Keski-Suomen hyvinvointialue haluaa muuttaa henkilöstönsä työssäkäyntialuetta. Ammattiliitto Tehy suhtautuu ajatukseen jyrkän kielteisesti.
Hyvinvointialueen tiistaina julkaisemassa talousarvioesityksessä linjataan, että jatkossa henkilöstön työskentelyalue olisi koko hyvinvointialue. Nykyisin työskentelualue voi olla esimerkiksi tietty kunta.
Käytännössä Keski-Suomen hyvinvointialue voisi jatkossa siirtää vaikkapa Jyväskylässä Sairaala Novassa työskentelevän sairaanhoitajan Äänekoskelle, jos tarve vaatii.
Tehyn mukaan vastaavaa laajamittaista muutosta ei ole toteutettu muilla hyvinvointialueilla, vaikka rajoitetumpia työssäkäyntialueen muutoksia on tehty muun muassa Pohjois-Pohjanmaan, Länsi-Uudenmaan ja Pohjois-Savon alueilla.
Muutos koskisi noin 7 500 työntekijää, joista suurin osa työskentelee hoitoalan tehtävissä. Kaikkiaan Keski-Suomen hyvinvointialueella on reilut 12 600 työntekijää.
Jo tällä hetkellä hyvinvointialueen uudet työntekijät sitoutuvat työsopimuksessaan laajaan työssäkäyntialueeseen. Menettely on ollut voimassa vuodesta 2023 alkaen.
Tehy: ”Järjenvastaista ja perusteetonta”
Tehy julkaisi syyskuun lopussa kannanoton, jossa se nimitti Keski-Suomen hyvinvointialueen pyrkimystä järjenvastaiseksi ja perusteettomaksi.
Tehyn edunvalvontajohtaja Jarkko Pehkosen mukaan työnantaja pyrkii muutoksella hankkimaan itselleen oikeuden määrätä työntekijän työntekopaikka, vaikka kyse on sopimusasioista.
– Työntekopisteet ja -paikat on sovittu, ja niiden tulee olla sovittuja myös jatkossa, Pehkonen sanoo.
Tehyn edunvalvontajohtaja Jarkko Pehkonen kertoo, miksi muutos olisi työntekijöiille haitallinen.
Keski-Suomen hyvinvointialueen virkaa tekevä johtaja Lasse Leppä perustelee muutosta sillä, että hyvinvointialueen palvelut ovat jatkossa yhä alueellisempia, ja yhteinen työssäkäyntialue on luonnollinen seuraus siitä.
Tehyn mukaan työntekijä voitaisiin muutoksen jälkeen määrätä pysyvään työpisteeseen jopa satojen kilometrien päähän. Matkat tehtäisiin omalla ajalla ja kustannuksella.
Leppä sanoo, että työnantajan tavoite ei ole siirtää henkilöstöä kauas kotoa, vaan päinvastoin järjestää työt mahdollisimman lähelle työntekijän asuinpaikkaa.
– Se on työnantajan etu, ja se on varmasti myös työntekijän etu.
Myös hyvinvointialueen HR-johtaja Eija–Liisa Heikkilä painottaa, että hyvinvointialue ei tavoittele muutoksella perusteettomia henkilöstösiirtoja. Hänen mukaansa henkilöstö jatkaa työskentelyä pääosin samoissa toimipaikoissa kuin nykyisin.
Työsopimuksia ei tehdä uusiksi
Tehyn Pehkonen muistuttaa, että työssäkäyntialuetta koskeva kirjaus talousarvioesityksessä ei riitä muuttamaan nykyisten työsopimusten ehtoja.
Keski-Suomen hyvinvointialue käsittelee työskentelyalueen laajentamista osana yhteistoimintaneuvotteluitaan. Neuvottelut koskevat koko hyvinvointialueen henkilöstöä.
Heikkilä kertoo, että muutos ei vaadi työntekijöiden olemassa olevien työsopimusten uusimista. Hyvinvointialue aikoo toteuttaa muutoksen muuttamalla palvelussuhteiden ehtoja.
Heikkilän mukaan hyvinvointialue järjestää jatkossakin yhteistoimintaneuvottelut, jos hyvinvointialueella on tarve vähentää henkilöstöä. Työskentelyalueen laajentaminen kuitenkin mahdollistaisi muiden henkilöstömuutosten tekemisen ilman yhteistoimintaneuvotteluja.
Tehyn mukaan työehtosopimus vaatii, että vaikka työssäkäyntialue olisi laaja, työsopimuksessa täytyy määrittää tietty työntekopiste.
Heikkilä kertoo, että päätoiminen työpiste määritellään myös jatkossa työehtosopimuksen mukaisesti.
– Pysyväisluonteisena toimipaikkana pidetään sitä toimipaikkaa, jossa työntekijä työskentelee vakituisesti tai jota muilla vastaavilla perusteilla voidaan pitää hänen pääasiallisena toimipaikkanaan.
Hyvinvointialue maksaa myös matkakorvaukset päätoimisen työpisteen perusteella.
