Moni hyvinvointialue on onnistunut parantamaan viime vuoden tuloskuntoaan reilusti ennakoidusta.
21 hyvinvointialueen ja Helsingin yhteenlaskettu ylijäämä oli viime vuonna noin 630 miljoonaa euroa. Vielä joulukuussa ylijäämäksi arvioitiin 300 miljoonaa euroa.
Valtiovarainministeriön hyvinvointialueosaston johtava erityisasiantuntija Juri Matinheikki on luvuista myönteisen yllättynyt, ja sanoo niiden ylittäneen ministeriön arviot.
– Kyllähän ihan ensimmäisenä katse kohdistuu tuonne viimeiselle riville eli yli/alijäämäriville, joka näyttää nyt odotuksiin nähden yllättävänkin positiiviselta. Semmoinen reilun kuudensadan miljoonan ylijäämä nyt. Toki tämä oli odotettu, koska ollaan lisätty huomattavasti rahoitustakin viime vuodelle, mutta kyllä tämä alueiden tilinpäätösarvio ylitti jopa meidän ennusteet.
Vuoteen 2024 verrattuna tulosparannusta tuli yli 1,7 miljardia euroa. Edellisvuonna hyvinvointialueille kertyi alijäämää yhteensä 1,1 miljardia euroa.
Valtionkonttorille toimitettujen tilinpäätösarvioiden mukaan yhdeksän hyvinvointialuetta teki alijäämäisen eli tappiollisen tuloksen viime vuonna. 13 hyvinvointialuetta pääsi plussalle, osa niistä oikein kunnolla.
Helsinki painii omassa luokassaan 166 miljoonan euron ylijäämällä. Huonosti ei mene myöskään Länsi-Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, joille kertyi voittoa 132 miljoonaa ja 125 miljoonaa euroa viime vuonna.
Suurimman alijäämän, 72 miljoonaa euroa teki viime vuonna Keski-Suomen hyvinvointialue, kakkosena on Etelä-Pohjanmaa 27 miljoonaa euroa miinuksella. Muiden tappiollisten alueiden alijäämät vaihtelivat 3–13 miljoonan euron välillä.
Sote-alueiden säästöt näkyvät tuloksessa
Juri Matinheikki iloitsee siitä, että tulosparannus kohdistui laajasti useisiin hyvinvointialueisiin.
Nekin alueet, jotka tekivät alijäämää viime vuonna, tekivät sitä kuitenkin huomattavasti ennakoitua vähemmän.
20 hyvinvointialuetta paransi tulostaan joulukuun tulosarvioon verrattuna. Vain kahdella hyvinvointialueella, Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla viime vuoden tilinpäätösarvion alijäämä kasvoi joulukuun luvuista.
Helsingin lisäksi Varsinais-Suomen ja Vantaan-Keravan hyvinvointialueet tekivät kymmenien miljoonien tulosparannuksen verrattuna joulukuun lukuihin.
Hyvinvointialueiden edunvalvontajärjestö Hyvilin mukaan tulosparannusta auttoi vuonna 2025 maksettu valtionrahoituksen jälkikäteistarkistus, mutta sen lisäksi on tarvittu mittavia sopeutustoimia.
Hyvinvointialueet ovatkin irtisanoneet satoja työntekijöitä loppuvuonna ja monia sosiaali- ja terveyspalveluita on lakkautettu tai supistettu.
Matinheikin mukaan syy tulosparannukseen ei ole vain rahoituksen jälkikäteistarkistus, vaan alueet ovat taistelleet menopainetta vastaan varsin tehokkaasti. Kustannusten kasvu on ollut huomattavan maltillista, esimerkiksi toimintakulut ovat kasvaneet noin kaksi prosenttiyksikköä suhteessa edellisvuoteen.
– Vaikutukset tehdyistä päätöksistä tulevat viiveellä. Alueet ovat olleet nyt kolme vuotta toiminnassa. Jos on lähdetty 2024 tekemään päätöksiä, niin ne alkavat näkyä vasta nyt. Osalla alueista päätöksiä on vielä tulossa, eli ne voivat näkyä vasta tänä vuonna, Matinheikki sanoo.
Kolme aluetta tehnyt alijäämäisen budjetin, yksi pyrkii nollatulokseen
Hyvinvointialueet ovat toimittaneet Valtionkonttorille myös kuluvan vuoden talousarvionsa ja -suunnitelmansa.
Itä-Uusimaa, Kymenlaakso ja Lapin hyvinvointialue ovat tehneet alijäämäisen budjetin vuodelle 2026.
Keski-Suomen hyvinvointialue tavoittelee tänä vuonna nollatulosta.
Hyvinvointialueille, Helsinki pois lukien, on kertynyt mittavia summia vanhoja alijäämiä, jotka niiden pitäisi kattaa viimeistään vuoden 2028 loppuun mennessä.
Hyvinvointialueille on kertynyt alijäämää vuosilta 2023–2024 yhteensä noin 2,4 miljardia euroa.
Hallitus päätti marraskuussa muuttaa lakia siten, että jopa kymmenkunta hyvinvointialuetta voisi saada lisäaikaa taloutensa kuntoon saamiseen. Osa alueista ei tarvitse lisäaikaa, vaan pystyy kattamaan vanhat alijäämänsä tämän vuoden loppuun mennessä.
Hyvinvointialueen on haettava lisäaikaa kevään aikana. Niiltä vaaditaan aluevaltuuston hyväksymä uskottava suunnitelma toimenpiteistä, joilla alijäämä hoidetaan uudessa määräajassa.
Valtiovarainministeriö arvioi, kykeneekö alue kattamaan alijäämänsä vuoden tai kahden lisäajalla. Lisäaikaa ei myönnetä, jos suunnitelma ei vakuuta.
Juri Matinheikki ei halua tässä vaiheessa ottaa kantaa siihen, mitkä hyvinvointialueet ovat vaarassa joutua arviointimenettelyyn, ja mitkä alueista voisivat saada lisäaikaa vanhoihin tappioihin.
Päätökset toimista perustuvat kokonaisarvioon, ei pelkästään viime tai tämän vuoden tuloksiin tai vanhojen alijäämien määrään, Matinheikki kertoo.
Tällä hetkellä kolme hyvinvointialuetta, Itä-Uusimaa, Keski-Suomi ja Lappi, ovat jo arviointimenettelyssä, mutta lisää alueita uhkaa joutua menettelyyn.
Valtion tarkemmassa ohjauksessa arviointiryhmä kertoo, mitä hyvinvointialueen on tehtävä taloutensa tasapainottamiseksi.
Päätökset lisäajasta ja uusista arviointimenettelyistä tehdään vastaan kesän kynnyksellä sen jälkeen, kun hyvinvointialueet ovat toimittaneet lopulliset tilinpäätökset viime vuodelta.
Näin alue- ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) kertoi hyvinvointialueiden uudesta lisäajasta marraskuun lopulla.
Muokattu 27.1.2026 klo 16.15: Korjattu ensimmäisen grafiikan lisätietoihin, että vuoden 2025 luvut perustuvat 27.1.2026 (eikä 2025) saatuihin tietoihin.
