Grönlannista on käyty Yhdysvaltojen, Grönlannin itsehallintoalueen sekä Tanskan kanssa kuukausien ajan neuvotteluja. Sopimuksen syntyminen juuri nyt ei ole sattumaa, uskoo Tampereen yliopiston apulaisprofessori Rinna Kullaa:
– Trumpille on tärkeää saavuttaa poliittinen voitto ennen Kiinan presidentin vierailua, ennen seuraavia Venäjän neuvotteluja ja myös sisäpoliittisesti, ennen välivaaleja.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump julkaisi sosiaalisen median alustallaan ilmoituksen, jonka mukaan Grönlannista on päästy sopuun Tanskan kanssa. Sopimus asiasta allekirjoitetaan ensi viikolla New Yorkissa YK:n yleiskokouksen yhteydessä pidettävässä seremoniassa.
Tanskan pääministerin kanslia on vahvistanut asian lehdistötiedotteessa.
Kullaan mukaan sopimus on ollut Tanskalle kaikkea muuta kuin helppo, joskin aseellisen yhteenoton välttäminen on luonnollisesti suuri huojennus.
– Tanska haluaa varmasti torjua Yhdysvaltojen aggressiivisempaa politiikkaa ja heilläkin on ollut kiire saada asiaan jonkinmoinen selvyys.
Lisäksi Tanska vältti myös sen, että Grönlannista olisi kolonialistiseen tyyliin jouduttu käymään kauppaa.
Tanskan pääministeri Mette Frederiksen kutsui sopimusta tiedotteessa hyväksi.
– Sopimus vahvistaa yhteistä turvallisuuttamme arktisella alueella ja Pohjois-Atlantin alueella ja on siksi hyvä myös Natolle ja Euroopalle. Samalla se on sopimus, joka tunnustaa kuningaskunnan suvereniteetin ja alueellisen koskemattomuuden sekä Grönlannin kansan itsemääräämisoikeuden.
Sopimuksen yksityiskohtia ei kuitenkaan ole vielä tiedossa. Sen perusteella, mitä siitä tiedetään nyt, mitään suuria muutoksia vuonna 1951 solmittuun sopimukseen ei ole tulossa.
Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Ilmari Reunamäki kirjoitti analyysissään, että Trump liioittelee sopimuksen merkitystä.
– Jos sopimuksessa on hyvin vähän uutta sisältöä, niin kuin nyt vaikuttaa, niin siinä mielessä Yhdysvallat liioittelee, Kullaa arvioi.
Se on hänen mielestään kuitenkin loogista Yhdysvaltain hallinnon kannalta, sillä se on pitänyt Grönlanti-kysymystä näkyvästi esillä. Sopimuksesta puhuminen hillitymmin olisi hänen mukaansa siksi epäloogista.
Trumpin tuulisen ja ennalta-arvaamattoman hallinnon politiikan johdosta matkaan voi vielä tulla mutkia, arvioi apulaisprofessori Kullaa.
– Jos katsotaan Yhdysvaltain kantoja esimerkiksi Kanadaa, tulleja ja monia muita kysymyksiä kohtaan, niin ei olisi yllättävää, jos ennen allekirjoitusta tulisi vielä lisävaatimuksia tekstiin. Tekstiä saatetaan jopa muuttaa. Tanskan ensimmäinen tehtävä on lukea lopullinen teksti todella tarkkaan siinä allekirjoitustilaisuudessa.
Trumpin mukaan Yhdysvallat aloittaa ”välittömästi prosessin sotilaallisen läsnäolon tuomiseksi tietyille Grönlannin alueille.”
Kullaan mukaan tämä voisi tarkoittaa tutka- ja valvontalaitteiston lisäämistä Grönlantiin.
Yhdysvaltain presidentin aloittama kiista Grönlannista johti erikoiseen tilanteeseen, jossa Pohjois-Atlantin sotilasliitto Nato olisi ollut osapuoli.
Tanskan pääministeri ilmoitti Nato-kokouksessa Turkissa heinäkuussa, että Tanska puolustaa jäsenmaana ”jokaista tuumaa sen alueella.”
Myös EU oli joutua ikävään välikäteen.
Euroopan unionin komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen kertoi syyskuussa EU:n 200 miljoonan euron ”strategisesta” investoinnista Grönlantiin. Hänen mukaansa rahat käytetään kriittisten mineraalien hyödyntämiseen, ympäristöystävällisen energian tuottamiseen sekä erilaisten yhteyksien parantamiseen.
Ylen aamussa puitiin Grönlantiin liittyvää suurvaltapolitiikkaa tammikuussa näin:
