Hautausmailla tehdään ilkivaltaa joka vuosi – vain kerran syynä saatananpalvonta

2000-luvun alkupuolella hautarauhan rikkomis­tapauksia on ollut noin 80 vuodessa. Viime vuosina määrä on ollut noin puolet tästä.

Hautausmaan polku, jonka varressanäkyy kaatuneita ja pystyssä olevia hautakiviä.
Lappeenrannan Joutsenon hautausmaalla tehtiin viikon alussa poikkeuksellisen laajaa ilkivaltaa, kun tekijä tai tekijät kaatoivat yli sata hautakiveä. Kuva: Elli Sormunen / Yle

Ilkivalta hautausmailla on vähentynyt 2000-luvulla. Silti Suomen tuhannella hautausmaalla tehdään tihutöitä säännöllisesti.

– Joka vuosi jollakin hautausmaalla tehdään jonkinlaista ilkivaltaa hautakiville, hautaustoimen asiantuntija Jani Kärkkäinen kirkkohallituksesta sanoo.

Lappeenrannan Joutsenossa kaadettiin tällä viikolla yhteensä 108 hautakiveä. Asia on järkyttänyt paikkakuntalaisia.

Joutsenolaiset kuvailevat tuntojaan videolla:

Toimittaja Ville Toijonen tapasi ihmisiä Joutsenon haustausmaalla perjantaina 24. heinäkuuta. Video: Ville Toijonen / Yle, editointi: Kare Lehtonen / Yle

Kärkkäinen uskoo, että usein hautakiviin kohdistuva ilkivalta tehdään alkoholin tai muiden päihteiden vaikutuksen alaisena.

– Joskus niihin liittyy ihan tietämättömyyttä ja ajattelemattomuutta. Joskus siinä purkautuu protesti tai tyytymättömyys kirkkoa, yhteiskuntaa tai ylipäätään elämää kohtaan, Kärkkäinen toteaa.

Myös julkisuus vaikuttaa. Asian käsittely mediassa voi lisätä ilkivaltaa hetkellisesti.

– Tietysti joskus voi olla jotain hampaankoloissa tiettyä vainajaa tai sukua kohtaan, mutta silloin ei kaadeta koko osastollista kiviä.

2000-luvulla yli sata tuomiota hautarauhan rikkomisesta

Ilkivaltatapauksia ei kuitenkaan suoraan tilastoida.

Osvittaa saa Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilastoista. Esimerkiksi 2000-luvun alkupuolella hautarauhan rikkomistapauksia on ollut noin 80 vuodessa. Viime vuosina määrä on ollut noin puolet tästä.

Oikeudessa hautamuistomerkkiin kohdistuvaa ilkivaltaa käsitellään hautarauhan rikkomisena. Siitä voi saada sakkoja tai enintään vuoden vankeutta.

Kärkkäinen viittaa vuoden 2024 Oskari Runolan tekemään tutkimukseen, jossa on käyty läpi vuosien 2000 ja 2023 väliset hautarauhan rikkomisesta saadut tuomiot. Tuona aikana on annettu yhteensä hieman yli sata käräjä- ja hovioikeuksien tuomiota.

Yli kuusikymmentä prosenttia tuomioista käsitteli ruumiin kaltoinkohtelua, mikä useimmiten liittyy henkirikokseen. Kolmasosa tuomiosta oli hautakiven tai hautapaikan turmelemiseen liittyviä tapauksia.

Hautausmaat juopottelupaikkoina

Alle puolet hautarauhan rikkomistapauksista on tilastojen mukaan selvinnyt.

2000-luvun aikana vain yhdessä oikeuteen edenneessä hautarauhan rikkomistapauksessa on ollut viitteita saatananpalvontaan liittyvästä motiivista.

1990-luvulla satanismipaniikissa pelättiin saatananpalvojien tekevän ilkivaltaa hautausmailla:

Saatana saapui Suomeen – ysärin satanismipaniikin syyt ja seuraukset

Hautakivien kaatamisen lisäksi hautausmailla esiintyy muunlaista ilkivaltaa ja häiriökäyttäytymistä.

Kärkkäisen mukaan 1900-luvun alusta lähtien kirkkoneuvostojen kokouspöytäkirjoista löytyy merkintöjä hautausmailla juopottelusta.

Virtsaaminen, ulostaminen tai erinnäisten tavaroiden, kuten penkkien, liikuttelu ovat melko yleisiä ilkivallan muotoja hautausmailla. Kärkkäinen huomauttaa, että muuhun yleiseen infrastruktuuriin nähden ilkivaltaa esiintyy hautausmailla kuitenkin vähän.