Mikael Wexionius

Mikael Wexionius (aateloituna vuodesta 1650 Gyldenstolpe; 16. helmikuuta 1609 Småland – 28. kesäkuuta 1670 Turku)[1] oli ruotsalaissyntyinen Turun akatemian professori. Hän sai politiikan ja historian professuurin akatemian perustamisvuonna 1640 ja oikeustieteen professuurin vuonna 1647. Hänet promovoitiin vuonna 1650 Suomen ensimmäisenä oikeustieteen tohtoriksi, ja aateloitiin samana vuonna nimellä Gyldenstolpe. Vuodesta 1657 Wexionius toimi asessorina Turun hovioikeudessa, jolloin hän luopui professorinviroistaan. Oikeustieteen virkaa tuli hoitamaan hänen veljensä Olof Wexionius.
Suomessa ollessaan hän kirjoitti kerta toisensa jälkeen Per Brahelle, että smoolantilaisena hän oli "tässä maassa muukalainen" ja sanoi surevansa "sitä hetkeä, jolloin hän tuli tähän maahan".[2]
Wexioniuksen latinankielinen väitöskirja Discursus politicus de prudentia vuodelta 1642 oli ensimmäinen Turussa puolustettu väitöskirja ja ensimmäinen Suomessa painettu teos. Hänen teoksensa Epitome descriptionis Svecia, Gothiae, Fenningiae et subjectarum provinciarum (1650) oli ensimmäinen maantieteellinen ja tilastotieteellinen esitys Ruotsin valtakunnasta ja pitkään ainoa vastaava teos.
Wexioniuksen vanhemmat olivat Växjön hospitaalinsaarnaaja Olof Angermannus (Olaus Olai) ja Gunilla Erlandsdotter (Stolpe). Wexionius oli Växjön koulun oppilas 1617. Ylioppilas hänestä tuli Uppsalassa 1626. Filosofian maisteri hänestä tuli Uppsalassa 1632. Nelivuotisella ulkomaanmatkallaan Saksaan ja Hollantiin 1633 alkaen hän vieraili Wittenbergin, Marburgin, Groningenin ja Leidenin yliopistoissa. Wexionius oli filosofisen tiedekunnan promoottori 1647 ja 1653, Växjön koulun rehtori 1638 ja Turun akatemian käytännöllisen filosofian (valtiotieteen ja historian) professori vuodesta 1640, samalla ylimääräinen lainopin professori 1647. Akatemian rehtorina hän toimi 1641–1642, 1653–1654 ja 1654–55. Turun hovioikeuden aatelisluokan asessori hänestä tuli 1657 ja samalla hän toimi Pohjanmaan tuomiokunnan tuomarina 1666–1670 sekä myös useiden kihlakuntien tuomiokunnan tuomarina Ruotsissa 1667–1670. Hän omisti tiloja Rymättylässä, Raisiossa ja Liedossa. Wexionius oli valtiopäivämiehenä 1650.[1]
Hänen puolisonsa oli vuodesta 1637 Susanna Nilsintytär Crucimontanus (k. 1669).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mikael Wexionius (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Mikael Wexionius
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 Gyldenstolpe, Mikael (1609-1670) Akatemiasampo. Viitattu 22.3.2026.
- ↑ Nils Erik Villstrand: Valtakunnanosa, s. 23–28. Svenska litteratursällskapet i Finland, 2012.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mikael Wexionius: Discursus politicus de prudentia (Arkistoitu – Internet Archive) (latinaksi)
- Michael Wexionius (Gyldenstolpe) 375 humanistia -sivusto 21.4.2015. Helsingin yliopiston humanistinen tiedekunta.
- Wexionius, Mikael (Arkistoitu – Internet Archive) Filosofia.fi