Kaksi kuntaa Pohjois-Savosta ja kaksi kuntaa Pohjois-Karjalasta saavat harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta talousongelmiinsa.
Pohjois-Savosta Kaavi saa 78 000 euroa ja Tuusniemi 69 000 euroa.
Summat ovat kaukana siitä, mitä kunnat hakivat. Kaavi pyysi valtionosuuden korotusta 408 000 euroa ja Tuusniemi 900 000 euroa. Myös Tervo haki 323 778 euroa, mutta ei saanut mitään.
Tuusniemen kunnanjohtaja Timo Kiviluoma toteaa, että jokaisesta eurosta on apua erittäin tiukassa taloustilanteessa. Kiviluoman mukaan Tuusniemelle oli suuri pettymys, että valtionosuusjärjestelmän uudistus kaatui marraskuussa.
Saman pettymyksen jakaa myös moni muu kunta, jotka odottivat uudistuksen lisäävän valtion rahoitusta.
– Kunnan peruspalveluiden valtionosuus ilman tasauseriä on tänä vuonna noin 1,5 miljoonaa euroa negatiivinen. Siitä syystä kunnan talous on alijäämäkierteessä, Kiviluoma sanoo.
Kiviluoman mukaan Tuusniemellä on jäänyt lähes kokonaan saamatta rahoitusperiaatteen mukainen valtionosuus.
– Siitä on saatu vain rippeet, koska negatiivista peruspalveluiden valtionosuutta on kuitattu muista valtionosuuksista.
Tuusniemen tilinpäätös näyttää pääsevän tänä vuonna nollatulokseen satunnaisilla myyntituotoilla. Kunta on käärinyt metsäkaupasta noin 700 000 euroa.
Ylijäämää on vielä jonkin verran taseessa, mutta tilanne on tiukka.
– Jos tämä tilanne säilyy tällaisena kuin viime vuodet, kyllä ylijäämäpuskuri on tällä valtuustokaudella syöty. Silloin kriisikuntakriteerit alkaa lähestyä kohtuullisella vauhdilla, Kiviluoma toteaa.
Outokumpu jäi ilman miljoonia
Pohjois-Karjalassa Polvijärvi haki miljoonaa euroa ja saa 560 000 euron korotuksen. Liperi haki 1,4 miljoonaa euroa, ja sille myönnettiin 357 000 euroa.
Outokumpu pyysi valtionosuuden korotusta kahta miljoonaa euroa ja Rääkkylä 337 800 euroa. Molemmat jäivät ilman.
Valtionosuuden korotusta haki tänä vuonna 55 kuntaa ja haettu summa oli yhteensä 57,6 miljoonaa euroa. Valtioneuvosto päätti myöntää tukea 31 kunnalle yhteensä kymmenen miljoonaa euroa.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen kertoo tiedotteessa, että harkinnanvaraisella valtionosuuden korotuksella pyritään tukemaan kuntia yllättävissä tai haastavissa talousvaikeuksissa.
Korkeimman potin harkinnanvaraisista valtionosuuksien korotuksista sai Ähtäri, joka on joutunut valtion kriisikuntamenettelyyn.
Korotukset maksetaan kunnille tämän vuoden loppuun mennessä.
