Tidön linna
| Tidön linna | |
|---|---|
| Tidö slott | |
 Linna vuonna 2009. |
|
| Sijainti | Västerås, Ruotsi |
| Rakennustyyppi | linna |
| Rakennustyöt aloitettu | 1625 |
| Valmistumisvuosi | 1645 |
| Rakennuttaja | Axel Oxenstierna |
| Tyylisuunta | renessanssi |
 |
|
Tidön linna (ruots. Tidö slott) on Rytternen pitäjässä Västeråsin kunnassa Västmanlandin läänissä Ruotsissa, Mälarenin saarella sijaitseva 1600-luvulla rakennettu linna. Se tunnetaan jo 1400-luvun lopulta.[1][2][3]
Tidön vanhin rakennus on neliönmuotoinen linna, jonka valtaneuvos Ivar Gren (k. 1495 jälkeen) todennäköisesti rakennutti 1400-luvun lopulla. Hänen tyttärensä myi tilan vuonna 1537 kuningatar Margareetta Leijonhufvudille. Vuonna 1540 hänen puolisonsa, kuningas Kustaa Vaasa vaihtoi tilan Ekolsundin kartanoon Göran Åkesson Tottin kanssa; sittemmin tilan peri Tottin sisar Kristina, joka oli naimisissa valtaneuvos Johan Bååtin kanssa. Heidän lapsenlapsensa Anna, joka oli avioitunut Axel Oxenstiernan kanssa vuonna 1608, sai Tidön perintöosuutenaan isänsä Åke Johanssonin Bååtin kuoltua vuonna 1610.[2]
Valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan puoliso Anna Åkesdotter Bååt (1579–1649)[4] asui kartanolla,[3] ja isänsä valtaneuvos Åke Johansson Bååtin[4] kuoltua hän peri sen vuonna 1610 ja näin Axel Oxenstiernasta tuli aviovaimonsa omistuksen myötä Tidön herra. Tidön uudemman linnan rakentamisen jälkeen Oxenstierna kutsui vanhaa linnaa Oldenburgiksi. Nykyään Oldenburg on raunioina peura-aitauksessa.[3]
Nykyinen kolmikerroksinen kivirakennus valmistui valtakunnankansleri Axel Oxenstiernan rakennuttamana vuosina 1625–1645 [1][2]. Sen suunnittelivat arkkitehdit Simon de la Vallée ja Nicodemus Tessin vanhemman.[3]
Linna on rakennettu hollantilaiseen renessanssityyliin. Sen tunnusomaisia elementtejä ovat runsaasti veistoskoristellut hiekkakiviportaalit, joiden tekijä on saksalainen kivenveistäjä Heinrich Blume vuosina 1640–1641. Oxenstiernan suku omisti Tidön 200 vuoden ajan, ja se myytiin ensimmäisen kerran vuonna 1840.[3]
Tämän jälkeen linna vaihtoi omistajaa peräti kuusi kertaa Soop- ja Dohna-sukujen keskuudessa aina vuoteen 1889 saakka, kunnes Carl-David von Schinkel (1839–1913)[5] osti sen. Siitä lähtien Tidön on omistanut von Schinkelin suku.[3][2]
Syksyllä 2022 Tidössä solmittiin niin kutsuttu Tidön sopimus, johon Ulf Kristerssonin hallitus perustuu.[1]
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tidön linna 1600-luvulla Eric Dahlbergin teoksessa Suecia antiqua et hodierna.
Linnan sisäpiha.
Linnan Ritarisali, jossa on intarsia-koristellut ovet.
Linnan julkisivu.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Tidö Nationalencyklopedin. Viitattu 20.9.2024. (ruotsiksi)
- 1 2 3 4 19-20 (Nordisk familjebok / Uggleupplagan. 29. Tidsekvation - Trompe) Projekt Runeberg. 1919. Viitattu 26.9.2026. (ruotsiksi)
- 1 2 3 4 5 6 Tidö Slott – Slottet Tidö slott. Arkistoitu 9.8.2015. Viitattu 26.9.2026. (ruotsiksi)
- 1 2 Axel Oxenstierna Svenskt biografiskt lexikon. Viitattu 27.9.2026.
- ↑ Svenska män och kvinnor : biografiskt uppslagsbok. Bonnier, 1949. Projekt Runeberg. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tidön linna Wikimedia Commonsissa
| Auktoriteettitunnisteet: Taiteenala |
|---|
