosarja Ratamo.[9]

Tolppanen oli tuottajana myös John Websterin Jörn Donnerista kertovassa dokumenttielokuvassa Donner – Privat sekä Maarit Lallin ohjaamassa Nokian matkapuhelinliiketoiminnan kehitystä käsittelevässä televisiosarjassa Made in Finland.[9]

Tolppanen oli vuonna 2020 toimintansa aloittaneen Aurora Studiosin keskeisiä omistajia ja hallituksen puheenjohtaja. Yhtiö keskittyi elokuvien ja televisiosarjojen kehittämiseen, rahoittamiseen, tuottamiseen ja levittämiseen.[10]

Aurora Studios perusti vuonna 2021 Finnish Impact Film Fund -rahaston kotimaisten elokuvien ja sarjojen yksityiseksi rahoittajaksi. Rahaston ensimmäisen vaiheen pääomasitoumukset olivat yhteensä 5,5 miljoonaa euroa. Sen sijoittajiin kuuluivat Aurora Studiosin omistajien lisäksi Föreningen Konstsamfundet, Jenny ja Antti Wihurin rahasto, Saastamoisen säätiö ja Suomen Kulttuurirahasto.[10][11]

Kulttuurihankkeet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tolppanen oli Kulttuurikasarmi Oy:n merkittävä omistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Yhtiö toteutti yhteistyössä Föreningen Konstsamfundetin kanssa Helsingin entisen linja-autoaseman rakennukseen Kulttuurikasarmi-nimisen kulttuuri- ja tapahtumakeskuksen. Syksyllä 2023 avattuun keskukseen sijoitettiin ravintola- ja tapahtumatilojen lisäksi kolmisalinen Gilda-elokuvateatteri.[12][2]

Tolppanen oli kotimaisen nykytaiteen pitkäaikainen keräilijä ja Kiasman tukisäätiön hallituksen jäsen. Hän kuului myös uuden Arkkitehtuuri- ja designmuseon perustamista valmistelleeseen ohjausryhmään.[13][14]

Tolppanen vaikutti kahden Aalto-yliopiston tuotantotalouden ja informaatioverkostojen alojen professuurin syntymiseen. Hän rahoitti Urmas Hilapielen Suomen elokuvateatterien historiaa käsittelevän teoksen Kino Suomi (2021) julkaisemista sekä osallistui Jörn Donnerin kirjoituksista kootun teoksen Jörn Donner: Matkalla 1951–1968 (2023) mahdollistamiseen.[15]

Vuonna 2023 ilmestyi Tolppasen elämää ja toimintaa käsittelevä Jaakko Tapanisen kirjoittama kirja Tulisielun pelikirja – Ari Tolppanen ja aikaansaamisen taide.[16]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tolppanen asui Helsingissä. Hän oli naimisissa Marjatta Tolppasen kanssa, ja hänellä oli kuusi lasta.[2][17] Tolppanen kuoli nopeasti edenneeseen sairauteen 26. helmikuuta 2026. Hän oli kuollessaan 72-vuotias.[1][17]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 Sijoittaja Ari Tolppanen on kuollut Helsingin Sanomat. 2.3.2026. Viitattu 19.9.2026.
  2. 1 2 3 4 5 6 7 8 Toivonen, Matti: Talous- ja kulttuurivaikuttaja Ari Tolppanen on kuollut Yle. 2.3.2026. Viitattu 19.9.2026.
  3. ↑ Pere, Eeva-Liisa: Pohjoismainen elokuva-aate teki Ari Tolppasesta miljonäärin. Helsingin Sanomat, 17.9.1985.
  4. ↑ Arola, Heikki: Elokuvan parista pääomasijoittajaksi Helsingin Sanomat. 12.5.2003. Viitattu 19.9.2026.
  5. 1 2 3 Kinnunen, Kalle: Ari Tolppanen myi Kämpin Norjaan ja hankki rahoituksen Aku Louhimiehen Tuntemattomalle – Nyt tekee näyttävän paluun elokuvayrittäjäksi Suomen Kuvalehti. 31.7.2020. Viitattu 19.9.2026.
  6. ↑ Raeste, Juha-Pekka: Maxim-teatterin tilalle hotellia puuhaava Ari Tolppanen: Hotelli on teatterille eduksi Helsingin Sanomat. 10.12.2014. Viitattu 19.9.2026.
  7. ↑ Tietoa CapManista CapMan Oyj. Viitattu 19.9.2026.
  8. ↑ Mentor profiles CapMan for Good. Viitattu 20.9.2023. (englanniksi)
  9. 1 2 Ari Tolppanen – hakutulokset Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 19.9.2026.
  10. 1 2 Petri Kemppinen Aurora Studios Oy:n toimitusjohtajaksi, Hanna Lajunen levitysjohtajaksi Suomen Filmikamarin Pressipalvelu. 29.4.2021. Aurora Studios. Viitattu 19.9.2026.
  11. ↑ Kotimaisille elokuville ja sarjoille perustettiin uusi pääomarahasto: ”Taiteella voi ansaita”, sanoo sijoittaja Ari Tolppanen Helsingin Sanomat. 30.3.2021. Viitattu 19.9.2026.
  12. ↑ Helsingin Lasipalatsikortteliin rakentuva Kulttuurikasarmi aukeaa marraskuussa ePressi. 31.8.2023. Kulttuurikasarmi. Viitattu 19.9.2026.
  13. ↑ Kiasman tukisäätiö kiasmatukisaatio.fi. Viitattu 21.9.2023.
  14. ↑ Uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon perustaminen etenee 24.3.2021. Valtioneuvosto. Viitattu 19.9.2026.
  15. ↑ Svärd, Ulla-Maija: ”Minä yritän nähdä maailman yhtenä maana, kotimaanamme” – Jörn Donnerin Matkalla 1951–1968 Kulttuuritoimitus. 9.5.2023. Viitattu 19.9.2026.
  16. ↑ Tapaninen, Jaakko: Tulisielun pelikirja – Ari Tolppanen ja aikaansaamisen taide. Helsinki: Teos, 2023. ISBN 978-952-363-353-7.
  17. 1 2 Pääomasijoittamisen ja kulttuurin jättiläinen Helsingin Sanomat. 16.3.2026. Viitattu 19.9.2026.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ari_Tolppanen&oldid=24307398”