Toiveita lasten ja nuorten erityisruokavalioiksi tulee kouluruokailuun enemmän kuin joitain vuosia sitten.
Erityisesti on kasvanut yksilöllisten, ei-terveysperusteisten toiveiden määrä.
– Kouluruokailulta toivotaan kaiken kaikkiaan enemmän yksilöllisyyttä: kotimaisuutta, lähiruokaa, käsityötä ja vastuullisuutta, listaa opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta.
Tilastoja asiassa ei ole, mutta tuntuma on, Manninen sanoo.
Yksilöllisten ei-terveysperusteisten ruokavaliotoiveiden kasvanut määrä on huomattu ainakin Jyväskylässä, Espoossa ja Etelä-Pohjanmaalla.
Tyypillisesti ruokia, joita lapsille toivotaan ovat makaroni ja ketsuppi, ranskalaiset perunat, nakit ja lihapullat. Myös esimerkiksi sokeriton ruokavalio, ruoat ilman valkoista viljaa, luomuruoat ja kasvijuomat ovat toivottujen listalla.
Ei-terveysperusteisten ruokavalioiden toteuttamista rajoittavat kuitenkin taloudelliset ja ravitsemukselliset tekijät sekä tarve turvata kouluruokailun yhdenvertaisuus kaikille oppilaille.
– Kouluruokailu voi kuunnella oppilaiden toiveita, mutta ei voi toimia ravintolana, jossa jokaiselle toteutetaan henkilökohtainen menu, Manninen sanoo.
Terveysperusteisiin erityisruokavalioihin kuten vaikeisiin ruoka-aineallergioihin, diabetekseen, keliakiaan ja turvaruokaan tarvitaan yleensä lääkärin tai laillistetun ravitsemusterapeutin todistus.
Esimerkiksi Seinäjoella eettisen tai uskonnollisen, kuten sianlihattoman, ruokavalion saa ilmoituksella. Kasvisruokavaihtoehto puolestaan on tarjolla päivittäin kaikille.
Ruokapalvelut toivoivat ohjeita
Etelä-Pohjanmaalla havahduttiin jokin aika sitten yksilöllisten, ei-terveysperusteisten kouluruokatoiveiden kasvaneeseen määrään.
Nyt Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelle tehdään yhteistä toimintamallia, jotta oppilaiden ruokailuun liittyvät toiveet ja tarpeet käsiteltäisiin maakunnan kaikissa kunnissa samalla tavalla.
Mallia kehittävät yhteistyössä julkiset ruokapalvelut, koulutoimi, kouluterveydenhuolto ja hyvinvointialueen kuntoutuksen palvelualueen eri terapiamuodot.
Tarkoitus on, että esimerkiksi kouluterveydenhoitajien koulutus asiasta alkaa vielä tänä syksynä.
Yhteisen mallin tekeminen oli ruokapalveluiden toive, sanoo Seinäjoen ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö Maarit Annala.
– Meillä on monta kuntaa ja kaikki kiemurtelemme miettiessämme, miten pitäisi toimia. Haemme yhteistä linjaa siihen, että kunnissa toimittaisiin samalla tavalla. Tällä hetkellä käytäntö on kirjava.
Annalan mukaan toimintamalli on pilotti, eikä vastaavaa ole muualla.
Suurkeittiössä on vaikea vastata jokaisen ruokatoiveisiin, sanoo ruoka- ja siivouspalvelupäällikkö Maarit Annala.
Yhteinen malli taklaa epätasa-arvoa
Etelä-Pohjanmaan pilotissa kehitetään yhteistä mallia erityisesti turvaruokaan liittyen.
Turvaruoka on erityisruokavalio lapselle, jolla on vaikeita syömisen pulmia.
Se ja kouluruokailuun liittyvät yksilölliset toiveet voivat olla kuitenkin samaa jatkumoa, ja merkki siitä, että lapsen ruokailuun liittyy haasteita.
– Useinkaan turvaruoka ei ole ensimmäinen askel, miksi terveydenhuoltoon ollaan yhteydessä, vaan kokonaisuudessa on yleensä muutakin problematiikkaa, sanoo ravitsemusterapeutti Reetta Romu Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.
Lisäksi Romu muistuttaa, että terveydenhuolto katsoo asiaa yksilön näkövinkkelistä, kouluruokailu on myös yhteisön asia.
Ruokailuhaasteiden pohdinta voi herätä perheessä, koululla tai toisen terveydenhuollon ammattilaisen vastaanotolla.
– Perheen vastuulla on saattaa tieto terveydenhuoltoon. Silloin tarkistetaan kouluruokailun rutiinit, toimintatavat, ympäristö, ennakointi, vuorovaikutus, Romu listaa.
Romu toivoo, että nyt yhteistyössä tehtävä toimintamalli takaisi lapsille yhdenvertaisen kohtelun koko hyvinvointialueella.
– Yhteiset linjaukset toimivat standardina, jota vasten lapsen yksilöllistä tilannetta on helpompi arvioida.
Tavoitteiden ja todellisuuden törmäyskurssi
Kouluruokailun tehtävä on oppilaiden kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen tukeminen.
Lisäksi sen pitäisi tutustuttaa lapset erilaisiin raaka-aineisiin ja erityyppisiin ruokiin, kuten kastikkeisiin ja laatikoihin.
Joskus kouluruoka sekä se ruoka ja makumaailma, johon lapset ovat kotona tottuneet, ovat varsin kaukana toisistaan. Uusia tilanteita ja makuja harjoitellaankin joka ruokailulla.
– Tiedämme hyvin, etteivät lapset nykyään pidä keitoista, mutta silti niitäkin pitää olla, Annala sanoo.
Haastavissa tilanteissa pyritään ensisijaisesti löytämään olemassaolevilta kouluruokalistoilta ne elementit, joita lapsi pystyy syömään. Yhteistyötä tehdään tiiviistii kotien kanssa.
– Makaronilaatikkopäivänä voidaan esimerkiksi tarjota makaroni ja jauheliha erikseen.
Seinäjoen kouluille ja päiväkoteihin valmistetaan 11 000 annosta joka päivä. Näistä noin 1 300 tehdään jonkun terveydellisen tai esimerkiksi eettisen erityisruokavalion perusteella.
Kun erityisruokavalion tarve on todettu, keittiöillä annokset toteutetaan pieteetillä.
– Taivumme vaikka ongenkoukuiksi, jos lapsen tarve sen vaatii, Annala sanoo.
Niukat resurssit haastavat kuitenkin parhaankin tahdon, sillä jokainen erityisruokavalio aiheuttaa työtä ja kustannuksia, ja on poissa jostain muusta kouluruokailussa.
Kouluruoasta keskusteltiin Ylen Aamussa maanantaina 24. elokuuta.
