Tänään tehdään Nobel-historiaa. Iltapäivällä julkistetaan poikkeuksellisesti kaksi kirjallisuuden Nobel-voittajaa. Viime vuonna palkintoa ei jaettu lainkaan Ruotsin akatemiaa riepottaneen häirintäskandaalin vuoksi.
Syksyllä 2017 kävi ilmi, että akatemian jäsenen, runoilija Katarina Frostensonin puoliso Jean-Claude Arnault oli syyllistynyt seksuaaliseen häirintään ja raiskaukseen. Nyt Arnault istuu vankilassa. Selvityksissä paljastui myös, että Arnault oli vuotanut useasti Nobel-voittajan nimen.
Häirintäskandaalista alkanut kriisi teki akatemian toimintakyvyttömäksi ja siksi viime vuoden palkinto jäi jakamatta. Rivit saatiin kuitenkin kuntoon ja pienten sääntömuutosten avulla toimintakyky takaisin. Nykyään akatemian toimintaa valvoo viisi ulkopuolista jäsentä.
Kiillottaako akatemia mainettaan?
Nyt akatemia on kovan paikan edessä. Se menetti kasvonsa, joten tämänkertaisilla valinnoilla on erityisen suurta painoarvoa.
Koko maailma seuraa entistä suuremmalla mielenkiinnolla, ketkä kaksi kirjailijaa saavat noin 830 000 euron arvoisen palkinnon. Kirjallisuus saattaa valitettavasti jäädä jalkoihin, kun voittajavalintoja analysoidaan.
Olivat voittajat ketä hyvänsä, heitä peilataan nyt akatemiaan. Edustavatko valinnat uudistunutta, raikkaampaa linjaa? Onko tämä jonkinlainen anteeksipyyntö? Vai jatkaako akatemia vanhaan tapaan, ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut?
Entä miten suhtautuvat voittajat? Skandaali sai niin suuret mittasuhteet, että jotkut kirjailijat saattavat kieltäytyä kunniasta ottaa palkinto vastaan. Palkintojuhlallisuuksista kieltäytyminen ei ole mitenkään poikkeuksellista.
Joulukuun alussa kaikki eri alojen Nobel-voittajat saavat palkinnon juhlallisilla illallisilla. Monet kirjallisuuden Nobel-voittajat ovat olleet niin iäkkäitä tai julkisuutta karttelevia, ettei heitä ole aina nähty illallisilla, joilla on läsnä myös kuninkaallisia.
Olisiko nyt naisten vuoro?
Tänä vuonna ennakko-oletuksena on, että ainakin toinen voittajista on nainen. Ehkä peräti molemmat.
Tällaisella eleellä Ruotsin akatemia voisi ehkä osoittaa, ettei se ole enää miehisen vallan linnake. Tosin miehet ovat edelleen reilusti enemmistössä kirjallisuuden Nobelia ruotivassa kokoonpanossa. Miehiä on 12 ja naisia vain kuusi. Naisten lukumäärä itse asiassa väheni skandaalin myötä, kun monet naisjäsenet jättivät työnsä.
Akatemialla olisi myös syytä korjata Nobel-voittajien sukupuolijakaumaa. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, 114 voittajasta vain 14 on ollut naisia. Tämä siitä huolimatta, että naiset ovat kirjoittaneet aina ja heitä lukeutuu paljon maailmankirjallisuuden kaanoniin.
Veikkauksissa on tänä vuonna ollut paljon esillä Margaret Atwoodin nimi. Hänen valintansa olisi hyvä osoitus tyylitajusta ja ajan hermolla pysymisestä.
Kanadalaiskirjailija julkaisi tänä syksynä uuden romaaniin Testamentit, joka on jatkoa vuonna 1985 ilmestyneelle Orjattaresi-kirjalle. Suomessakin nähty Handmaid's Tale -televisiosarja antoi unohtuneelle kirjalle uuden elämän. Atwoodin kohdalla kävisi kerrankin niin, että koko maailma tuntisi Nobel-voittajan jo valmiiksi.
Etenkin Yhdysvalloissa Nobel-palkintoa moititaan siitä, että sen saa "aina joku tuntematon eurooppalainen kirjailija". Myös Suomen näkökulmasta katsottuna tilanne on usein samankaltainen. Usein voittajan suomennokset löytyvät kirjastojen varastokellareista tai niitä ei ole lainkaan.
Eurooppalaisista naiskirjailijoista esillä on ollut myös puolalainen Olga Tokarczuk. Hän on tunnettu kirjailija kotimaassaan ja voittanut muun muassa maansa merkittävimmän kirjallisuuspalkinnon Niken. Viimeksi häneltä on suomennettu novellikokoelma Vaeltajat. Psykologina työskennellyt Tokarczuk voitti viime vuonna The Man Booker International -palkinnon, mikä on usein enne mahdollisesta Nobel-voitosta.
Viime vuonna jaettiin varjo-Nobel eli Den Nya Akademien myöntämä tunnustus ja sen voitti Guadeloupen saarelta kotoisin oleva Maryse Condé. Valinnan teki Ruotsin kirjastoalan ammattilaisista koottu raati. Condé kirjoittaa rotuun, sukupuoleen ja siirtomaavaltaan liittyvistä teemoista. Hän on maailmalla hyvin suosittu kirjailija. Suomessa hän tuntemattomampi, sillä häneltä löytyy vain yksi suomennos.
Condé voisi hyvinkin saada myös oikean Nobelin, sillä vanhoillisuudesta ja kapea-alaisuudesta moitittu akatemia on nyt ehkä avartanut katsettaan maailman eri kolkkiin.
Italialainen kirjaiilija Dacia Marainin nimi on vilahdellut usein veikkauksissa. 1960-luvulla uransa aloittanut Maraini käsittelee kirjoissaan usein naisten asemaa. Feministinä tunnettu pitkänlinjan kirjailija olisi oiva valinta häirintäskandaalin jälkeen. Maraini on kirjoittanut myös näytelmiä. Muutamia hänen teoksiaan löytyy suomeksi.
Vai olisiko runoilijan vuoro?
Jos molemmat palkinnot eivät mene naisille, silloin arvailujen kärkeen nousevat joka vuosi esiin nousevat nimet, jotka ovat miehiä. Japanilainen Haruki Murakami on vedonlyöntilistojen kärjessä usein, koska hän on rakastettu kirjailija. Hänen valintansa olisi suuren yleisön mieleen, mutta ehkä akatemian makuun liian populaari.
Runoilija ei ole voittanut muutamaan vuoteen, ellei muusikko Bob Dylania lasketa sellaiseksi. Siksi nyt voisi olla Adoniksen vuoro. Syyrialainen Adonis on vuodesta toiseen esillä vahvana ehdokkaana palkinnon saajaksi. Hän on arabimaailman tärkeimpiä nykyrunoilijoita. Ranskassa asuvan Adoniksen vuoro voisi olla vihdoin, sillä runoilijalla on ikää jo lähes 90 vuotta.
Afrikka on jäänyt kokonaan paitsioon Nobelien jaossa. Sinne voitto ei ole osunut yli 15 vuoteen. Siksi kenialainen Ngũgĩ wa Thiong'o voisi olla vahvoilla. Kotimaassaan kovia kokenut ja vankilassa istunut Thiong'o on elänyt suuren osan elämästään maanpaossa. Hän kirjoittaa kikujun ja swahilin kielillä romaaneja. Lisäksi hän on kirjoittanut näytelmiä ja lastenkirjoja.
Euroopassa riittää potentiaalisia voittajaehdokkaita. Yksi heistä voisi olla unkarilainen László Krasznahorkai. Hän edustaisi vaativaa kirjallisuutta, sillä helppolukuisina hänen kirjojaan ei voi pitää. Häneltä on äskettäin suomennettu varhaisuran teos Saatanantango. Unkarilaiskirjailijaa on ylistetty maailmalla, vaikka hän on Suomessa melko tuntematon.
Arvailuja voittajista voisi jatkaa loputtomiin. Nobel-palkinnon saajalle ei ole tarkkoja kriteerejä. Ainoana ohjenuorana on Alfred Nobelin ohjeeksi jättämät sanat, joiden mukaan palkinto tulisi antaa tekijälle, joka on "kirjallisuuden saralla julkaissut parhaimman idealistista suuntaa edustavan teoksen". Lauseen ja etenkin idealistisuuden voi tulkita hyvin monella tavalla. Näin ollen akatemialla on melko vapaat kädet.
Vastuu on kuitenkin suuri, sillä Nobel-palkinto on kirjallisuuden saralla ehdottomasti suurin ja kaunein tunnustus. Jos kirjailija saa Nobelin, hän pääsee automaattisesti maailmankirjallisuuden kaanoniin. Voittajien teoksiin palataan vielä vuosikymmenten jälkeenkin.
Voit seurata suoraa lähetystä Nobel-palkinnon julkistamisesta klo 13.45 lähtien Yle Areenassa ja Teema & Femillä.
Lue lisää:
Kirjallisuustutkija Mats Malm Ruotsin akatemian johtoon
Kulttuurivaikuttaja Arnault'n raiskaustuomio koveni Ruotsissa
