Galaksolidi
| Galaksolidi | |
|---|---|
 |
|
 |
|
| Tunnisteet | |
| IUPAC-nimi | 4,6,6,7,8,8-heksametyyli-1,3,4,7-tetrahydrosyklopenta[g]isokromeeni |
| CAS-numero | 1222-05-5 |
| PubChem CID | 91497 |
| SMILES | CC1COCC2=CC3=C(C=C12)C(C(C3(C)C)C)(C) |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C18H26O |
| Moolimassa | 258,388 g/mol |
| Kiehumispiste | 304 °C[1] |
| Tiheys | 1,0054 g/cm3[2] |
| Liukoisuus veteen | 0,00165 g/l (25 °C)[3] |
Galaksolidi (C18H26O) on heterosyklisiin eettereihin kuuluva aromaattinen orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään aineisosana hajusteissa.
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa galaksolidi on väritöntä ja hyvin viskoosia nestettä. Aineella on myskinkaltainen tuoksu, jossa on myös makeahko tai havupuumainen vivahde. Yhdiste liukenee vain hyvin vähäisessä määrin veteen ja liukenee paremmin etanoliin, dietyylieetteriin ja useisiin estereihin, kuten isopropyylimyristaattiin.[2][4] Galaksolidilla on havaittu olevan sekä estrogeenien että androstenonin hormonivaikutuksia. Täten galaksolidilla voi olla haitallisia vaikutuksia esimerkiksi vesieliöihin.[5][6][7]
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Galaksolidin valmistuksen ensimmäisessä vaiheessa metyylistyreeni tai kumeeni reagoi 2-metyyli-2-butanolin tai 2-metyyli-2-buteenin kanssa muodostaen pentametyyli-indaania. Pentametyyli-indaani reagoi seuraavaksi propyleenioksidin kanssa ja viimeisessä vaiheessa formaldehydin kanssa galaksolidiksi.[2][1][8][9]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Galaksolidi on yksi yleisimmin käytetyistä synteettisistä myskihajusteista. Sitä käytetään muun muassa hajuvesissä, saippuoissa, puhdistusaineissa ja ilmanraikastimissa.[2][1][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Robert D. Ashford: Ashford's Dictionary of Industrial Chemicals. (4th Edition) Wavelength Publications, 2024. ISBN 978-0-9522674-4-7 (englanniksi)
- 1 2 3 4 Johannes Panten & Horst Surburg: "Flavors and Fragrances, 3. Aromatic and Heterocyclic Compounds", teoksessa Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016. (englanniksi)
- ↑ Substance 1,3,4,6,7,8-hexahydro-4,6,6,7,8,8-hexamethylindeno[5,6-cpyran] European Chemicals Agency. Viitattu 7.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Galaxolide ChemicalBull. Triveni Chemicals. Viitattu 7.2.2026. (englanniksi)
- ↑ Imran Ali, Umma Kulsum, Kishwar Saleem & Afzal Hussain: "Chiral Pollutants", teoksessa Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2013.
- ↑ Edmond Sanganyado, Basil K. Munjanja, Leo M.L. Nollet: Chiral Organic Pollutants, s. 116–119. CRC Press, 2021. ISBN 978-0-367-42923-2 Teoksen verkkoversio Viitattu 7.2.2026. (englanniksi)
- 1 2 Simo Porras, Eija-Riitta Hyytinen, Milja Koponen, Milla Heinälä & Tiina Santonen: Hormonitoimintaa häiritseville kemikaaleille altistuminen työpaikoilla 2015. Työterveyslaitos. Viitattu 7.2.2026.
- ↑ Michael Zviely: "Aroma Chemicals", teoksessa Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2012.
- ↑ Charles Sell: The Chemistry of Fragrances, s. 98-99. RSCPublishing, 2006. ISBN 978-0854048243 Kirja Googlen teoshaussa Viitattu 7.2.2026. (englanniksi)
