NARVA Vapise, Tartto. Narva is next. Narva on seuraava.
Näin toisteltiin Narvan kaupungintalolla tiistaina, kun Viron kolmanneksi suurin kaupunki ilmoitti asettuvansa virallisesti ehdolle Euroopan kulttuuripääkaupungiksi 2024.
Onko Narva seuraava? Kysymys nousi keskustelunaiheeksi Venäjän Krimin-valloituksen jälkeen. Moni pelkäsi, että venäjänkielinen Narva joutuu Krimin tavoin Venäjän kynsiin.
Kaupunki on kuitenkin kääntänyt kysymyksen edukseen. Kyllä, Narva on seuraava, kaupungissa sanotaan. Nimittäin seuraava luova keskus ja kulttuuripääkaupunki.
Narvalla on kulttuuripääkaupunkikisassa kova haastaja, palkituista museoistaan ja maailmankuulusta yliopistostaan tunnettu Tartto.
Yleinen mielipide Virossa tuntuu olevan, että Tartto olisi näistä kahdesta turvallisempi, mutta myös tylsempi valinta. Narvassa on enemmän rosoa.
Festivaali vanhoihin tehdashalleihin
Narvan valintaa kulttuuripääkaupungiksi on asettunut tukemaan ainakin luovien alojen festivaali Tallinn Music Week.
Musiikkiviikon tekijät aikovat järjestää Narvassa syyskuussa uuden festivaalin, jonka päämiljöö on keskustan kupeessa seisova autioitunut Kreenholmin tekstiilitehdas.
Useista jättimäisistä teollisuusrakennuksista ja -pihoista koostuva tehdas muistuttaa Narvan menneisyydestä teollisuuskaupunkina. Näihin halleihin mahtuu isompikin festivaaliyleisö.
– Toivomme kävijöitä varsinkin Pietarista, kertoo Tallinn Music Weekin toimitusjohtaja Helen Sildna tarpoessaan lumessa yhdellä tehtaan loputtomilta tuntuvista sisäpihoista.
Melkein Venäjällä
Narvan sijainti idän ja lännen välissä, kirjaimellisesti kivenheiton päässä Venäjältä, onkin yksi Narvan vahvuuksista. Ei tarvitse kuin ylittää Narva-joki siltaa pitkin, niin on jo Venäjällä.
– Venäläisillä on matala kynnys tulla tänne. Toisaalta esimerkiksi suomalaisille tämä on eksoottisempi kaupunki kuin Tallinna, Sildna sanoo.
Helen Sildna kumppaneineen ei ole ainoa, joka näkee Narvassa potentiaalia. Myös Tallinnassa sijaitsevan Telliskiven luovan keskuksen johtaja Jaanus Juss aikoo laajentaa luotsaamansa Vaba Lava -teatterikeskuksen toiminnan syksyllä Narvaan.
Jopa presidentti Kersti Kaljulaid aikoo siirtää syksyllä kansliansa kuukaudeksi Narvaan.
– Haluan viettää aikaa tavallisten narvalaisten parissa ja näyttää heille, että me virolaiset emme ole unohtaneet Narvaa. Narva ei ole erillään muusta Virosta, vaan me olemme kaikki samaa kansaa, Kaljulaid sanoi Narvassa tiistaina.
Kädenojennus Viron venäjänkielisille
Narvaan kohdistuvat panostukset voi siis nähdä kädenojennuksena Viron venäjänkieliselle vähemmistölle, joka elää tiivisti omassa kuplassaan.
Moni Narvan asukkaista ei osaa juurikaan viroa, katsoo ainoastaan venäläisiä televisiokanavia ja matkustaa todennäköisemmin Venäjälle kuin Tallinnaan.
Narvan työttömyysaste on korkea. Kaupungissa uskotaan, että valinta Euroopan kulttuuripääkaupungiksi toisi sinne kaivattua taloudellista nostetta.
– Narvan kaltaiset kulttuurien risteyskohdat ovat aina olleet luovuuden ja innovoinnin keskuksia, Kaljulaid sanoi.
– Narva on Viron seuraava menestystarina, presidentti ennusti.
