Kuopion hiippakuntaa on jo 15 vuoden ajan johtanut piispa Wille Riekkinen, jonka suhteet Luther-säätiöön ovat tulehtuneet. Muutos tilanteeseen on kuitenkin jo muhimassa, sillä hiippakuntaan valitaan tammikuussa uusi piispa.
Vaalissa on mukana kuusi ehdokasta: hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen (49), piispainkokouksen pääsihteeri Jari Jolkkonen (41), pastori, vapaa tutkija Pauliina Kainulainen (42), lääninrovasti Jaana Marjanen (55), kirkkoherra Tapani Nuutinen (57) ja professori Miikka Ruokanen (58).
Marjanen kirveslinjalla
Tohtorijoukon ainoa maisteri on Jaana Marjanen, joka olisi myös ainoana ehdokkaana valmis lopettamaan tuen niiltä kirkon lähetysjärjestöiltä, joissa naispappeuteen suhtaudutaan torjuvasti.
- Kyllä, varsinkin, jos lähetysjärjestö asettaa virkakysymykseen liittyviä yhteistyön ehtoja seurakunnalle, myöntää lääninrovasti Marjanen.
Muut ehdokkaat eivät tällaiselle kirveslinjalle lähtisi. Ehdokkaista moni huomauttaakin, että kirkon opilliset linjaukset kuuluvat kirkolliskokoukselle ja piispainkokoukselle.
- Kirkolliskokous hyväksyy lähetysjärjestöt tietoisena siitä, että kaikissa järjestöissä naispappeuspäätöstä ei pidetä oikeana, muistuttaa piispainkokouksen pääsihteeri Jari Jolkkonen.
Hänen mukaansa seurakuntayhtymien ei pitäisi asettua kirkolliskokouksen yläpuolelle asettamalla lähetysjärjestöille opillisia erillisvaatimuksia.
Rauhanneuvotteluihin Luther-säätiön kanssa?
Jonkinlainen muutos on sen sijaan tulossa suhtautumisessa naispappeutta vastustavaan Luther-säätiöön. Toisin kuin Riekkinen, kaikki seuraajaehdokkaat ovat valmiita aloittamaan keskustelut säätiön kanssa puhtaalta pöydältä.
- Minulla ei ole minkäänlaisia tulehtuneita suhteita Luther-säätiöön, joten siinä mielessä voisin ihan hyvin neuvotella heidän kanssaan, sanoo hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen.
Häkkinen tunnustaa olevansa joissakin asioissa Riekkistä radikaalimpi, vaikka sanookin pitäneensä nykyisen piispan linjasta "aika paljon".
- Tekisin kaikkeni sen edistämiseksi , että kokonaiskirkko aloittaa nämä rauhanneuvottelut, linjaa professori Miikka Ruokanen.
- Olisin myös henkilökohtaisesti erittäin motivoitunut olemaan mukana niissä.
Pielisensuun kirkkoherra Tapani Nuutinen sen sijaan epäilee, etteivät menneet heti unohtuisi.
- Olisin valmis keskusteluun. Taitaa vain olla niin, että Luther-säätiöltä ei löydy valmiuksia.
Vaihtoehtoja miehisille vertauskuville
Kuuden ehdokkaan joukosta löytyy yksi feministi, joka ei haluaisi käyttää Jumalasta pelkästään miehisiä kielikuvia.
- Jumalanpalveluselämässä olisi tärkeää käyttää Jumalasta monenlaisia, sekä persoonallisia että luonnosta otettuja vertauskuvia. Silloin maskuliiniset kuvat Isä ja Herra tasapainottuvat luontevalla tavalla, sanoo vapaana tutkijana työskentelevä Pauliina Kainulainen.
Hänen mukaansa myös Jumalasta Pyhänä Kolminaisuutena voi puhua monella eri tavalla.
- Kristitty voi rukouselämässään puhutella Jumalaa niin kuin parhaaksi kokee, myös äidillisin kielikuvin.
Suurin osa uskoo paholaiseen
Selviä eroja kuuden ehdokkaan joukkoon tulee, kun esille otetaan uskonkysymykset. Esimerkiksi persoonalliseen pahaan eli paholaiseen uskoo neljä piispaehdokasta, kun taas Häkkinen ei siihen usko.
- En. Pahaa on kyllä maailmassa, mutta paholaisella pelottelu on väärin.
Kainulainen puolestaan ei tiedä, uskoako paholaiseen vai ei.
- Olennaista on nähdä se fakta, että maailmassa ja jokaisessa ihmisessä, itseni mukaan lukien, on pahuutta, hän perustelee.
Häkkinen: Ei neitseellistä syntymää
Häkkinen eroaa muista kanssakilpailijoistaan myös siinä, että hän ei usko Jeesuksen syntyneen neitseellisesti. Näin siitäkin huolimatta, että kyseessä on osa kirkon uskontunnustusta.
- En usko, että biologinen neitseestäsyntyminen olisi ollut silloinkaan mahdollista, hän täräyttää.
- Uskon siihen, että Jeesus on Jumalan poika. Minun uskoni ei tarvitse tuekseen antiikin ajan maailmankuvaa, mihin tuo käsitys neitseestäsyntymisestä kuuluu.
Kolmatta kertaa ehdolla olevalle uskonopin professorille tällainen kilpailijan käsitys on mannaa.
- Jos joku ei koe sitä uskoa omaksensa ja todeksi, tai haluaa sen muuttaa jotenkin pelkäksi vertauskuvaksi tai runoudeksi, niin silloin voi tietenkin kysyä, että onko oikealla alalla, Ruokanen sanoo.
Piispanvaalin ensimmäinen vaalipäivä on 30.1.2012.
