Daniel Barbosa

Daniel Camargo Barbosa (22. tammikuuta 1930 Bogotá, Kolumbia – 13. marraskuuta 1994 Quito, Ecuador) oli Etelä-Amerikassa vaikuttanut kolumbialainen raiskaaja, misogynisti, pedofiili ja sarjamurhaaja, joka raiskasi ja surmasi 1970–1980 -luvuilla Kolumbiassa ja Ecuadorissa vähintään 150 tyttöä.

Lapsuus

Daniel Camargon äiti kuoli tämän ollessaan pieni poika, ja hänen isänsä oli dominoiva ja emotionaalisesti etäinen. Hänet kasvatti väkivaltainen äitipuoli, joka rankaisi poikaa ja joskus puki tämän tyttöjen vaatteisiin, mikä teki hänestä pilkan kohteen ikätovereidensa edessä.

Ensimmäiset rikokset

Hänet pidätettiin ensimmäisen kerran Bogotássa 24. toukokuuta 1958 näpistyksestä.

Camargolla oli suhde Alcira-nimisen naisen kanssa ja hänellä oli tämän kanssa kaksi lasta. Hän rakastui toiseen naiseen, 28-vuotiaaseen Esperanzaan, jonka kanssa hän aikoi mennä naimisiin, mutta sai tietää, ettei tämä ollut neitsyt. Tästä tuli Camargon syvälle juurtunut pakkomielle: hän ja Esperanza sopivat, että Esperanza jäisi hänen luokseen, jos tämä auttaisi häntä löytämään muita neitsyt-tyttöjä harrastamaan seksiä hänen kanssaan.

Tämä aloitti heidän rikoskumppanuutensa. Esperanza oli Camargon rikoskumppani, joka houkutteli nuoria tyttöjä asuntoon väärien verukkeiden avulla ja huumasi heidät unilääkkeillä, jotta Camargo voisi raiskata heidät. Camargo teki tällä tavoin viisi raiskausta, mutta ei tappanut yhtään tyttöä. Viides lapsi, jota he käyttivät hyväkseen tällä tavalla, ilmoitti rikoksesta, ja sekä Camargo että Esperanza pidätettiin ja vietiin eri vankiloihin. Camargo tuomittiin seksuaaliväkivallasta Kolumbiassa 10. huhtikuuta 1964.

Tuomari tuomitsi Camargon kolmeksi vuodeksi vankeuteen, ja Camargo oli aluksi kiitollinen tuomarinlempeydestä ja vannoi katuvansa ja parantavansa tapansa. Uudelle tuomarille annettiin kuitenkin etusija asiassa, ja Camargo tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi vankeuteen. Tämä herätti Carmargossa kapinallisen vihan. Hän suoritti koko tuomionsa ja vapautettiin.

Ensimmäinen murha

Vuonna 1973 hänet pidätettiin Brasiliassa paperittomuudesta. Koska Camargon rikosrekisteritietojen lähettäminen Kolumbiasta viivästyi, hänet karkotettiin ja vapautettiin väärällä henkilöllisyydellä. Palattuaan Kolumbiaan hän otti vastaan ​​​​katukauppiaan työn Barranquillassa myyden televisioita. Eräänä päivänä koulun ohi kulkiessaan hän sieppasi 9-vuotiaan tytön, raiskasi ja murhasi tämän, jotta tyttö ei voisi ilmoittaa poliisille kuten hänen edellinen uhrinsa oli tehnyt. Tämä oli hänen ensimmäinen seksuaalirikoksensa, johon liittyi murha.

Camargo pidätettiin 3. toukokuuta 1974 Barranquillassa, Kolumbiassa, kun hän palasi rikospaikalle noutamaan uhrin viereen unohtamiaan televisioita. Vaikka Camargon uskotaan raiskanneen ja tappaneen yli 80 tyttöä Kolumbiassa, hänet vangittiin Kolumbiassa saatuaan tuomion yhdeksänvuotiaan tytön raiskauksesta ja tappamisesta. Hänet tuomittiin alun perin 30 vuodeksi vankeuteen, mutta tuomiota lyhennettiin 25 vuoteen, ja hänet suljettiin vankilaan Gorgonan saarelle 24. joulukuuta 1977.

Pako vankilasta Ecuadoriin ja uudet murhat

Hän pakeni vuonna 1984 vankilasta ja suuntasi Ecuadoriin, jossa hän raiskasi ja murhasi 54 tyttöä vuoteen 1986 mennessä. Kaikkia ruumiita ei koskaan löydetty.

Marraskuussa 1984 Camargo pakeni vankilasta Gorgonan saarelta alkeellisella veneellä tutkittuaan huolellisesti merivirtoja. Viranomaiset olettivat hänen kuolleen merellä, ja lehdistö raportoi, että hait olivat syöneet hänet. Hän saapui lopulta Quitoon, Ecuadorin pääkaupunkiin. Hän matkusti bussilla Guayaquiliin 5. tai 6. joulukuuta 1984. Joulukuun 18. päivänä hän sieppasi 9-vuotiaan tytön Quevedon kaupungista Los Ríosin maakunnassa Ecuadorissa. Seuraavana päivänä katosi myös 10-vuotias tyttö.

Vuosina 1984–1986 Carmago teki Guayaquilissa ainakin 54 raiskauksen ja murhan sarjan. Poliisi uskoi aluksi, että kaikki kuolemat olivat rikollisjengin työtä, koska he eivät ymmärtäneet, että yksi mies olisi voinut tappaa niin monta lasta. Camargo nukkui kaduilla ja eli rahoilla, joita hän sai myymällä kuulakärkikyniä. Toisinaan hän täydensi tulojaan myymällä uhriensa vaatteita tai pieniä arvoesineitä.

Toimintatapa

Daniel Camargo valitsi avuttomia, nuoria, alempaa yhteiskuntaluokkaa olevia työtä etsiviä tyttöjä ja lähestyi heitä teeskentelemällä olevansa ulkomaalainen, jonka piti löytää protestantti-pastorin kaupungin laitamilla sijaitsevasta kirkossa. Hän selitti, että hänen oli toimitettava suuri summa rahaa, minkä hän näytti heille todisteeksi, ja tarjosi tytöille palkkion, jos he seuraisivat häntä näyttämällä tietä. Hän teeskenteli olevansa muukalainen alueella ja vihjasi mahdollisuudesta, että tytöt saisivat työpaikan tehtaalta.

Kukaan ei epäillyt iäkästä miestä, joka seurasi tyttöä tai nuorta naista, joka voisi olla hänen tyttärentyttärensä. Carmago suuntasi metsään väittäen hakevansa oikotien välttääkseen uhriensa epäilyksiä. Jos tytöt alkoivat epäillä ja vetäytyivät, hän ei estänyt heitä lähtemästä. Camargo raiskasi uhrinsa ennen kuin kuristi heidät, joskus puukotti heitä, kun he vastustivat. Uhriensa kuoltua hän jätti heidän ruumiinsa metsään raadonsyöjien puhdistettavaksi.

Pidätys

Kaksi poliisia pidätti Camargon Quitossa 26. helmikuuta 1986 vain muutama minuutti sen jälkeen, kun hän oli murhannut 9-vuotiaan Elizabeth-nimisen tytön. Poliisit olivat partioimassa ja lähestyivät häntä Los Granados -kadulla huomaten että tämä käyttäytyi epäilyttävästi. He yllättyivät huomatessaan, että tällä oli mukanaan laukku, joka sisälsi hänen viimeisimmän uhrinsa veriset vaatteet ja Dostojevskin "Rikos ja rangaistus" romaanin.

Hänet otettiin säilöön ja siirrettiin myöhemmin Guayaquiliin henkilöllisyyden selvittämistä varten. Pidätyksen yhteydessä hän antoi väärän nimen, Manuel Bulgarin Solis, mutta yksi hänen pakoon päässeistä raiskauksen uhreistaan tunnisti hänet myöhemmin.

Daniel Camargo tunnusti hyvin rauhallisesti tappaneensa 71 tyttöä Ecuadorissa paettuaan Kolumbiasta vankilasta. Hän johdatti viranomaiset niiden uhrien jättöpaikoille, joita ei ollut vielä löydetty. Ruumiit oli paloiteltu. Vaikka hän kertoi Ecuadorin viranomaisille ruumiiden sijainnin ja sen, miten sadistiset rikokset tehtiin, hän ei osoittanut katumusta. Raiskattuaan uhrinsa hän oli paloitellut, silponut ja murskannut tytöt viidakkoveitsellä. Hän antoi kyynisen selityksen lasten valitsemiselle. Hän halusi neitsyitä, "koska ne itkivät"; tämä ilmeisesti antoi hänelle suurempaa tyydytystä.

Camargon mukaan hän tappoi, koska hän halusi kostaa naisten uskottomuuden. Hän vihasi naisia sen vuoksi, etteivät he olleet sitä, mitä naisten pitäisi olla. Hänen uhrinsa olivat kaikki neitsyitä.

Tuomio

Daniel Camargo Barbosan oikeudenkäynti oli Guayaquilissa syyskuussa 1989. Hän sai 16 vuoden maksimirangaistuksen, mutta kuoli vankeusaikanaan marraskuussa 1994 uhrinsa serkun Luis Masache Narvaezin puukottamana. Samaan aikaan Garcia Moreno de Quiton vankilassa oli vankina myös toinen tyttöjen sarjamurhaaja ja raiskaaja, maanmies Pedro López.