Yli puolet kokkolalaiskouluista ruokailee jo ilman tarjottimia.
Määrä kasvaa vuosittain, mutta tavoitteena ei silti ole täysi tarjottimettomuus.
– Ruokailun pitää olla positiivinen asia, ei tällaista muutosta lähdetä pakottamaan. Iso onnistuminen on, että yhteistyöllä on ratkaistu, miten pöydät saadaan pidettyä siisteinä. Osassa kouluja lapset itse pyyhkivät pöydät, kertoo Kokkolan ateriatuotantopäällikkö Tuija Niemi.
Tarjottimista luopuminen alkoi Kokkolassa hiljalleen kolmisen vuotta sitten. Pilottipaikkana toimi yli tuhannen oppilaan Isokylän koulu.
Kunnat ovat tavoitelleet tarjottimetonta ruokailua vuosia. Tällä haetaan ensisijaisesti ympäristösäästöjä, mutta myös taloudellista hyötyä.
Kokkolassa hyödyt ovat merkittävät, kun noin 30 koulusta 16 on luopunut tarjottimista.
Kaupunki säästää lukuvuodessa karkeasti arvioiden 2,3 miljoonaa litraa vettä, kun tarjottimien pesu jää pois. Lisäksi sähkön säästö on merkittävä. Myös työntekijät voivat tiskaamisesta jäävän ajan hyödyntää lasten kohtaamiseen ja opastamiseen.
Kokkolan ruokapalveluiden kehittämissuunnittelija Heidi Sippola listaa tärkeimmiksi mahdollistajiksi yhteistyön, sitkeyden ja rohkeuden.
– Kaikesta purnauksesta ja sotkustakin huolimatta on jatkettu ja haettu ratkaisuja. Kouluissa on uskallettu muuttaa ruokailulinjastoja niin, että ne palvelevat parhaiten tarjottimetonta ruokailua.
Myös nuorten kiinnostusta vastuullisuudesta ja ilmastotietoisuus ovat tehneet uudistuksen helpommaksi.
– Nuoret ovat puhuneet tämän puolesta. Heitä on ollut helppo innostaa mukaan, kiittää Sippola.
Nuorille ei ongelma
Piispanmäen koulun kasiluokkalaiset Judith Kiviniemi, Eerika Helin ja Olga Korkiala suhtautuvat myönteisesti tarjottimettomaan ruokailuun. Keittopäivät ovat kuitenkin hieman hankalia.
– Jos on keittopäivä, pitää ottaa kaksi lautasta – toiselle kasvikset ja toiselle keitto, sanoo Kiviniemi.
Eerika Helinille tarjottimien puuttuminen ei ole uusi asia. Hänen edellisessä koulussakaan niitä ei käytetty. Hänen mukaansa oppilaissa ratkaisu ei ole herättänyt vastarintaa.
– Siisteys on säilynyt hyvänä. Joskus keittoa saattaa läikkyä lattialle, mutta ei kuitenkaan liikaa, Helin arvioi.
Olga Korkialan mielestä uudistuksen perustelut ovat hyviä.
– Plussaa on, että säästyy vettä ja luontoa. Miinusta ehkä, jos on monta lautasta kannettavana.
Myös henkilökunnan mukaan ruokailu on sujunut yllättävän hyvin.
– Paremmin kuin osattiin odottaa, sanoo Piispanmäen päiväkodin ruokasalin vastaava Justiina Kalliokoski.
Suurimpana hyötynä henkilökunta pitää energiansäästöä ja työajan säästymistä muuhun tekemiseen.
– Linjaston puhtaanapitoon jää enemmän aikaa, ja hygieenisyyden ylläpito helpottuu, Justiina Kalliokoski pohtii.
Tarjottimettomuus on Kokkolassa käytössä peruskoulujen ja toisen asteen lisäksi myös osassa päiväkoteja. Yli 4-vuotiaat ovat omaksuneet uuden ruokailutavan esimerkiksi Piispanmäen päiväkodissa sekä Vingellä ja Isokylän päiväkodissa.
Vain muutamien koulujen nuorimmat ovat palanneet takaisin tarjottimiin ruokailun sujuvuuden vuoksi. Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa opettajat ja vanhemmat, joiden mielestä ruokailu on ollut liian hidasta, vaatinut taiteilua ja aiheuttanut liikaa sotkua.
