pohjata

Suomi

Verbi

pohjata (73) (taivutus[luo])

1. perustua (myös kuvaannollisesti)
2. varustaa pohjalla tai pohjilla

   Suutari pohjasi kenkäni.

Ääntäminen

• IPA: /ˈpohjɑt̪ɑˣ/
• tavutus: poh‧ja‧ta

Taivutus

sanan pohja vartalosta pohja- ja suffiksista -ta

Etymologia

• substantiivi pohja (vartalo pohja- + pääte -ta (:-a-))

Liittyvät sanat

• pohja

Johdokset

• substantiivit: pohjaaminen, pohjaus
• verbit: pohjauttaa, pohjautua

Aiheesta muualla

• pohjata Kielitoimiston sanakirjassa