Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Jarmo Saarela on yrittänyt myydä kerrostaloyksiötään Kemissä yli viisi vuotta. Hintapyyntö on ollut 24 000 euron luokkaa. Kauppa ei ole käynyt.
Kemissä noin joka viides asunto seisoo tyhjillään. Saarelan mukaan tilanne hankaloitui, kun ihmiset innostuivat etäkouluista ja -töistä. Hänenkin entinen vuokralaisensa muutti Rovaniemelle ja kävi opiskelemassa Kemissä vain kahtena päivänä viikossa.
– Eihän se tietysti mitenkään kivaa ole. Asunnosta on aina tietyt kulut, asui siinä joku tai ei.
Saarelan tapaus on Suomessa jo varsin tavallinen.
Vuonna 2022 maassa oli Tilastokeskuksen mukaan noin 370 000 tyhjillään olevaa asuntoa. Tyhjällä asunnolla tarkoitetaan ei vakituisesti asuttua asuntoa.
Esimerkiksi yli 10 000 asunnon kaupungeista eniten tyhjiä asuntoja on Kemissä, 20,5 prosenttia. Myös Raaseporissa ja Savonlinnassa tyhjien kohteiden osuus on lähes viidennes kaupunkien asuntokannasta.
Ylen koneesta voit tutkia, kuinka paljon tyhjiä asuntoja on eri kunnissa.
Väki muuttaa pois osasta Suomea
Tyhjien asuntojen määrä on lähes kaksinkertaistunut 2000-luvun alun jälkeen.
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ekonomistin Juho Keskisen mukaan normaalisti tyhjien asuntojen määrä on noin viisi prosenttia kaupungin asuntokannasta. Tämänhetkisten tietojen mukaan koko Suomen asuntokannasta on tyhjillään noin 12 prosenttia.
Kehityksen taustalla on useita syitä. Kasvavissa kaupungeissa tilannetta voi selittää uudisrakentaminen. Tarjolla on paljon uusia asuntoja.
– Se voi liittyä myös vuokramarkkinoiden toimintaan eli aina vuokralaisen vaihtuessa syntyy hetkellistä tyhjillä oloa. Lisäksi taustalta voi löytyä sukulaisvuokrausta ja kakkosasuntoja, Keskinen sanoo.
Oma ilmiönsä ovat Keskisen mukaan niin sanotut rahan parkkipaikat. Sellaisia on muun muassa Helsingin arvoalueilla.
– Arvoalueilla on varakkaita kotitalouksia, jotka saattavat pitää asuntoja tyhjillään. Eli joko kakkoskotina tai korkojen oltua pitkään matalina varallisuutta on saatettu pitää kiinni asunnossa, jolloin se on pois muusta asuntotarjonnasta.
Suurin syy asuntojen tyhjilleen jäämiseen on kuitenkin väestökehitys. Tämä näkyy etenkin syrjäseuduilla.
– Väkeä muuttaa pois alueilta. Samaan aikaan niiden väestön ikärakenne on paljon vanhempi ja asuntokysyntä laskee.
Pienen kaupungin kerrostalossa asuu vain yksi ihminen
Rakennemuutoksen uhreja ovat esimerkiksi Kemi ja Savonlinna. Savonlinnasta loppui opettajankoulutus vuonna 2018, mikä tarkoitti, että noin 800 opiskelijaa katosi kaupunkikuvasta. Samalla väestö ikääntyy. Kaupungissa on päädytty rakennusten purkutöihin.
Kaupungin omistaman Savonlinnan vuokratalot -yhtiön toimitusjohtaja Hannu Kurki kertoo, että he ovat purkaneet vuoden 2017 jälkeen 750 asuntoa. Purkaminen jatkuu.
– Kaupungin vuokra-asunnoista on nyt tyhjillään noin 200, mikä on hyvä tilanne siihen nähden, että 2018–2019 asuntoja oli tyhjillään 700–800.
Purettujen talojen tontit palautuvat takaisin kaupungille ja ne maisemoidaan puistomaisiksi.
Myös Kemissä kaupungin omistama Kiinteistö Oy Itätuuli aikoo purkaa 14 vanhaa kerrostaloa.
– Esimerkiksi Tervaharjun asuinalueella on useampi vanha kerrostalo, joissa asuu vain yksi ihminen. Siksi pyrimme tiivistämään asumista vuokrataloihin ja alueille, joilla on enemmän asukkaita, että säästäisimme kustannuksia, kertoo toimitusjohtaja Tarja Heikonen.
Vuositasolla säästöä kertyy reilut 200 000 euroa.
Suuri osa asunnoista on ollut tyhjillään useita vuosia, ja ne ovat niin huonokuntoisia ettei niitä kannata remontoida. Tulevaisuudessa tontit otetaan uuteen käyttöön.
Konkursseja ja korjausvelan kasvua
Suomen Hypoteekkiyhdistyksen ekonomistin Juho Keskisen mukaan tilanteeseen on vaikea löytää ratkaisuja väestönkehityksen takia, mutta tilannetta voidaan parantaa esimerkiksi juuri vanhojen asuntojen ja rakennusten purkamisella.
Yhtiöiden on ollut mahdollista hakea valtion tuella purkuavustusta asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Aralta. Sen avulla tarjontaa on voinut sopeuttaa kysyntää vastaavaksi.
Keskinen ennustaa, että Suomessa tullaan näkemään taloyhtiöiden konkursseja muuttotappioalueilla tai korjausvelkojen kasvua.
– Eli on korjausvelkaa jota ei kannatakaan korjata, koska alueille ei ole uutta kysyntää.
Kehitys kohtelee eri alueita eri tavoin.
– Kasvavilla kaupunkialueilla asuntojen hinta- ja vuokrataso voi nousta, jos sijoittajilla on paljon asuntoja, joita ei halutakaan laittaa eteenpäin. Muuttotappioalueella taas tilanne voi olla haaste asunnon omistajille. Eli myynti on hankalampaa ja vakuusarvot ja hinnat tulevat alas kysynnän heikentyessä, sanoo Keskinen.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta lauantaihin 27.10 kello 23:een saakka.
