Budjettiriihen päätökset eivät yllättäneet asiantuntijoita – muistuttavat huimista korkomenoista

Budjettiriihen päätökset eivät yllättäneet asiantuntijoita – muistuttavat huimista korkomenoista

Budjettiriihen päätökset eivät yllättäneet illan A-Studiossa vieraillutta OP Pohjolan pääjohtajaa Timo Ritakalliota.

Hän mainitsee, että nykyinen hallitus on tehnyt paljon menosopeutuksia, mutta ydinongelma kuitenkin ovat korkomenot, jotka tekevät alijäämää jatkuvasti suuremmaksi. Vaikka säästöjä ja sopeutuksia tehdään, korkomenot kasvavat reipasta tahtia. Ritakallion mukaan viime kädessä ainoa tapa hoitaa valtion taloutta kuntoon on kannustaa työhön ja yrittämiseen. – Menoleikkauksia voidaan tehdä ja veroja kiristää, mutta jos olemme korkean verotuksen maassa, kuten Suomessa, talouden kasvua ei saada veroja kiristämällä aikaiseksi, Ritakallio sanoo. Valtiovarainministeriön ylijohtajan Mikko Spolanderin mukaan on vaikea nähdä, että mikään talouden kasvu tai sopeutustoimet olisivat pystyneet korjaamaan julkisen talouden tilaa. Hän muistuttaa, että pelkästää puolustusmenojen ja korkomenojen kasvu hallituskauden alusta vuoteen 2030 mennessä on reilusti yli kymmenen miljardia euroa. Sen lisäksi julkisen talouden alijäämää on yritetty pienentää nopeasti, ja toisaalta on yritetty luoda edellytyksiä nopeammalle kasvulle. – Kun nämä kaikki laitetaan yhteen niin sen jälkeen ei ole kauhean yllättävää, että julkisen talouden tilanne on mitä on, hän sanoo.

SDP:n Räsänen: Hallituksen omat päätökset heikentävät julkista taloutta ensi vuonna

Hallituksen budjettiriihen todellinen yllätys näyttää olevan se, että hallituksen päätösperäiset toimet heikentävät julkista taloutta vuonna 2027, sanoo SDP:n kansanedustaja Joona Räsänen tiedotteessa.

Räsäsen mukaan hallitus heikentää julkista taloutta vaalivuodeksi omilla toimillaan talouskasvun varjolla.

– Kun uusia sopeutustoimia ensi vuoden budjettiesityksessä on alle miljardi ja vastaavasti pelkät veronalennuksen nousevat yli miljardin, niin lopputulos on tosiaan julkista taloutta heikentävä, Räsänen sanoo.

WWF: Aiheuttaja maksaa -periaate toisi valtion kassaan lähes miljardin

Ympäristöjärjestö WWF kertoo tiedotteessaan ilahtuneensa hallituksen päätöksestä antaa lisärahoitusta Helmi-elinympäristöohjelmalle ja Metso-metsiensuojeluohjelmille.

Järjestön mukaan  budjettikokonaisuus ei kuitenkaan riittävästi tue  Suomen kestävän tulevaisuuden peruspilareita, joita ovat irrottautuminen fossiilisista polttoaineista, puhdas ja elinvoimainen luonto ja näitä tukevat taloudelliset ohjauskeinot. 

– Luonnonsuojelun rahoituksen pysyvä taso pitäisi olla vähintään 300 miljoonaa euroa vuodessa. Luontoon tulee panostaa nyt, sillä luonnonsuojelusta ja ennallistamisesta säästäminen tai toimien lykkääminen kasvattavat tulevaisuuden kustannuksia, kommentoi WWF:n suojelujohtaja Elina Erkkilä tiedotteessa.

Aiheuttaja maksaa -periaatteen toteuttaminen ympäristöhaittoja verottamalla ja haitallisia tukia leikkaamalla mahdollistaisi nyt esitettyä merkittävämmät lisäpanostukset luonnon suojeluun.

Käytännössä rahoitusta voitaisiin kerätä esimerkiksi maankäytön muutosmaksuilla, teollisen puunpolton ja fossiilisten polttoaineiden veronkiristyksillä, kansainvälisten metsäsijoittajien verovapauden poistolla ja työkoneiden polttoaineen alennetun verokannan puolituksella.  Näistä voisi kertyä valtion kassaan lähes miljardi euroa, WWF muistuttaa.

SAK: Orpon hallitus jättää perinnökseen Suomen historian toiseksi pahimman työttömyyskriisin

Suomessa on enemmän pitkäaikaistyöttömiä kuin 1990-luvun lamassa, muistuttaa Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK tiedotteessaan.

SAK:n mukaan Petteri Orpon hallituksen nettosopeutus on jäämässä käytännössä nollaan ja perinnöksi jää Suomen historian toiseksi pahin työttömyyskriisi.

– Yhteisöveron osalta ennakoitavuutta on parannettava ja palattava takaisin 20 prosenttiin. Listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus on myös syytä tuoda listattujen yhtiöiden tasolle, SAK:n pääekonomisti Patrizio Lainà sanoo tiedotteessa.

Hän varoittaa, että pitkäaikaistyöttömyys uhkaa muuttua rakenteelliseksi.

Akava: Koulutustason nosto jäi budjettiriihessä huomiotta

Korkeakoulutettujen palkansaajakeskusjärjestö Akava katsoo, että hallituksen budjettiriihen linjaukset jäivät niukoiksi.

Akava jäi kaipaamaan työllisyyttä ja tuottavuutta parantavia uudistuksia.

– Korkeakoulutettujen nuorten aikuisten osuus ikäluokasta pitää saada nostettua mahdollisimman nopeasti viiteenkymmeneen ja myöhemmin kuuteenkymmeneen prosenttiin, kuten opetus- ja kulttuuriministeriön valmistelemassa korkeakouluvisiossa on tavoitteena. Jotta tähän päästään, hallituksen pitäisi aloittaa koulutustason nostoa koskevan parlamentaarisen sopimuksen valmistelu vielä tällä vaalikaudella, Akavan puheenjohtaja Maria Löfgren sanoo.

Vihreiden Virta: Suomella ei ole varaa Orpon hallitukseen

Petteri Orpon (kok.) hallituksen viimeinen budjetti jatkaa politiikkaa, joka kasvattaa velkaa, lisää köyhyyttä, työttömyyttä ja tulevaisuuden kustannuksia, kuvailee vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta tiedotteessa.

– Se, mihin Suomella ei enää ole varaa, on Orpon hallitus, Virta sanoo.

Yli 137 000 lasta kasvaa nyt köyhyydessä.

– Jos tämän päivän säästöt lisäävät lapsiköyhyyttä, heikentävät osaamista, vievät työpaikkoja tai leikkaavat ennaltaehkäisevästä avusta niin, että myöhemmin tarvitaan kalliimpia palveluja, mikä on lopulta todellinen säästö, Virta kysyy.

Keskustan varapuheenjohtaja: Työllisyys jäi rutiiniriihessä hoitamatta

Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoite vaalikauden alussa oli 100 000 uutta työllistä.

 Tilastokeskuksen trendiluvuilla työllisiä on nyt noin 70 000 vähemmän kuin Orpon hallituksen aloittaessa.

Suomen työttömyysaste on EU:n korkein.

Pitkäaikaistyöttömiä on liki 146 000.

 Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja, keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi harmittelee tiedotteessa, ettei Orpon hallituksen viimeinen budjettiriihi tuonut suurtyöttömyyteen riittäviä ratkaisuja.

Vasemmistoliiton Koskela: Budjettiesitys vahvasti irrallaan todellisuudesta

Hallituksen budjettiesitys ei sisällä mitään ratkaisua käsistä täysin karanneeseen työttömyyskriisiin, joka uhkaa kroonistua, muotoilee vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela tiedotteessa.

Koskelan mukaan hallitus sulki silmänsä ja korvansa todellisuudelta ja tutkimustiedolta, ja tämä näkyi esimerkiksi siinä, ettei työttömyysturvan suojaosaa palautettu.

Orpon hallitus poisti suojaosat 2024. Poistolla tavoiteltiin sitä, että työnhakijoita kannustettaisiin kokopäivätyöhön.

− Orpo ja Purra toistelevat, että “rahaa ei ole”, ja että kymmenen miljardia pitää sopeuttaa, mutta toisaalla jakavat miljardiluokan summan lahjana suuryrityksille, Koskela viittaa yhteisöveron alennukseen.

Hänen mukaansa sote-järjestökentän alasajo on osoitus hallituksen vieraantumisesta arkitodellisuudesta.  

Tiedotustilaisuus on päättynyt

Avaa kuvien katselu

Tiedotustilaisuuden lopussa pääministeri kertoo, että Suomi tulee tukemaan Saksaa, joka pyrkii vastaamaan Venäjän tekemään hybridi-iskuun.

– Venäjä muodostaa Euroopalle pysyvän, vakavan uhan, Orpo sanoo.

Orpon mukaan on selvää, että Suomi tukee Saksaa asiassa.

Hallitus päättää tiedotustilaisuuden.