Suomalaisnuorten osaaminen on jatkanut heikentymistään tuoreissa Pisa-tutkimustuloksissa.
Ilmiö ei ole pelkästään kansallinen, vaan heikentymistä on tapahtunut muissakin maissa. Poikkeuksena ovat Aasian maat.
Uutena ilmiönä Pisa-tutkimuksessa havaittiin, että osaamisen lasku on nyt suurinta sosioekonomisesti hyvin toimeentulevien perheiden lapsilla. Syytä ei vielä tiedetä.
– Ennen on ajateltu, että ehkä korkeampi perhetausta tukee osaamista niin hyvin, että siellä se ei heikkene. Tällä kierroksella sekään ei enää pätenyt, Pisa-tutkimuksen Suomen kansallinen tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen sanoo.
Tuoreen, viime vuonna 2025 toteutetun Pisa-tutkimuksen pääalueena olivat luonnontieteet.
Hyvä uutinen on, että suomalaisten nuorten osaaminen on edelleen OECD-maiden keskitasoa parempaa. Suomi sijoittui luonnontieteiden osaamisessa sijalle 12. Osallistujamaita oli yhteensä 91.
Kärkeen sijoittuu Kiinan PSJZ-alue eli Peking, Shanghai, Jiangsu ja Zhejiang. Niiden jälkeen tulee viisi muuta Itä-Aasian maata tai aluetta.
Suomea paremmin menestyivät myös Viro, Kanada ja Iso-Britannia. Suomen kanssa samalle tasolle sijoittuivat Uusi-Seelanti, Australia, Yhdysvallat, Sveitsi ja Irlanti.
Suomi sijoittui luonnontieteissä parhaiten Pohjoismaista.
Suomen tulos ei laskenut tilastollisesti merkitsevästi kolmen vuoden takaisesta, edellisestä tuloksesta, mutta pidempiaikainen lasku on kuitenkin selkeä.
Pisa-tutkimus tehdään kolmen vuoden välein. Varsinaisena painotuspisteenä vuorottelevat luonnontieteet, matematiikka ja lukutaito.
Jokaisella mittauskerralla mitataan kuitenkin myös matematiikkaa ja lukutaitoa.
Nyt julkaistuissa tuloksissa lukutaito ja matematiikan osaaminen ovat heikentyneet sekä Suomessa että yleisesti OECD-maissa.
Matematiikkaa Suomessa osataan vielä keskiverrosti OECD-maita paremmin, mutta lasku jatkuu. Nyt Suomi on matematiikassa jaetulla 22. sijalla Slovakian kanssa.
Lukutaidossa suomalaisnuorten osaaminen on sen sijaan pudonnut selvästi. Suomi on nyt jaetulla 17. sijalla Italian kanssa.
Tutkimusjohtaja Arto K. Ahonen sanoo, että lukutaidon jyrkkä heikentyminen oli hänelle tuoreiden tulosten suurin yllätys.
– Viime kerralla heikentymisen syy laitettiin pitkälti pandemian piikkiin. Olisin olettanut, ettei lukutaidon heikentyminen olisi enää jatkunut meillä niin rajuna, koska se on ollut vahva alue.
Lukutaidon heikentyminen voi osaltaan selittää myös muiden aineiden osaamisen heikentymistä, sillä lukutaito on keskeinen työkalu kaikissa Pisan tehtävissä.
– Printtilukeminen on vähäisempää kuin aikaisemmin, ja sen tyyppisiä tekstejä siellä testissä joutuu käsittelemään, Ahonen arvioi.
Vuoden 2025 Pisa-tutkimuksen vaihtuvana aineena oli digitaalinen oppiminen. Siinä suomalaisnuoret sen sijaan pärjäsivät OECD-maiden keskiarvoa paremmin.
Suomi osallistui tutkimuksessa ensimmäistä kertaa myös englannin kielen arviointiin vieraana kielenä. Sen tulokset saadaan ensi vuoden keväällä.
Suomessa tutkimukseen osallistui keväällä 2025 yli kymmenentuhatta 15-vuotiasta yläkoululaista noin 240 eri koulusta.
Vain norjalaiset luottavat osaamiseensa enemmän kuin suomalaiset
Yhdeksäsluokkalainen Joel Perttula luettelee itsevarmasti ihmiskehon luita matemaattis-luonnontieteellisen lumalinjan biologian tunnilla Tampereen Tesoman koululla.
Opettaja Vesa Suomalainen on antanut hetki sitten tehtäväksi opetella ihmisen 20 keskeistä luuta.
Perttula ja hänen luokkatoverinsa edustavat juuri sitä 15-vuotiaiden ikäryhmää, jonka osaamista PISA-tutkimus mittaa.
– Kyllä mä nyt osaan suurimman osan tästä rakenteesta nimetä, Perttula vakuuttaa.
Perttulan lausunto on linjassa Pisa-tulosten kanssa. Viime vuoden tutkimuksessa kartoitettiin nimittäin myös nuorten luottamusta omaan suoriutumiseen tehtävistä.
Vain norjalaiset olivat luottavaisempia omaan osaamiseensa kuin suomalaiset, kun verrokiksi otettiin samankaltaisen opetusjärjestelmän maat eli Pohjoismaat, Viro ja OECD-maat.
Nuoret suhtautuvat Pisa-tutkimukseen itse kahtalaisesti. Toisaalta Suomen maakuvasta on vasta 15-vuotiaalla oma kortensa kannettavana, mutta luottamus tulevaisuuteen ei näytä nojaavan Pisa-tuloksiin.
Näin tamperelaiset 15-vuotiaat pohtivat Pisa-tutkimuksen merkitystä nuoren näkökulmasta:
Osaamisen taso on laskenut jo alakouluissa
Lumalinjalla opiskelevat nuoret saavat opiskella muita enemmän luonnontieteitä ja matematiikkaa. Tesoman koulussa se tarkoittaa käytännössä kemiaa, fysiikkaa ja tähtitieteitä.
Biologian opettaja Vesa Suomalainen ei ole huomannut ysiluokkalaisten osaamisessa merkittävää heikkenemistä uransa aikana. Suomalainen on toiminut opettajana 23 vuotta.
Sen sijaan Suomalainen on havainnut, että seiskaluokkalaisten tieto- ja taitotasossa on tapahtunut selvä lasku.
Alakouluista saatava osaamisen taso on hänen kokemuksensa perusteella laskenut vuoden 2016 opintosuunnitelmauudistuksen jälkeen.
– Se johtuu osittain siitä, että biologia ja maantieto yhdistettiin ympäristöopin alle. Lisäksi alakouluissa on säästetty fyysisistä kirjoista ja siirrytty digiin. Se näkyy biologian ja maantiedon osaamisen tasossa 12–13 -vuotiaissa, Suomalainen kertoo.
Myös Tesoman koulun matematiikanopettaja Ilari Heitto tunnistaa osaamisen eroavaisuudet.
– Osaamisen taso vaihtelee aika paljon. On paljon todella taitavia ja motivoituneita oppilaita, mutta motivaatio on isoin tekijä, hän sanoo.
Arto K. Ahonen vahvistaa muutoksen alakouluikäisten osaamisessa neljäsluokkalaisten tutkimuksessa.
– Ei tämä ole ilmiö, joka tulee yhtäkkiä, kun oppilaat ovat peruskoulun päättövaiheessa. Kyllä se on näkynyt nyt jo useamman vuoden sieltä alakoulusta saakka.
Matematiikanopettaja Ilari Heitto näkee oppimistulosten laskemisen laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä:
Suomalaisnuoret alinta kastia sinnikkyydessä, erot koulujen sisällä isot
Vesa Suomalainen listaa useita syitä siihen, miksi Suomi ei enää komeile ykkössijoilla Pisa-tutkimuksessa.
– Oppilaiden sinnikkyys ja pitkäjänteisyys on selkeästi vähentynyt. On enemmän häiriötekijöitä elämässä.
Ilari Heitto on huomannut myös, kuinka oppilaiden pitkäkestoinen keskittyminen ja ongelmanratkaisutaidot ovat heikentyneet. Heitto korostaa perusasioiden merkitystä.
– Matematiikassakin täytyy ensin olla hyvät taidot perusasioissa, jotta voit soveltaa opittua.
Pisa-tutkimuksessa selvitettiin myös oppimista koskevia asenteita. Tulokset vahvistavat, että suomalaisnuorten pitkäjänteisyys on katoamassa.
– Vain 41 prosenttia oppilaista vastasi yrittävänsä entistä kovemmin, jos työ alkaa tuntua haastavalta. Se oli kaikkien vertailumaiden pienin osuus, Ahonen kertoo.
Suomessa myös koulujen sisäiset erot osaamisessa ovat kasvaneet merkittävästi. Muualla maailmassa eroavaisuudet osaamisessa näkyvät eri koulujen välillä.
Suomessa samassa koulussa voi olla esimerkiksi kolmannes matematiikan heikon taitotason oppilaita ja oppilaita, jotka ovat Pisa-testeissä saaneet yli 100 pistettä enemmän.
He ovat käytännössä kolmesta neljään vuotta edellä luokkatovereitaan.
– Opetuksen järjestäminen niin, että se tarjoaa sopivia ja motivoivia haasteita kaikille tuottaa varmasti ongelmia, Arto K. Ahonen sanoo.
Näin biologian ja maantiedon opettaja Vesa Suomalainen arvioi taitotasojen vaikutusta opettamiseen:
Miten Suomen nuorista toivoista sitten saataisiin jälleen maailman huippuja?
Vielä kymmenen vuotta aiemmin suomalaisnuoret pääsivät lukutaidossa ja luonnontieteissä viiden parhaimman maan joukkoon.
Tesoman koulun opettajat eivät kaipaa Singaporen mallia, jossa on kova kuri ja kilpailu.
Vesa Suomalainen nostaa esiin konkreettisia ratkaisuja:
– Ryhmäkoko on tosi tärkeä. Jos ryhmäkoot saadaan pidettyä alhaisena ja annetaan opettajille vapauksia ja vastuuta toteuttaa sitä opetusta niin kuin he sen parhaiten näkevät.
Hän korostaa myös perinteisten opetusmenetelmien arvoa.
– Perinteiset opettajajohtoiset menetelmät toimivat todella hyvin nykyäänkin.
Tuhansien viisitoistavuotiaiden Pisa-testien tuloksia perannut tutkimusjohtaja Ahonen toivoo, että nyt herättäisiin huomioimaan taitotasojen erot.
– Koulutuspoliittisesti parhaiten voi vaikuttaa siihen, että pysäytetään oppilaiden osaamisen eriytyminen. Esimerkiksi oppimisen tuen uudistus on varmasti oikeansuuntainen liike, Ahonen sanoo.
Toinen tärkeä muutos olisi Ahosen mielestä arviointikriteeristön yhdenmukaistaminen.
Osaaminen on heikentynyt sekä Pisan että muiden arviointitutkimusten perusteella, mutta arvosanat eivät välttämättä olekaan heikentyneet.
– Voi tulla illuusio siitä, että osaaminen on edelleen hyvällä tasolla, vaikka tosiasiassa onkin tapahtunut heikentymistä, Arto K. Ahonen sanoo.
Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella.
