Ruskon kunnanjohtaja Kari Lehtinen ja tekninen johtaja Mika Heinonen kiistävät heihin kohdistuvat rikossyytteet, jotka koskevat Kaharintiellä toiminutta luvatonta maankaatopaikkaa.
Varsinais-Suomen käräjäoikeus alkoi käsitellä asiaa viime viikolla.
Ruskon kunta kuljetti urakoissa syntynyttä ylijäämämaata vuosien ajan Päällistöntien entiselle yhdyskuntajätteen kaatopaikalle. Kaatopaikka lopetti toimintansa jo 1980-luvulla.
Kunta ei hakenut läjitysalueelle vaadittavaa ympäristölupaa viranomaisen kehotuksesta huolimatta.
Ympäristökeskus arvioi jo vuonna 2009, että läjitystoiminta vaatii ympäristöluvan. Varsinais-Suomen ely-keskus antoi saman kehotuksen vuonna 2020. Lopulta ely-keskus kehotti Ruskoa lopettamaan maankaatopaikan toiminnan vuonna 2021.
Turun Sanomien mukaan poliisi eristi kaatopaikan elokuussa 2023. Poliisi tutki paikan päällä muun muassa läjityksen turvallisuutta ja maamassojen sisältöä.
Naapuruston asukkaat hakevat asiassa vahingonkorvauksia muun muassa kiinteistön arvon laskun vuoksi. Jutussa on yhteensä kuusi yksityishenkilöä asianomistajana.
Syyttäjä pitää mahdollisena, että maankaatopaikka selittää tavanomaista korkeammat alumiinipitoisuudet naapuruston kaivovedessä. Alueelle tuotu maa-aines on kuitenkin syyttäjänkin mukaan pääosin pilaantumatonta.
Virkamiehiä haetaan vastuuseen
Teknistä johtajaa Mika Heinosta syytetään ympäristön turmelemisesta ja virkavelvollisuuden rikkomisesta.
Syyttäjä katsoo Heinosen asiasta vastuullisena virkamiehenä päättäneen ylijäämämaan ajamisesta maankaatopaikalle. Vastuu ympäristöluvan hakemisen edistämisestä kuului syyttäjän mukaan Heinoselle.
Heinonen on toiminut Ruskon teknisenä johtajana vuodesta 2010 lähtien.
Kunnanjohtaja Kari Lehtistä syytetään tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Syytteen mukaan Lehtinen oli tietoinen maankaatopaikasta, mutta ei puuttunut sen käyttöön.
Rikoksen katsotaan alkaneen Lehtisen kohdalla syyskuussa 2018, kun hänestä tuli Ruskon kunnanjohtaja.
Vastaajana on myös Ruskon kunta, jota vaaditaan korvaamaan valtiolle noin 90 000 euroa rikoshyötynä. Syyttäjä vaatii kunnalle myös 40 000 euron yhteisösakkoa.
Lupa vaadittu vuodesta 2000
Lehtinen ja Heinonen eivät halua kommentoida käynnissä olevaa oikeudenkäyntiä, vaan ohjaavat kysymykset kunnanhallituksen puheenjohtaja Jussi Helesvirralle (kok.).
Helesvirta ei ota kantaa siihen, miksi kunta ei hakenut ympäristölupaa ensimmäisen kehotuksen jälkeen. Hän huomauttaa, että asiaa hoitivat kunnan taholla eri virkamiehet kuin nyt.
Myöskään ympäristöviranomaiset eivät Helesvirran mukaan aikanaan palanneet lupa-asiaan.
– Kun on tullut (Mika) Heinosen tietoon, että kyseisessä maankaatopaikassa ei ole lupaa, niin hän on aloittanut välittömästi lupaprosessin ja lopettanut maan ajamisen.
Oikeudelle toimittamassaan vastauksessa Heinonen sanoo saaneensa tiedon maankaatopaikan lainvastaisuudesta loppuvuodesta 2020. Rikosten tekoaika loppuu haastehakemuksen mukaan helmikuussa 2021.
Kari Lehtisen vastauksessa korostetaan, ettei ympäristönsuojelun valvominen kuulu kunnanjohtajan tehtäviin. Aiemmatkaan kunnanjohtajat eivät olleet havainneet puutteita, vaikka maankaatopaikka olisi edellyttänyt lupaa jo vuoden 2000 lakimuutoksesta lähtien.
Maisemointipäätös jumissa
Ruskon rakennus- ja lupalautakunta teki vuonna 2023 ympäristölupapäätöksen maankaatopaikan maisemoinnista. Maisemointi tarkoittaa lakkautetun kaatopaikan muotoilua luontoon sopivaksi.
Vaasan hallinto-oikeus kumosi päätöksen vuonna 2025 ja palautti asian käsittelyyn.
– Lupaprosessi on edelleen kesken. Eli haemme lupaa siihen, että voidaan niin sanotusti lopettaa toiminta, Helesvirta sanoo.
