Imatra, Lappeenranta, Mikkeli, Savonlinna ja Varkaus antavat yhteisen matkailuorganisaation käynnistämiseen kukin 20 000 euroa. Kaupungit voivat myöhemmin päättää, kuinka paljon rahoittavat organisaatiota ja millainen siitä lopulta tulee.
Savonlinnan vt. kaupunginjohtaja Ding Ma sanoo, että yhteistyö Saimaan alueella on vahvuus ja Savonlinna haluaa osallistua yhteisen tulevaisuuden rakentamiseen.
Imatran kaupunki kilpailuttaa ulkopuoliset asiantuntijat, jotka auttavat organisaation käynnistämisessä. Tavoitteena on, että yhteinen matkailuorganisaatio aloittaisi toimintansa vuonna 2028.
Lake Saimaa -yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Kirsi Mutka-Paintola korostaa, että onnistuminen vaatii luottamusta ja jatkuvaa yhteistyötä.
– Kun jokin kaupunki irtautuu yhteisestä organisaatiosta, yhteistyö yleensä hajaantuu.
Hän viittaa esimerkiksi Pohjois-Karjalaan, missä Lieksan kaupunki luopui maakunnallisen Visit Karelian rahoituksesta.
Mutka-Paintolan mukaan Saimaan brändi, tarina ja vetonaulat halutaan nyt yhdistää entistä selkeämmin.
– Saimaa esiintyy jatkossa yhtenäisenä brändinä myynti- ja markkinointitapahtumissa.
Yhteistyötä on tehty tähänkin asti, mutta useat organisaatiot ovat edustaneet Saimaata erikseen. Toimijoiden rykelmä on monimutkainen:
Saimaan markkinointia pidettiin hajanaisena jo kymmenen vuotta sitten.
Saimaa Suomen tunnetuimpien matkailualueiden kärkikolmikkoon
Uuden organisaation tavoitteena on tehdä Saimaasta yhtä tunnettu matkailualue kuin pääkaupunkiseutu ja Lappi. Se on kova tavoite, sillä Saimaan matkailu on ollut vahvasti kotimaan matkailijoiden varassa.
Etelä-Savon maakuntaliiton elinkeinopäällikkö Tuula Kokkosen mukaan esimerkiksi Etelä-Savossa ulkomaalaisten matkailijoiden osuus kaikista matkailijoista on ollut noin kymmenen prosenttia.
Kansainvälisen tunnettuuden lisäämisessä ei ole pikavoittoja tarjolla.
– Visit Finland on aikoinaan todennut, että yhden matkailumarkkinan saavuttaminen vaatii kymmenen vuoden panostuksen ja puoli miljoonaa euroa vuosittain, Kokkonen sanoo.
Suora reittilentoyhteys Frankfurtista Savonlinnaan avautuu ensi kesänä ja helpottaa ulkomaisten matkailijoiden pääsyä Saimaalle.
Pysyvä rahoitusmalli on ratkaisematta
Organisaation rahoitusmalli tarkentuu, kun valmistelutyö etenee. Mutka-Paintolan mukaan rahoitus voisi tulla kunnilta, jäseniltä, yrityksiltä ja hankkeista.
Savonlinnan seudun matkailuyhtiötä johtavat pääasiassa yritykset. Savonlinnan kaupunki omistaa yhtiöstä vähemmistöosan.
Savonlinnan vt. kaupunginjohtaja Ding Ma pitää yritysvetoista mallia hyvänä myös uudelle organisaatiolle.
– On tärkeää pohtia, miten me saamme aidosti alueen matkailuyrittäjät tähän yhteiseen organisaatioon mukaan, Ma sanoo.
Valmistelutyöhön otetaan mukaan myös alueen matkailuyritykset. Mutka-Paintolan mukaan yritykset pääsevät esimerkiksi ottamaan kantaa siihen, miten haluaisivat olla mukana uudessa organisaatiossa.
Miten mahdollinen matkailijavero kohdentuisi?
Yhtenä mahdollisena rahoitusvaihtoehtona Mutka-Paintola nostaa esiin myös matkailijaveron.
– Jos kunnat keräävät matkailijaveroa, niin voisiko sen käyttää matkailuorganisaation markkinointiin?
Jos hallituksen lakiesitys matkailijaverosta hyväksytään, se tulisi käyttöön vuoden 2028 alusta. Matkailijavero olisi kunnille vapaaehtoinen, ja tuotto jäisi kunnalle, joka sen kerää.
Ding Ma suhtautuu matkailijaveroon varauksella myönteisesti.
– Sehän on hyvin yleinen käytäntö muualla Euroopassa, mutta asiasta pitää keskustella lisää.
Saimaata pidettiin järvimatkailun helmenä jo 1960-luvulla. Katso Elävän arkiston lyhytelokuva Saimaasta.
