Tonnikala
| Tonnikala | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Yläluokka: | Luukalat Osteichthyes |
| Luokka: | Viuhkaeväiset Actinopterygii |
| Lahko: | Makrillikalat Scombriformes |
| Alalahko: | Makrillikalat Scombroidei |
| Heimo: | Makrillit Scombridae |
| Alaheimo: | Scombrinae |
| Tribus: | Tonnikalat Thunnini |
| Suku: | Aitotonnikalat Thunnus |
| Laji: | thynnus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Thunnus thynnus |
|
| Katso myös | |
Tonnikala (Thunnus thynnus) on tonnikalojen tribuksen suurin laji ja samalla makrillien heimon suurin laji. Sen uintinopeus voi olla 80 kilometriä tunnissa.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tonnikala kasvaa useimmiten 2–4,5 metriä pitkäksi ja noin 500 kg:n painoiseksi. Painoennätys on 680 kiloa.
Sen selkä on tummanmerensininen ja kyljet hopeanharmahtavat. Kiduskannet ovat vaaleansinisiä. Etummainen selkäevä on keltainen, muut evät ja eväkkeet ovat mustia tai tummanharmaita.
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tonnikalaa tavataan läntisellä ja itäisellä Atlantilla, Välimerellä ja Mustassameressä. Tonnikalaa viljellään suuria määriä kaupallisesti Japanin rannikolla Tyynessämeressä.
Tonnikala elää pieninä parvina välivedessä, merenpinnasta 500–1 000 metrin syvyyteen.
Ravinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tonnikala syö makrilleja, liitokaloja, sillejä, kalmareita, ankeriaita ja äyriäisiä.
Lisääntyminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tonnikalan kutuaika koittaa kesäkuussa, jolloin ne muodostavat valtavia parvia. Itäisen tonnikalakannan kutualue on Välimeressä ja läntisen kannan kutualue Meksikonlahdessa. Itä-Atlantin tonnikalat ovat sukukypsiä 4-vuotiaina, ja Länsi-Atlantin tonnikalat puolestaan 8-vuotiaina.
Tonnikala ruokana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Raa'an tonnikalan lihan väri vaihtelee vaaleanpunaisesta tummanpunaiseen. Lihasta suuri osa (n. 25 %) on proteiinia ja siinä on paljon hyödyllisiä omega-3-rasvahappoja. Paistettaessa lihan väri muuttuu harmaaksi. Tonnikalaa syödään paljon eritoten Japanissa, missä sitä käytetään useimmiten sushiin tai sashimiin. Säilyketonnikala ei oikeastaan ole tonnikalaa, vaan niille läheistä sukua olevaa boniittia[2].
Kalastus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Saaliit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tonnikalan todelliset vuosittaiset saaliit ovat arviolta 50 000 tonnia, kun ilmoitetut saaliit ovat 32 000 tonnia. Vuotuisesta tonnikalasaaliista 40 prosenttia saadaan luoteiselta Tyyneltämereltä, lähinnä Japanin rannikolta (kasvatettuna), 19 prosenttia Koillis-Atlantilta, 6 prosenttia Luoteis-Atlantilta ja 35 prosenttia Välimereltä. Suurimmillaan tonnikalasaaliit olivat 1950- ja 1960-luvuilla.
Kalastusmenetelmät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tonnikalaa kalastetaan monella eri menetelmällä, kuten pitkälläsiimalla, kurenuotalla, sulkupyydyksillä (rannikoilla), siimalla ja vavalla. Laji on suosittu urheilukalastuksen kohde.
Taloudellinen merkittävyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tonnikalan liha on erittäin arvostettua, ja sen ostajina ovat profiloituneet erityisesti Kaukoidän maat. Suurimmat markkinat ovat Japanissa, jonka osuus markkinoista on 80 prosenttia.
Liikakalastus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä] | Tämän artikkelin tai sen osan paikkansapitävyys on kyseenalaistettu. Voit auttaa varmistamaan, että kyseenalaistetut väittämät ovat luotettavasti lähteistettyjä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Ristiriidassa sen kanssa, että laji on nykyään elinvoimainen. Joko tämä kaipaa päivitystä taikka vaihtoehtoisesti lajia ei ole vielä saatu palautettua elinvoimaiseksi. |
Tonnikalaa liikakalastetaan runsaasti sekä normaalin kalastuksen että ryöstökalastuksen takia, siksi laji on melkein sukupuuton partaalla. IUCN:n mukaan itäisen Atlantin tonnikalakannat ovat erittäin ja läntisen Atlantin kannat äärimmäisen uhanalaisia.
CITES
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]CITES-jäsenmaa Monaco esitti vuonna 2009, että tonnikala liitettäisiin CITES-sopimuksen Appendix I -listaan, johon listattujen lajien kauppa kielletään kaikissa sopimuksen solmineissa maissa. Tätä nykyä CITES ei suojaa tonnikalaa lainkaan. Aiemmat pyynnin rajoitusyritykset ovat kaatuneet erityisesti Ranskan ja Italian vastustukseen. Qatarissa järjestettyjen CITES-neuvottelujen päätös tonnikalan suojelusta kaatui suurien tonnikalaa pyydystävien maiden, erityisesti Japanin vastustukseen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tonnikalan pyyntikielto uhka japanilaisille[vanhentunut linkki] Ekomies.fi
- Monaco taistelee tonnikalan pelastamiseksi Yle.fi
- Thunnus Thynnus (peilipalvelin) FishBase. Froese, R. & Pauly, D. (toim.). (englanniksi)
- Antal Vida, Tamás Kótai, 365 kalaa. H. F. Ullmann, 2006. ISBN 978-3-8331-2547-8.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Collette, B.B., Boustany, A., Fox, W., Graves, J., Juan Jorda, M. & Restrepo, V.: Thunnus thynnus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-2. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 4.9.2021. (englanniksi)
- ↑ Suomalaisten suosikkisäilykkeessä piilee yllätys – tiesitkö tätä tonnikalasta? MTV Uutiset. Viitattu 10.10.2020.
