Juablokku

Juablokku (sežo omena) on juablokkupuun andin kuduadu käytetäh syömizekse tuoreh da paistettuh roindua myöte, se on syömizen da juomizen luajindan raudu. Kaikis enämbän on levitynnyh kodialoveh, harvembah kazvatetah ploumanlehtilöi. Ruskien, vihandan, keldazen libo oranssien palloloin muodoin muarjoin suurus on 5-13 sm diametras. Tulou Keski-Aziespäi, kus nygöigi kazvau meččypuun ezi-ižändy kodialoveh - Sivers-puus. Tänäpäi on olemas äijy eriluadustu tädä puulajii, kuduat kazvetah eri ilmastolois. Kypsymizen aijan mugah eroitetah kezä , sygyzy da talvikuun lajikkehii, myöhembät lajikkehet erottutah hyväs kestävyös.

Juablokku on tervehelline syömine. Kypsänny sit on B1-, B2-, B6-, C- da E-vitamiinua sego, sanommo, kalsiumua, magnesiumua, kaliumua, pektiinua, ravindokuiduloi da flavonoidoi.

Juablokan mužavundua voi estiä limonan mehul.

Etimolougii

Ven'alaine sana "juablokku" rodih protetižen alguperäzen j:n ližändän tuloksennu proto-slaval. *abl'ko; jälgimäine oli luajittu suffiksan -ък - abul myöhäineindoevrouppalazes pohjas *āblu "obl'ko" (sežo pohjas nostah lit. obuolỹs, latv. ābols, angl. apple, germ. Apfel, gal. avallo, ‐irl. aball). Tämä pohja ezittäy luodehizen indoeuruuppalazien kielien regionalismuo da nouzou, omal puolel, yleine indoeuruuppalaine pohja (rekonstruiruitavu kui *(a)masl libo kui *ŝamlu).

Latinankielizet sanat mālum "juablokku" da mālus "juablokkupuu" niise nouzutah proto-indojeuvr. *(a)masl-/*ŝamlu-

Kazvin botaanine kuvailu

Puuloi, kudualoil on korgei pallovoiččine libo munivoiččine kruunu, kudualoin korgevus on 2-10 m da enämbi. Juurisysteemu on stivralline, sivulizien oksienke.

Lehtet ollah ollah lehtivarrekkahat, kogonazet, järelellizet, pal’at libo alahaspäi hienokarvazet, langieižien libo jägile jäbiižien abulehtienke. Muodo on tavan mugah munanmuodoine, lehtien reunu on pyöryžähambhaine libo sahankorvaine.

Kukat on kerätty vähävärillizikse puolizontikovehellizekse libo kilbikkovehellizekse kuvakse. Kukkoloin väri voi muuttuo ihan valgiespäi pehmei-ruskeižeh da kirkkahah muzavih. Juablokkupuun kukkazet ollah protoginizet: giinezii kypsyy enne androtsejua. Pölytetäh hyöntezet.

Plodu on juablokku, kudai kazvau alahazes sikiöpesäs. Ginecei on suljettu alahazeh sikiöpesäh. Sikiön kazvajes sikiölehet muututah kr’asčavakse, pergamentakse libo nahkankaltazekse. Iäblökän leikkaukses selgešti nägyy hypantien da sikiöpesän kudoksien keskinen raja, kudai on omerloittu tihembih sijoitunnižien soluzien da zavatkuunizien tiengoinke.