Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT ja LAB-ammattikorkeakoulu kertoivat hiljattain muutosneuvotteluista. Yhteensä yt-neuvottelujen piirissä on lähes 1 300 henkilöä Lappeenrannassa ja Lahdessa.
LUT saattaa irtisanoa 90 ja LAB 70 työntekijää. Vain LUT on rajannut tutkimus- ja opetushenkilöstön neuvottelujen ulkopuolelle.
LAB-ammattikorkeakoulussa asiantuntijana työskentelevän Tiia Puolakan mukaan moni henkilökunnasta on huolissaan siitä, miten muutosneuvottelujen tulos vaikuttaa Lappeenrannassa työpaikkoihin, LABin tulevaisuuteen sekä Etelä-Karjalan elinvoimaan.
Puolakan mukaan henkilökunta pelkää, että Lappeenranta menettää muutosneuvottelujen jälkeen opetusta ja jo valmiiksi vähäisempiä johtotehtäviä Lahteen.
Hän on havainnut, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta eli TKI-henkilöstön työ painottuu Lahteen. Hänen yksikkönsä noin 40 hengen tiimistä alle kymmenen työskentelee Lappeenrannassa. Puolakan mielestä Lahteen palkataan myös enemmän henkilöstöä.
Lappeenrannan kaupunginvaltuuston varajäsenenä Puolakka (kok.) kertoo huomanneensa, ettei maakunnassa täysin ymmärretä ammattikorkeakoulun merkittävää roolia elinvoimalle.
– Pahimmillaan meillä ei jatkossa kouluteta työvoimaa nimenomaan Etelä-Karjalan tarpeisiin, Puolakka sanoo.
LUT ja LAB sekoittuvat?
LABin Lahden kampuksella on enemmän opiskelijoita ja tutkinto-ohjelmia kuin Lappeenrannan kampuksella. Puolakan mukaan Lappeenranta on viime vuosina menettänyt Lahtea enemmän koulutustarjontaa ja opiskelupaikkoja.
Viimeksi ammattikorkeakoulu siirsi kuvataiteen opetuksen Lappeenrannasta Lahteen, ja nyt markkinoinnin tradenomien koulutus on loppumassa.
Puolakka on harmissaan siitä, että Lappeenrannan kampuksella päättyneet koulutukset eivät ole aiheuttaneet juurikaan keskustelua.
– Yritysten palaute on kuitenkin ollut jopa tyrmistynyttä, hän lisää.
Lahdessa on hänen mielestään saatu aikaan positiivisen kehityksen kierre. Puolakan mukaan Lappeenrannassa LABin etua ei ehkä ole osattu ajaa niin vahvasti, sillä huomio on ollut LUTissa.
– Kun vierailija tulee Lappeenrantaan LABin Skinnarilan kampukselle, hän kuulee usein, että ”tullaan yliopistolle”. Organisaatiot ovat siis ajatuksen tasolla yhtä ja samaa. Kun LUTilla menee hyvin, ei ehkä ole tajuttu LABin arvoa ja hidasta siirtymää Lahteen, Puolakka pohtii.
Koulutusta uudistettu
LABin rehtori Turo Kilpeläinen vakuuttaa, että LABin tehtävänä on vahvistaa molempien maakuntien osaamista, elinvoimaa ja kilpailukykyä.
– Haluamme erityisesti tukea pienten ja keskisuurten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä niin, että niihin syntyisi uusia työpaikkoja, joihin opiskelijamme voivat työllistyä. Etelä-Karjala on meille aivan yhtä tärkeä toimintaympäristö kuin Päijät-Häme, Kilpeläinen sanoo.
Kilpeläisen mukaan LABin toiminta ei ole hiipumassa Lappeenrannassa. Hänen mukaansa perustamisvuodesta 2020 vuoteen 2026 opetushenkilöstön määrä on kasvanut Lappeenrannassa enemmän kuin Lahdessa.
Koulutusten lopettamista Kilpeläinen perustelee alueen työelämän osaamistarpeilla.
– Myös sosiaali- ja terveysalan koulutustarjontaa on vahvistettu. Lappeenrantaan on myös perustettu uusia koulutuksia, kuten sähkö- ja automaatiotekniikan sekä laboratorioanalytiikan koulutukset, Kilpeläinen muistuttaa.
Hänen mukaansa Lappeenrannan AMK-tutkintokoulutuksen aloituspaikkatarjonta on kasvanut noin kymmenen prosenttia vuosien 2022 ja 2027 välillä.
– Näiden syiden takia sanoisin, että kyse ei ole koulutuksen alasajosta, vaan sen uudistamisesta.
Kilpeläisen mukaan johtajien asuinpaikka ei voi olla tehtävään valitsemisen peruste. Alueiden tuntemuksen, läsnäolon ja sidosryhmäyhteistyön pitää näkyä jokaisen johtajan työssä.
– Tässä meillä on varmasti jatkuvasti kehitettävää, hän myöntää.
Yksin hankalaa menestyä
LUT-yliopiston rehtori Juha-Matti Saksa kehottaa välttämään vastakkainasettelua. Hänestä mikään fakta ei tue väitettä, jossa Lappeenranta olisi toissijainen investointikohde.
Hänen mielestään kahden vahvan kampuksen kautta voidaan rakentaa suurempi ja kansainvälisesti kilpailukykyisempi yliopisto kuin kumpikaan alue pystyisi yksin.
– Oleellista on, että molemmat kampukset kehittyvät yhteistyössä kaupunkien, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa, Saksa painottaa.
Maakuntajohtaja Satu Sikasen mukaan Lappeenrannalle suurin uhka tai kilpailija ei ole Lahti, vaan nuorten ikäluokkien ja julkisen rahoituksen pieneneminen. Kilpailu kiristyy, joten Etelä-Karjalan on löydettävä omat vahvuusalueensa, Sikanen muistuttaa.
– Yksi on LABin biomateriaalien oppimiskeskus, jonka kautta pyritään saamaan Etelä-Karjalaan uusia biotalouteen liittyviä innovaatioita ja yrityksiä, Sikanen kertoo.
