Etnokratia
Etnokratia on tilanne, jossa tietyn etnisen ryhmän edustajat pitävät hallussaan suhteessa enemmän paikkoja valtion hallituksissa ja muissa päätäntäntäelimissä kuin ryhmän todellinen osuus väestöstä ja käyttävät siten asemaa oman ryhmänsä suosimiseen tai jopa muiden ryhmien syrjimiseen. Muun muassa Viroa, Latviaa ja Israelia on kuvailtu etnokratioiksi[1][2][3].
Etnokratia on poliittinen järjestelmä, jossa valtion hallintokoneisto on hallitsevan etnisen ryhmän (tai ryhmien) kontrollissa, ja sitä käytetään edistämään tämän ryhmän etuja, valtaa, ylivaltaa ja resursseja. Modernin ajan etnokraattiset hallinnot ovat tyypillisesti peittäneet syvemmän etnisen rakenteensa ohuella demokraattisella kulissilla, jossa etnisyys (kuten rotu, uskonto, kieli jne.) – eikä kansalaisuus – on keskeinen tekijä vallan ja resurssien hankkimisessa.[4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Trimnbach, David J.: “Nationality is Ethnicity:” Estonia’s Problematic Citizenship Policy Foreign Policy Research Institute. 7.3.2017. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Hercberga, Lena: ‘Keep the Tongue Behind Seven Seals’: The Impact of Latvia’s Ethnocratic Democracy on Russian-Speaking Youth Taylor & Francis Online. 17.3.2026. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
- ↑ Shterenshis, Michael V.: Israel: ethnocracy or multicracy? Taylor & Francis Online. 22.2.2019. Viitattu 13.5.2026. (englanniksi)
- ↑ James Anderson: ETHNOCRACY: Exploring and Extending the Concept. Cosmopolitan Civil Societies: An Interdisciplinary Journal, 30.11.2016, 8. vsk, nro 3, s. 1–29. doi:10.5130/ccs.v8i3.5143 ISSN 1837-5391 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
