Huostaanotto

Huostaanotto on lastensuojelun toimenpide, joka on viimeisin keino turvata lapsen kasvu ja kehitys. Siinä lapsi otetaan pois vanhemmiltaan tai muulta yksityiseltä huoltajaltaan yhteiskunnan hoidettavaksi, jolloin lapsen hoito ja kasvatusvastuu siirtyy viranomaiselle. Arviointi perustuu lapsen kokonaistilanteeseen, eikä yksittäinen tekijä yleensä yksin riitä huostaanoton perusteeksi.

Huostaanotolle tulee olla lastensuojelulain 40§:n mukaiset edellytykset. Lapsi voidaan ottaa huostaan silloin, kun hänen terveytensä ja kehityksensä ovat vakavasti vaarassa. Syynä voivat olla puutteet lapsen huolenpidossa, kasvuolosuhteissa tai lapsen oma käyttäytyminen, kuten päihteiden käyttö tai rikollinen toiminta. Toimenpiteen tarkoitus on turvata lapsen kasvu ja kehitys tilanteissa, joissa lievemmät keinot kuten avohuollon tukitoimet eivät riitä. Huostaanotto ja sijaishuollon järjestäminen ovat mahdollisia vain, jos nämä tukitoimet eivät ole riittäviä tai tarkoituksen mukaisia ja jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.

Huostaanoton valmistelusta vastaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhteistyössä muiden asiantuntijoiden kanssa. Valmistelussa arvioidaan lapsen tilanne ja kerätään tarvittavat selvitykset. Lapselle annetaan mahdollisuus ilmaista mielipiteensä, ja myös vanhemmille, huoltajille ja muille läheisille varataan tilaisuus tulla kuulluksi, ellei siihen ole laissa säädettyä estettä.

Sijaishuoltopaikka valitaan aina lapsen tarpeiden, huostaanoton perusteiden ja yhteydenpidon mahdollisuuksien mukaan. Vaihtoehtoina voivat olla esimerkiksi perhehoito, sukulaissijoitus, ammatillinen perhekoti, koulukoti tai lastensuojelulaitos. Ennen sijoitusta selvitetään, voisiko joku läheinen ottaa lapsen luokseen tai muuten tukea häntä. Sijoitusta varten laaditaan asiakassuunnitelma yhdessä lapsen ja perheen kanssa.

Lopullisen huostaanottopäätöksen tekee johtava viranhaltija. Jos huoltaja tai 12-vuotta täyttänyt lapsi vastustaa huostaanottoa, asiasta päättää hallinto-oikeus viranomaisen hakemuksesta. Huostaanoton aikana viranomainen vastaa lapsen hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta ja muusta huolenpidosta. Lapsen ja hänen läheistensä välistä yhteydenpitoa pyritään ylläpitämään, mutta sitä voidaan rajoittaa lapsen edun turvaamiseksi.

Sijoituksen yhteydessä lapsen terveydentila tarkistetaan, ellei sitä ole tehty äskettäin tai tutkimus ole selvästi tarpeeton. Huostaanotto voidaan panna heti täytäntöön, jos päätöksessä niin määrätään. Kiireellisessä tilanteessa lapsi voidaan sijoittaa jo ennen varsinaista huostaanottopäätöstä, ja tästä ilmoitetaan hallinto-oikeudelle, jos asia on siellä käsittelyssä.

Huostaanoton edellytyksiä arvioidaan säännöllisesti. Huostassapito lopetetaan, kun sen perusteet eivät enää täyty, ellei lopettaminen olisi lapsen edun vastaista. Se päättyy viimeistään lapsen täyttäessä 18-vuotta. Huostaanoton päättymisen jälkeen nuorella on oikeus jälkihuoltoon. Jälkihuollon tarkoituksena on tukea nuoren itsenäistymistä ja siirtymistä aikuisuuteen. Se voi sisältää esimerkiksi asumisen, koulutuksen, toimeentulon ja arjen hallinnan tukemista. Jälkihuoltoa järjestetään lain mukaisesti 23 ikävuoteen asti.

Katso myös

• Huostaanotto Suomessa
• Lastensuojelu Suomessa

Aiheesta muualla

• Huostaanotto THL
• Lastensuojelu on aina lasten suojelua – mutta erilaista eri maissa Lastensuojelun keskusliitto