Jääkiekon SM-liiga kertoi torstaina uudistavansa pudotuspelejä ensi kaudeksi. Ratkaisupeleihin pääsee jatkossa kymmenen sijaan 12 joukkuetta, joista neljä ensimmäistä etenevät suoraan puolivälieriin.
Lisäksi kaksi runkosarjan viimeistä kohtaa paras seitsemästä -ottelusarjassa, jonka häviäjä joutuu karsimaan Mestiksen voittanutta joukkuetta vastaan.
Aiemmin viiden joukkueen kausi päättyi runkosarjaan mutta uudistusten jälkeen vain kahden, vaikka sarja kasvaa Kiekko-Espoon noustessa 16 joukkueen kokoiseksi.
SM-liigan urheilujohtaja Jussi Markkanen kertoo, että uudistuksella haettiin juuri kiinnostavuutta kevättä varten.
– Kaikki ovat sitä mieltä, että keväällä pelataan parasta jääkiekkoa ja näemme, että sille on tilaus. Katsomme, että 12 joukkueen pudotuspelit ovat järkevä uudistus tähän kohtaan.
Markkasen mukaan uudistus ei venytä kautta kovinkaan paljoa. MM-kisat alkavat tulevaisuudessa hieman myöhemmin, joten SM-liigalla on aiempaa enemmän aikaa otteluille.
Epäreilua?
Ennen uudistusta kuusi runkosarjan parasta joukkuetta vältti pudotuspelien ensimmäisen kierroksen, uudessa systeemissä vain neljä. Samaan aikaan yhä useampi joukkue etenee ratkaisupeleihin.
Jos päättyneellä kaudella olisi pelattu uudistetulla tyylillä, runkosarjassa viidenneksi yltänyt Jukurit olisi kohdannut 12:nneksi sijoittuneen KooKoon pudotuspelien avauskierroksella.
– Kuulostaa äkkiseltään vähän epäreilulta, mutta isossa kuvassa ymmärrän, että rahat ovat varmasti kortilla useammallakin seuralla ja seurat tarvitsevat tuloja. Siinä saatiin nyt tällaisella kompromissilla lisää panospelejä, Jukurit-konkari Jesper Piitulainen sanoo.
Piitulaisen mukaan uudistus on kaksipiippuinen asia. Taistelu neljän parhaan joukkoon pääsystä voi kiristyä.
– Peräpäässä kaksi joukkuetta pääsee niin sanotulle jackpot-paikalle lopettamaan kauden ilman panospelejä. Lopuille on sitten keksitty jatkopelejä.
– Puolensa kullakin. Kun liigaa kasvatetaan, varmasti piti tehdä myös vähän järjestelmäuudistuksia. Ei kai siinä, herrat päättää ja pelaajat pelaa.
Keinotekoista?
Yle Urheilun jääkiekkoasiantuntija Topi Nättinen arvioi, että uudistus laskee hieman runkosarjan merkitystä keskikastin joukkueille, koska jokaista ottelua ei tarvitse voittaa jatkoon päästäkseen.
– En ihan tiedä, kulkeeko käsi kädessä urheilullisuuden kanssa, että 75 prosenttia pääsee pudotuspeleihin, Nättinen sanoo.
Uusilla säännöillä runkosarjan viidenneksi huonoin joukkue pääsee ”pleijareihin”.
– Onhan se jollain tavalla irvokasta. Toki tälläkin kaudella kuudenneksi huonoin pääsi, joten muutos ei ole massiivinen. Haluaisin nähdä huippu-urheilussa selvästi sen, että sekä runkosarjassa että pudotuspeleissä olisi iso panos.
Toisaalta kärkijoukkueet tulevat Nättisen mukaan panostamaan runkosarjaan entistä enemmän, jotta paikka neljän parhaan joukossa irtoaa.
Kritiikistä huolimatta Nättinen arvioi, että uusi järjestelmä on toimiva ratkaisu tilanteessa, jossa SM-liiga haluaa jakaa rahaa mahdollisimman monelle osakasseuralleen.
– Kyllä tämä on aika lähellä sitä, mihin olisin itsekin päätynyt, mutta ongelmat ovat syvemmällä.
– Itse systeemissä ei ole mielestäni ongelmaa vaan se, että tilanne on päästetty tällaiseksi, että liigassa on 16 joukkuetta, jolloin joudutaan tekemään tällaisia aika keinotekoisia ratkaisuja.
Missä pääkaupunkiseudun paikallispelit?
Myös runkosarjan otteluohjelmiin tulee muutoksia. 60 ottelun sarjan pohjana on edelleen nelinkertainen sarjamalli, jota rytmittävät välisarjat.
SM-liigajoukkue pelaa muita vastaan runkosarjassa neljästi. Poikkeuksena ovat oman välisarjan joukkueet, joista yhden joukkue kohtaa kuudesti, yhden neljästi ja yhden kahdesti. Aiemmin kolmen joukkueen välisarjoja oli viisi, ensi kaudella niitä on neljä, ja niissä on jokaisessa neljä joukkuetta.
Ratkaisulla tavoitellaan rahallisesti tärkeitä paikallispelejä. Tapparan valmennukseen kuuluva Juha Juujärvi oli mielissään, että Tampereella nähdään tulevalla kaudella kuusi Ilves-paikallispeliä.
– Uudistusten motiiveina ovat varmasti olleet taloudellinen hyvinvointi ja turvallisuus seuroissa sekä kilpailun lisääminen, uudistuksesta tämän jutun haastattelutilanteessa kuullut Juujärvi arvioi.
Topi Nättinen kummastelee, ettei pääkaupunkiseudun joukkueita HIFK:ta ja Kiekko-Espoota ole laitettu samaan välisarjaan. HIFK kohtaa runkosarjassa kuudesti Kärpät, Kiekko-Espoo Jukurit.
– Luulin, että HIFK:n ja Kiekko-Espoon ottelut olisivat itsestään selviä. Hämmentävää, että Kärpille annetaan HIFK kolme kertaa. Se on Suomen suurimpia ja rikkaimpia seuroja. He eivät tarvitse niitä euroja, Nättinen sanoo.
Painetta peräpäähän
Jatkossa SM-liigasta voi siis ainakin periaatteessa pudota, jos häviää runkosarjan kahden viimeisen joukkueen välisen ottelusarjan (paras seitsemästä), ja kärsii tappion karsintasarjassa myös Mestiksen voittajalle.
Juha Juujärven mukaan runkosarjan jumbojen kohtaaminen tuo kaivattua jännitettä SM-liigan hännille.
– Kukaan ei halua karsiutua. Jos häviää, se ei ratkea vielä siihen. Sillä lailla on varmasti saatu kilpailua, Juujärvi sanoo.
– Tämä jättää sen mahdollisuuden, että vaikka olisi runkosarjassa viimeinen, voi vielä pelastautua. Kun Mestiksen mestari ratkeaa hieman aikaisemmin, saadaan liigajoukkueelle pelejä, jottei karsinta tule viikkojen tauon jälkeen, Topi Nättinen puolestaan sanoo.
Nousu Mestiksestä SM-liigaan on edelleen vaikeaa, sillä nousijakandidaatin on täytettävä SM-liigan tiukat lisenssivaatimukset 30. huhtikuuta mennessä.
Nättinen kertoo odottavansa karsintojen paluuta korkeimmalle sarjatasolle.
– Teoriassa on mahdollista, ettei niitä edes pelata, jos Mestiksen voittaa joukkue, jolla ei ole mitään takeita tai mahdollisuuksia. Jos siellä on joukkue, joka voi pelata noususta, totta kai se kiinnostaa. Se on historiallinen juttu, jossa on uhka ja mahdollisuus.
