Ere Kokkosen elokuvassa Hurmaava joukkoitsemurha (2000) Laitaatsillan telakalla Savonlinnassa seisoo ruosteinen asuntoproomu Kaunis Veera.
Vesa-Matti Loirin esittämä mies kertoo hankkineensa laivan pilkkahinnalla remontoitavaksi. Kunnostustyössä ovat menneet rahat ja mielenterveys. Vaimokin on lähtenyt, tilalle on tullut alkoholismi. Niinpä hän on lähettänyt kirjeen häntä tapaamaan tulleille miehille (näyttelijät Heikki Kinnunen ja Tom Pöysti), jotka kokoavat yhteen itsemurhaa hautovia.
Miehet kiipeävät asuntoproomuun, jonka keulassa lukee ”Lieksa”. Elokuvaan päätyneen Kauniin Veeran kannella ei kävellyt kuitenkaan viimeistä kertaa suomalaisia tähtiä.
Vuonna 1900 rakennettu laiva on kokenut paljon, mutta tietoja sen historiasta ei löytynyt perinnönjaossa. Tärkeän vinkin kautta tieto Kauniin Veeran alkuperästä saatiin varmistettua Kansallisarkistosta, ja sen myrskyisäkin menneisyys paljastui. Laivan tarina ei kuitenkaan ole vielä päättynyt. Viime vuodet laiva on viettänyt Porvoossa, mutta miten se sinne päätyi?
Porvooseen asuntolaivaksi ja muusikkojen jatkopaikaksi
Porvoolainen kulttuuripersoona Joakim ”Jocke” Lybeck kävi usein harrastuksenaan poikiensa kanssa katselemassa vanhoja veneitä. Kaunista Veeraa he kävivät katsomassa useaan otteeseen Laittaatsillan telakalla.
Robin Lybeck muistelee, että kauniin runkonsa tähden Veera oli valittu remontoitavaksi kertomaan ajasta, jolloin lotjat olivat yleisiä. Pellit oli uusittu täydellisesti, mutta muu vanha purettu. Projekti oli kuitenkin hautautunut ja Kaunis Veera päätynyt myyntiin.
Lopulta Joakim Lybeck osti Kauniin Veeran vuonna 2005 ja hinasi sen Hattulanrantaan asuntolaivakseen.
Käytännössä rungossa oli vain katto ja sauna, kaiken muun Lybeck rakensi yhdessä tuttaviensa kanssa Hattulassa. Vuonna 2006 hän esitteli kotiaan dokumenttisarjassa Jokiemme helmet, jonka ensimmäinen osa kertoo Porvoonjoesta.
Lybeck oli aiemmin pyörittänyt Porvoossa pientä ja maineikasta keikkapaikka Bar Marya. Hän oli persoonana sellainen, että isommatkin nimet poikkesivat kiertueillaan mieluusti Porvooseen. Kaunis Veera toimi bändien majoitus- tai jatkopaikkana.
Jonkun hetken Kaunis Veera vietti myös Helsingin Kalasatamassa Lybeckin vanhimman pojan treenikämppänä, kun Lybeck itse asui Turussa. Hän palasi Porvooseen vuonna 2010 ja asui laivassa vuoteen 2017, jolloin hän kuoli tapaturmaisesti 61-vuotiaana.
Suru-uutinen kosketti monia muusikoita, jotka jakoivat Soundin muistokirjoituksessa muistojaan Lybeckistä ja laivalta. Olavi Uusivirran seurueen jatkot olivat eskaloituneet niin, että jokeen lensi pöytä. Egotripin Skele (Niklas Varisto) oli käynyt kokeilemassa legendaarista laivasaunaa, samoin Don Johnson Big Bandin Tommy Lindgren. Myös Palefacena tunnettu Karri Miettinen ja monet muut artistit muistelivat Jockea.
Kodista kesämökiksi, levytysstudioksi ja kulttuurilaivaksi
Lybeckin kuoltua asuntolaivasta tuli Lybeckin poikien kesämökki ja levytysstudio. Yle haastatteli vuonna 2020 Felix Lybeckiä, joka työsti laivalla toista levyään artistinimellä Kuuhullu.
Sitten perikunta päätyi laittamaan laivan myyntiin. Siitä kiinnostui Leo Kylätasku, jolla oli visio proomun käytöstä kulttuurilaivana. Ajatus vastasi Robin Lybeckin omia haaveita, joten he päätyivät ostamaan muun perikunnan osuudet yhdessä muutaman muun kanssa.
Sisätiloja vuokrataan residenssikäyttöön, ja keikoilla ne toimivat backstagena. Per Hytönen liittyi laivan omistajiin syksyllä 2023.
Porvoon kulttuurilaivaa pyörittävät vuonna 2024 yritys ja yhdistys. Toiminnan alku on nojannut vahvasti apurahoihin, joukkorahoitukseen ja vapaaehtoistyöhön.
Omistajien tietoihin laivan historiasta jäi aukkoja isän äkillisen kuoleman johdosta. Robin Lybeck arvelee, että laivasta on ollut tietoja sisältänyt mappi, mutta perinnönjaossa sellaista ei koskaan löydetty.
Ei siis ollut täysin varmaa, minkä laivan rungosta Kaunis Veera oli rakennettu asuntoproomuksi.
Lybeck tiesi, että ennen elämäänsä proomuna Kaunis Veera oli todennäköisesti 1900-luvulla rakennettu höyrylaiva, sillä sen peltien niittaamistapa viittaa vahvasti tuon aikakauden tekotapaan.
Höyryhinaaja Wille Joroisista
Laiva-lehden päätoimittaja Rami Wirrankoski kertoo puhelimitse, että asuntoproomu Kaunis Veera on aiemmin ollut höyryhinaaja Wille. Tieto löytyy Kansallisarkistosta Enso-Gutzeit Oy:n historiikistä, jossa on listattu yhtiön omistuksessa 1900-luvulla olleita aluksia.
Wille oli historiikin mukaan yksi Enso-Gutzeit Oy:n isoista hinaajista. Mainintoja siitä on verrattain vaikeaa löytää, mutta Liperi-Seuran historiikistä löytyy Gutzeitin hinaaja Ville, joka voisi olla sama hinaaja.
Vuonna 1950 Enso-Gutzeit Oy rakennutti Willestä asuntoproomun tukkilaisille. Yhtiössä oli tapana, että perässä hinattavat proomut saivat naisten nimiä, kun voimanlähteet nimettiin firman miesten etunimillä. Wille nimettiin luultavasti historiikissä esiintyneen Wille Lehtisen mukaan, mutta proomuksi muutettuna sille annettiin uusi nimi.
Samana vuonna sai ensi-iltansa Tatu Pekkarisen kirjoittama aikansa menestyselokuva Kaunis Veera eli Ballaadi Saimaalta, jonka nimikkokappale oli julkaistu jo vuonna 1942. Asuntoproomu sai nimensä elokuvan päätähdeltä. Muuta yhteyttä elokuvaan sillä ei ole.
Enso-Gutzeitin henkilöstölehden mukaan Kaunis Veera palveli kesäkaudella Koivusaaren lajittelupaikan työläisasuntona Muuruvedellä. Asujia proomuun mahtui noin kaksikymmentä.
Asuinhuoneen keskellä kerrottiin sijainneen uunin.
Nykyisellään asuinhuoneessa ei ole uunia, mutta keittiön puuhella on alkuperäinen.
Proomussa oli majoitustilan lisäksi keittiö, jossa emännät asuivat, työnjohtajan huone, kuivaushuone ja sauna. Kalustoon kuuluivat kiinteät sängyt, kaksi suurta pöytää pitkillä penkeillä sekä asukkaille omat lukittavat kaapit.
Suomalaisten muusikoidenkin kehuma sauna on sama kuin se, joka lämpesi työntekijöille 50-luvulla viisi kertaa viikossa. Saunan portailta pulahdettiin Karhonveteen. Muuta ajanvietettä tarjosivat radio ja sanomalehdet.
Tiedossa ei ole, kuinka kauan Kaunis Veera palveli asuntoproomuna ennen kuin päätyi ruostumaan telakalle ja Vesa-Matti Loirin kuvitteelliseksi projektiksi.
Proomun omistajat Per Hytönen ja Robin Lybeck talvella 2024. Muita omistajia ovat Leo Kylätasku ja Emmi Valve.
Kaunis Veera on nykyään moottoriton. Se viettää talvetkin vedessä, mutta jäiden tullessa on huolehdittava, ettei laiva jäädy pahasti vinoon. Liian lähelle rantaakaan sitä ei saa jättää, sillä jäät voivat silloin viedä laivan mennessään. Kymmenen vuoden välein laiva on nostettava telakalle tarkastettavaksi.
Tiedätkö jotain Kaunis Veera -laivan ajasta asuntoproomuna tai Wille-hinaajana? Kerro kommenteissa tai ota yhteyttä!
Arto Paasilinnan romaaniin perustuva elokuva Hurmaava joukkoitsemurha on kokonaan katsottavissa Yle Areenassa 11.2. saakka. Kaunis Veera näkyy kohdassa 58:38.
Juttua muokattu 8.2.2024: Artikkeliin täsmennetty tieto ettei perinnönjaossa löytynyt mappia laivan tiedoista.
