Georgialaiset

Georgialaiset
ქართველები; Kartvelebi;
	; Parnavaz I, Parsman I, Rhadamistus, Parsman II Urhea, Pietari Iberialainen, Vakhtang I, Hilarion Iberialainen, John Tornike, David III, Giorgi Iberialainen, Keisarinna Maria, Davit IV Rakentaja, Šota Rustaveli, Kuningatar Tamar, Simon I, Kuningatar Ketevan, Giorgi Saakadze, Archil II, Antim Iberialainen, Davit Guramišvili, Erekle II, Solomon I, Besiki, Pjotr Bagration, Nino Bagration, Aleksandr Tšavtšavadze, Nikoloz Baratašvili, Ilia Tšavtšavadze, Važa-Pšavela, Niko Pirosmani, Josif Stalin, Mary Eristavi, George Balanchine, Katie Melua, Khvitša Kvaratskhelia
Väkiluku	noin 5 000 000 - 7 000 000
Asuinalueet	Georgia 3 906 300; Turkki 1 500 000; Venäjä 157 803; Yhdysvallat 150 000
Kielet	georgia
Uskonnot	georgian ortodoksinen kirkko, islam
	Infobox OK

Georgialaiset, kartvelilaiset (georg. ქართველები, kartvelebi) ovat kansakunta ja etninen ryhmä. Georgialaiset ovat kotoisin Kaukasiasta ja he elävät pääosin Georgiassa, mutta heitä asuu myös Turkissa, Venäjällä, Yhdysvalloissa, Iranissa ja muissa valtioissa. Georgialaiset polveutuvat Kaukasian alueen varhaisimpiin kuuluvista asukkaista ja nykyinen georgialainen kansakunta on käynyt läpi monimutkaisen etnisen yhdentymisen prosessin. Georgialaisiin kuuluu nykyään erilaisia alietnisiä yhteisöjä, joilla on kaikilla omat luonteenomaiset perinteensä, tapansa ja murteensa tai kielensä. Alaryhmistä mingrelit, lazit ja svanit puhuvat tyypillisesti sekä omaa kieltään (mingreliä, lazia ja svania) että georgiaa. Georgian kielellä on oma, ainutlaatuinen aakkostonsa ja pitkä kirjallinen perinne, joka sai alkunsa viimeistään 400-luvulla. Se on Georgiassa asuvien georgialaisten kirjakieli ja koulutuksen kieli sekä maan virallinen kieli. Antiikin kreikkalaiset ja roomalaiset tunsivat muinaiset georgialaiset iberialaisina ja kolkhislaisina^[1].

Suurin osa georgialaisista on kristittyjä, ja valtaosa kuuluu 300-luvulta asti itsenäiseen Georgian ortodoksiseen kirkkoon. Georgialaisia muslimiyhteisöjä elää Turkissa, Iranissa, Azerbaidžanissa ja Georgian Adžarian autonomisessa tasavallassa.

Lähteet

↑ Rapp, Stephen H.: Studies In Medieval Georgian Historiography: Early Texts And Eurasian Contexts, s. 414. Peeters Bvba, 2003. ISBN 90-429-1318-5

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Georgialaiset Wikimedia Commonsissa

[1] Rapp, Stephen H.: Studies In Medieval Georgian Historiography: Early Texts And Eurasian Contexts, s. 414. Peeters Bvba, 2003. ISBN 90-429-1318-5

[1]