Valtion ensi vuoden budjetti esiteltiin eilen. Satakuntaa tai maakuntaan tulevia määrärahoja ei juuri budjetista löydy, ainakaan vielä.
Valtatie 2:n Porin kohdan isoa remonttiakaan ei varsinaisessa budjetissa ole.
Satakunnan maakuntajohtaja Kristiina Salonen on kuitenkin varma, että hanke silti etenee. Tiesuunnitelma on parhaillaan lausuntokierroksella.
– Pidän tuota investointia varmana ja kun ensi vuoden budjettia katsoo, 60 miljoonan määräraha on todella iso verrattuna muihin hankkeisiin.
Rahallisesti isompaa tiehanketta budjettilistauksesta ei löydy. Salonen jatkaa, että nyt pitää valvoa toteutuminen lisätalousarvioon.
Salonen toteaa hallituskauden näyttäneen aluksi siltä, että Satakuntaan tulee vain pieniä virtoja infrarahoista.
Iso valtatiehanke muutti asiaa. Lisäksi hän toteaa Rauman ensi keväänä alkavan henkilöjunaliikenteen olevan tietynlainen virstanpylväs.
– Ajattelen, että Satakunta on saanut enemmän kuin hallituspuolueiden määrä täältä edellyttäisi. Kansanedustajamme ovat aktiivisia.
Salonen mainitsee myös, että muiden maakuntien tiehankkeet kakkos- ja kasiteillä vaikuttavat Satakuntaankin.
Vankila ja valtionosuudet jäivät vaiheeseen
Valtion budjetti koostuu monesta asiasta ja Kristiina Salosen mukaan Satakuntaankin hyvää voi valua asioista, joita budjetissa ei suoraan maakuntaan korvamerkitä. Näitä ovat muun muassa turvakotien määrärahan lisäykset koko maassa ja Business Finlandin valtuuden nostaminen tutkimus- ja kehittämistoimintaan.
– Me olemme maakunta, jossa tutkimus- ja kehittämistoiminnan luvut ovat luokattoman alhaiset muihin verrattuna. Sitä pitäisi saada nostettua.
Satakunnasta olisi haluttu budjettiin rahoitusta Satakunnan vankilan lisävankipaikkojen rakentamisen suunnitteluun.
Vankimäärien kasvu oli budjetissa huomioitu ja Satakunnassa olisi haluttu, että maakunta olisi huomioitu lisävankipaikkojen rakentamisessa siinä missä Pirkanmaa ja Uusimaakin.
– Sellaista kirjausta emme sinne nyt saaneet.
Kristiina Salonen sanoo, että myös muun muassa negatiivisten kuntien valtionosuuksien periminen on ollut tapetilla Satakunnankin edunvalvonnassa. Eurajoki ja Harjavalta joutuvat maksamaan valtiolle valtionosuuksia vuosittain. Käytännössä ne joutuvat maksamaan valtiolle palveluista, joita valtio on kunnille määrännyt ja luvannut rahoittaa.
Keväällä uutisoitiin, että kuntien valtionosuusjärjestelmää ei uudisteta tällä kaudella.
– Tähän yritettiin vaikuttaa, mutta järjestelmän uudistus menee ensi vaalikaudelle.
