Tarvomme haukiputaalaisten Markus ja Kirsti Veijolan kanssa pudasjärveläisellä suolla.
Paarmat ja hyttyset pörräävät hellesäässä ympärillämme.
Emme anna niiden kuitenkaan häiritä, koska meillä on tehtävä: otamme selvää, millaista on kerätä kihokkeja myyntiin.
– Kun on huono hillakesä tulossa, niin tällä voisi kompensoida hillasta menetettyä tuloa, Markus Veijola perustelee kiinnostustaan kihokkeja kohtaan.
Ennen suolle suuntaamista Veijolat osallistuivat Oulun 4H-yhdistyksen järjestämälle kurssille kihokinpoiminnasta. 4H-yhdistys järjestää kursseja ja myös ostaa erilaisia luonnontuotteita.
Kihokkia kerätään, koska se on erittäin tehokas lääkekasvi.
– Sitä menee täältä puhtaasta luonnosta Eurooppaan, jossa sitä jatkojalostetaan yskänlääkkeeksi ja muiksi lääketuotteiksi, Oulun 4H-yhdistyksen luonnontuoteasiantuntija Jenni Miettunen kertoo.
Poimintaan tarvitaan maanomistajan lupa
Oulun 4H-yhdistys maksaa kihokista poimijoille 49 euroa kilolta.
Parhaat kihokkipaikat tuntevat ja ahkerimmat poimijat ovat usean kauden saalis yhteenlaskettuna saavuttaneet jopa kymmenientuhansien eurojen tilin.
Kihokinpoiminnassa pitää kuitenkin ottaa huomioon lukuisia asioita.
Yksi tärkeimmistä on se, että kihokinpoimiminen ei kuulu jokaisenoikeuksiin vaan vaatii maanomistajan luvan.
– Lupa tarvitaan, koska kihokki kerätään juurineen. Kihokkipaikkoja saa etsiä ja kartoittaa ilman lupaakin, mutta poimimiseen se tarvitaan, Jenni Miettunen kertoo.
Kihokkipaikkaa ei saa poimia typötyhjäksi, vaan joka neliömetrille on jätettävä useita kasveja. Nämä siementävät ja tuottavat uusia kihokkeja.
Myytävän kihokin laadulta vaaditaan paljon
Jenni Miettunen luettelee, millaisia laatuvaatimuksia kihokille on asetettu, jotta sitä voidaan viedä lääketeollisuuden raaka-aineeksi.
Laboratoriossa havaitaan, jos poimija on esimerkiksi suihkuttanut hyttysmyrkkyä käsiinsä.
Kihokit pitää kerätä elintarvikemuovipusseihin. Kaupan muovikasseista irtoaa mikromuoveja. Sen vuoksi ne eivät kelpaa kihokinkeruuseen.
– Koko kasvi on mukana: kukkavana, lehtiruusuke ja juuret. Kasvin pitää olla puhdas. Mukana ei saa olla kiviä, paakkuja tai multaa, Miettunen kuvailee.
Kaiken kukkuraksi kihokkeja on erilaisia.
– Otamme vastaan nimenomaan pyöreälehtikihokkia. Nimensä mukaisesti sen lehdet ovat pyöreitä. Toinen on pitkälehtikihokki, jolla on pitkulaisemmat lehdet. Ne kyllä erottuvat selvästi toisistaan, Oulun 4H-yhdistyksen luonnontuoteasiantuntija Jenni Miettunen kertoo.
Saaliina joitain kymmeniä kihokkeja
Pudasjärvellä Veijolat ovat poimineet suolta kihokkeja puolisen tuntia.
– Tämä on aika tarkkaa hommaa marjanpoimintaan verrattuna. Tämä on hitaampaa. Kasvi pitää ottaa ylös suosta varovasti, Markus Veijola kuvailee.
Saaliiksi on tullut joitakin kymmeniä pyöreälehtikihokkeja.
– Ei tällä todellakaan omaisuuksia tehdä. Tässä ei taida olla vielä euronkaan edestä tavaraa. Tuollainen pussi pitäisi olla täynnä, jotta voisi jonkinlaisesta tulosta puhua.
Veijolat pohdiskelevat, että kihokkeja ei ole järkevintä poimia keskipäivällä vaan aamuyöstä, jolloin on viileämpää ja kasvi erottuu hyvin suolla.
Kaikkiaan Markus Veijolan mielestä kokemus on pohjimmiltaan myönteinen.
– Aika nopeasti niitä löytyy sitten, kun on hyvä paikka. Hyvä fiilis tästä jäi.
Myös Kirsti Veijola on tyytyväinen kihokkisuolla tarpomiseen.
– Kyllä tämä on ihan mielenkiintoista hommaa. Vaihtelua marjanpoimintaan.
