Keski-Suomen hyvinvointialueen johtaja Piia Vuorela irtisanoutui tällä viikolla yllättäen, vain viisi kuukautta aloittamisensa jälkeen.
Keski-Suomen aluevaltuuston puheenjohtaja Tony Melville sanoi tuoreeltaan tiistaina tuntevansa epäuskoa ja häpeää siitä, että johtajan valinta epäonnistui näin pahasti.
Melvillen mukaan itse rekrytointiprosessi hoidettiin kuitenkin huolellisesti ja ammattimaisesti. Valintaa edelsi muun muassa useampi haastattelukierros, soveltuvuusarviointeja ja aluevaltuuston tapaaminen.
Virka- ja luottamushenkilöiden työajan lisäksi hyvinvointialue käytti rekrytointiin myös rahaa. Rekrytoinnin apuna toimi konsulttiyhtiö Mercuri Urval, jonka sopimus oli arvoltaan yli 20 000 euroa.
Keski-Suomen hyvinvointialueen HR-johtaja Eija-Liisa Heikkilä kertoo, että konsulttiyhtiö muun muassa ”headhunttasi” eli otti suoraan yhteyttä mahdollisiin hakijoihin, antoi tukea haastatteluvaiheessa ja osallistui henkilöarviointien tekemiseen.
Heikkilän mukaan tärkein syy rekrytointikumppanin käyttämiseen ovat konsulttiyhtiön suorat kontaktit potentiaalisiin hakijoihin.
– Heillä on verkostot, joita meillä ei ole, Heikkilä sanoo.
Hän korostaa myös kumppanin roolia suosittelijoiden tarkistamisessa ja henkilöarvioinneissa.
Työnhakija päättää, mitä tietoja itsestään antaa
Keski-Suomen hyvinvointialueella Piia Vuorelan johtamistavat herättivät nopeasti kritiikkiä. Häntä syytettiin muun muassa pelolla johtamisesta.
Näin Piia Vuorela kommentoi johtamistapaansa koskevaa kritiikkiä syyskuun puolivälissä:
Vuorela itse kertoi irtisanoutumisensa syyksi sen, että hänen uudistusvauhtinsa oli ollut liian kova.
Sanomalehti Keskisuomalaisen mukaan Vuorelalla olisi ollut johtamiseen liittyviä ongelmia jo aiemmassa työpaikassaan Vantaalla. Lehden saamien tietojen mukaan hänet olisi siirretty toisiin tehtäviin epäasiallisen käytöksen ja kiusaamisen vuoksi. Vuorela on kiistänyt asian.
Jos ongelmia oli, miksi ne eivät ilmenneet rekrytointiprosessin aikana?
Heikkilä ei osaa antaa asiaan suoraa vastausta, sillä suosittelijoiden tarkastukset kuuluivat konsulttiyhtiölle.
– Toki hakija nimeää suosittelijat itse, Heikkilä muistuttaa.
Mercuri Urvalin Suomen maajohtaja Esko Oja viestittää Ylelle, ettei yhtiö kommentoi yksittäistapauksia.
Yleisellä tasolla hän toteaa, ettei kaikki ehdokasta koskeva tieto ole aina rekrytointiprosessissa tunnistettavissa tai käytettävissä. Käytettävän tiedon on oltava tehtävän kannalta tarpeellista, luotettavaa ja asianmukaisesti hankittua.
Ojan mukaan yksittäiset aiemmat kokemukset eivät myöskään aukottomasti ennusta suoriutumista tulevassa tehtävässä, sillä tehtävät, toimintaympäristöt ja tilanteet vaihtelevat.
Googlaamalla ei saa luotettavaa tietoa
Työnhakijaa suojaavat muun muassa laki yksityisyydensuojasta työelämässä sekä tietosuojalainsäädäntö. Ne rajoittavat työnantajan mahdollisuuksia tarkastaa hakijan taustoja.
Lain perusteella työnhaussa kaiken tiedon pitäisi tulla hakijalta itseltään. Työnantaja voi ottaa yhteyttä vain hakijan nimeämiin suosittelijoihin, kertoo Turun yliopiston työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen.
Jos uusi työnantaja haluaa kerätä hakijaa koskevia tietoja muilta henkilöiltä, esimerkiksi nykyiseltä työnantajalta, siihen pitää pyytää hakijan lupa.
Luvan pitää olla myös aidosti vapaaehtoinen ja hakijan tulisi saada tietää, keneltä tietoja aiotaan kysyä.
Moni työnhakija ei merkitse nykyistä työnantajaansa suosittelijaksi, koska ei halua paljastaa, että on hakemassa uutta paikkaa. Se voisi vaarantaa luottamuksen ja aseman nykyisessä työssä.
Koskisen mukaan nykyinen työnantaja ei aina edes ole paras tiedonlähde.
– Jos jostakin henkilöstä halutaan päästä eroon, silloin ei ainakaan sanota, että hän on vaikea tyyppi. Silloin yleensä kehutaan, jotta hän pääsisi muualle töihin.
Myös työnhakijan nimen googlaaminen tai sosiaalisen median profiilien tutkiminen työnhakuprosessin aikana ovat periaatteessa laittomia keinoja.
Niistä saatavia tietoja ei Koskisen mukaan voi pitää luotettavina.
Uusi rekrytointi ilmaiseksi?
Kun työnantajan ja rekrytointiyrityksen yhdessä tekemä valintaprosessi epäonnistuu, kuka kantaa vastuun?
Varsinaisen valinnan työntekijän palkkaamisesta tekee aina työnantaja, joten lopullinen vastuukin on heillä. Rekrytointiyhtiö vastaa omasta työstään.
Mercuri Urvalin palveluun sisältyy kuitenkin takuu, tietyin ehdoin. Jos yhtiön suosittelema ehdokas ei täytä tehtävälle asetettuja odotuksia, uusi hakuprosessi toteutetaan ilman lisäveloitusta.
Keski-Suomen hyvinvointialueen HR-johtajan mukaan Vuorelan irtisanoutuminen koeajalla on peruste takuun soveltamiseen. Mercuri Urval ei kommentoi sopimusehtoja.
Heikkilän mukaan hyvinvointialue ei ole vielä päättänyt, jatkaako se yhteistyötä yhtiön kanssa uuden johtajan etsinnässä.
