Artikkeli on yli 4 vuotta vanha

Keskipohjalaiset ovat edelleen Suomen laiskimpia pyöräilykypärän käyttäjiä – kehumista ei ole muissakaan pohjalaisissa

Alle neljännes keskipohjalaisista pyöräilijöistä käyttää kypärää. Soiten ensihoidossa tilanteesta ollaan huolissaan, vaikka vakavia pyöräilyonnettomuuksia ei ole sattunutkaan entistä enemmän.

Kaksi miestä, joista toisella on polkupyörä, valkoinen ensihoitolääkärin asu ja pyöräilykypärä päässään.
Ensihoidon vastuulääkäri Jukka-Pekka Koskela näyttää hyvää esimerkkiä ja ensihoitopäällikkö Jukka Palokangas kannustaa muitakin kypärän käyttöön. Kuva: Ismo Vähäsarja / Yle
  • Ismo Vähäsarja

Kypärä ei kuulu keskipohjalaisten pyöräilyvarusteisiin.

Liikenneturva tarkkailee vuosittain turvavarusteiden, kuten pyöräilykypärän, käyttöä liikenteessä.

Tuoreimman kyselyn mukaan vain 24 prosenttia keskipohjalaisista käyttää pyöräillessään kypärää. Välinpitämättömyydessä keskipohjalaispyöräilijöitä lähimmäksi pääsevät satakuntalaiset. Heistä 26 prosenttia muistaa laittaa kypärän päähän polkiessaan.

Pohjalaisista kypärää pitää 35 ja eteläpohjalaisista 36 prosenttia. Koko Suomessa kypäränkäyttäjiä on pyöräilijöistä puolet.

Keskipohjalaisten päässä ei pyöräilykypärä kulu

Kypärän käyttö on kuitenkin yleistynyt koko 2000-luvun. Jopa Keski-Pohjanmaalla, jossa 20 vuotta sitten vain 6 prosenttia pyöräilijöistä käytti kypärää.

Pyöräilykypärää käyttämällä ei pysty estämään onnettomuuksien tapahtumista, mutta kun tapaturma kohdalle sattuu, kypärä suojaa pään alueen vammoilta tehokkaasti.

Esimerkin voima

Liikenneturvan mukaan on ensiarvoisen tärkeää, että juuri lapset oppisivat turvallisen pyöräilyn merkityksen jo varhain. Luontevaksi kypärän päähän painamiseen tekee tottumus sekä esimerkin voima.

– Vanhempien kannattaa muistaa, että lapsi katsoo roolimallia aikuisista. Jos lapsen kanssa kulkee esimerkiksi punaisia päin, lapselle on vaikea perustella, miksi valoja pitää aina noudattaa. Sama koskee pyöräilykypärän käyttöä, Liikenneturvan yhteyspäällikkö Leena Piippa Jyväskylästä sanoo.

Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soiten ensihoidon vastuulääkäri Jukka-Pekka Koskela on huolissaan kypäränkäytön vähäisyydestä. Hänkin toivoo, että vanhemmat näyttäisivät lapsille parempaa esimerkkiä:

– Lapset eivät ole tyhmiä. Kyllä he ymmärtävät, mistä on kyse, kun äiti ja isä eivät käytä kypärää, mutta lapsen silti pitää, Koskela sanoo.

Harrastajat ymmärtävät turvallisuuden merkityksen

Pyöräilyn harrastajat pitävät kypärää tunnollisemmin kuin muut. Harva vakavasti maastopyöräilyä tai maantiepyöräilyä harrastava jättää kypärän kotiin pyörän selkään hypätessään.

Soiten ensihoitopäällikkö Jukka Palokangas pohdiskelee, että ehkä harrastusmaailmasta voisi löytyä innostus kypärän käyttöön myös työ- ja koulumatkapyöräilyssä.

– Harrastuksissa kypärä mielletään osaksi pyöräilyä ja sen vaikutus turvallisuuteen ymmärretään. Ehkä sen tietoisuuden lisääminen voisi innostaa muitakin pitäkään kypärää enemmän, sanoo Jukka Palokangas.

Liikenneturva selvitti suomalaisten suhtautumista liikenneturvallisuuteen toukokuussa 2022. Kyselyn toteutti Kantar TNS Oy ja siihen vastasi yhteensä 1005 henkilöä.

Lisää aiheesta:

Yksi kuva kertoo, miten radikaalisti Matilda Gustafssonin elämä muuttui aivovammasta – painava puheenvuoro kypärän käytöstä: "Pieni isku voi muuttaa koko elämän"

Tutkimus patistaa valmistajia suunnittelemaan parempia pyöräilykypäriä – kypärä ilman visiiriä tai leukasuojaa ei suojaa kasvoja

Moni autoilija ohittaa, kun pitäisi hiljentää ja odottaa – pyöräilijät vaativat 1,5 metrin turvavälin lisäämistä lakiin