SAINT-DENIS Lukion portit ovat kiinni jo kolmatta viikkoa. Paikalla parveilee hajanainen joukko koululaisia.
Tien toisella puolella tilannetta seuraa joukko mellakkapoliiseja.
Pariisin esikaupungissa sijaitseva Paul Éluard’n lukio on noussut Ranskassa lukioprotestien symboliksi. Parin tuhannen oppilaan kouluun kiteytyy eriarvoisuus, johon lukiolaiset ympäri Ranskan toivovat parannuksia.
Täällä Seine-Saint-Denis’n alueella vajaa kolmannes asukkaista on maahanmuuttajataustaisia. Reilu kolmannes asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella.
Ranskassa keskustelu mielenosoituksista on viime päivinä keskittynyt väkivaltaan ja ryöstelyihin. Somessa ja mediassa on levinnyt kuvia ihmisistä, jotka sytyttävät rakennuksia tuleen, rikkovat paikkoja ja ryöstävät liikkeitä.
Ranskan hallitus on syyttänyt vasemmistoanarkisteja ja laitaoikeisto maahanmuuttajia. Oikeusministerin mukaan mellakoinnin takia pidätetyissä on maahanmuuttajataustaisia, ulkomaalaisia sekä ranskalaisia.
Paul Éluard -lukion viimeistä luokkaa käyvää Bilal Narjissia harmittaa, että kaikki lähiön nuoret leimataan väkivaltaisiksi.
Narjissi kertoo nähneensä useaan otteeseen, miten hänen omalle koululleen mielenosoituksiin on tullut henkilöitä, jotka eivät ole koulun oppilaita.
Nämä henkilöt ovat Narjissin mukaan tulleet paikalle rikkomaan paikkoja ja ottamaan yhteen poliisin kanssa.
– Väkivalta ei ratkaise mitään, vaikka lähiössä se onkin joskus ainoa tapa tulla kuulluksi.
Lukion edessä oppilaita tulee jatkuvasti kysymään, mitä mediaa edustamme.
– Emme halua tänne toimittajia, jotka levittävät meistä valheita, nuori nainen sanoo.
Nuorten pelko liittyy siihen, että mielenosoituksia on hyödynnetty myös disinformaation levittämiseen.
Äärioikeistopoliitikot ympäri Eurooppaa sekä Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ovat pyrkineet laittamaan Ranskan viimeaikaisen kaaoksen maahanmuuton syyksi.
Ranskalaisen laitaoikeistopuolue Kansallisen liittouman presidenttiehdokas Marine Le Pen on arvostellut maan hallitusta siitä, että se on menettänyt otteensa turvallisuudesta.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron paheksui keskiviikkona 21. lokakuuta ulkovaltoja, jotka ovat kommentoineet Ranskan tilannetta ja pyrkineet käyttämään sitä poliittisten tavoitteidensa ajamiseen.
Lähiöt on unohdettu
Yli kuukauden kestäneet mielenosoitukset alkoivat syyskuussa Pariisin lähiöstä.
Lukiolaiset vaativat parempia kouluoloja ja maan hallitukselta apua opettajapulaan, rapistuviin koulurakennuksiin, suuriin ryhmäkokoihin ja pitkiin koulupäiviin.
Koulujen välinen alueellinen eriarvoisuus on Ranskassa iso ongelma, vahvistaa ranskalaisen Sciences Po -yliopiston professori Agnès van Zanten.
– Koulujen rahoituksesta vastaa aluehallinto. Se luo suuria eroja varakkaiden keskusta-alueiden ja köyhien lähiöiden välille.
Hänen mukaansa epätasa-arvo selittää sitä, miksi juuri lähiöiden nuoret nousevat useammin barrikadeille.
– Kun puhumme lähiöiden lukioista, emme puhu vain sosiaalisesta, vaan myös etniseen taustaan liittyvästä eriarvoisuudesta. Se on Ranskassa edelleen eräänlainen tabu, van Zanten sanoo.
Tuoreen tutkimuksen mukaan Seine-Saint-Denis’n alueen lukioiden koulutustarjonta on suppeampaa kuin Pariisin lukioissa. Se rajoittaa oppilaiden mahdollisuutta hakeutua haluamiinsa korkeakouluopintoihin.
Paul Éluard -lukio sijaitsee juuri tällä alueella.
Videolla Bilal Narjissi kertoo, mitä ajattelee lähiönuorten mahdollisuuksista elämässä:
Koulurakennuksen huono kunto huolestuttaa
Paul Éluard’n lukioon on vaadittu parannuksia ennenkin.
Vuonna 2025 lukion opettajat ilmaisivat huolensa rakennuksen kunnosta ja vaativat opetuksen välitöntä keskeyttämistä. Myös kunnallinen tarkastaja oli ilmoittanut rakennuksen olevan vaarallinen. Nyt osa rakennuksesta on remontissa.
Alkuvuonna osa katosta romahti, Bilal Narjissi kertoo.
– Koko lukio piti evakuoida. Vessat vuotavat ja seinillä on hometta.
Yasmina Bedar on tullut koulun eteen seuraamaan tilannetta.
Bedar on Saint-Denis’n kaupunginvaltuuston jäsen ja edustaa laitavasemmistolaista LFI-puoluetta. Hänen tyttärensä käy Paul Éluard’n lukiota, ja hän on myös itse koulun entinen oppilas.
Bedarin mukaan koulu oli huonossa kunnossa jo hänen kouluvuosinaan 1990-luvulla.
Hän muistaa tapauksen, jossa koulun oppilas kuoli, kun ruostunut koripalloteline kaatui tämän päälle.
– Koulun ongelmista on puhuttu vuosikymmeniä eikä asialle ole tehty mitään.
Koulun oppilaat ja henkilökunta ovat raportoineet myös rotista ja torakoista. Varustelu on puutteellista.
– Joskus meitä on 31 oppilasta oppitunnilla ja luokasta puuttuu tuoleja ja pöytiä, sanoo lukion ensimmäisen vuoden opiskelija, 15-vuotias Amina Diaw.
Kulunut kesä oli Ranskassa ennätyskuuma, ja monet koulut kuumenivat yli 30-asteisiksi. Tuoreen kyselyn mukaan monessa Ranskan koulussa ilmastointi ja eristeet ovat puutteellisia.
Myös opettajapula vaivaa maan julkisia kouluja. Ranskan lukiolaiset menettävät noin kymmenesosan kouluvuodesta sen takia, että sijaisopettajia ei löydy.
Opettajapula näkyy etenkin lähiöiden kouluissa, jonne opettajia on vaikeampi rekrytoida kuin suuriin kaupunkeihin.
– Meiltä on puuttunut matematiikan ja ranskan opettajia. Se ei ole millään tapaa normaalia tai hyväksyttävää, Bilal Narjissi sanoo.
Yle yritti tavoittaa lukion rehtoria koulun ongelmiin liittyvissä kysymyksissä, mutta ei saanut vastausta haastattelupyyntöön.
”Lukiolaisten asia peittyy väkivaltapuheen alle”
Satoja mielenosoittajia ja poliiseja on loukkaantunut mielenosoituksiin liittyneissä yhteenotoissa jo ennen viime viikonloppua, jolloin protestit äityivät paikoin mellakoinniksi.
Väkivaltaisuuksien takana on havaittu olevan muualta tulleita ryhmiä kuin itse lukiolaisia.
Monet ranskalaiset ovat kritisoineet poliisia liian rajusta voimankäytöstä myös alaikäisiä mielenosoittajia kohtaan. Poliisi on käyttänyt muun muassa kyynelkaasua ja tainnutuskranaatteja.
Videolla Paul Éduard -lukion oppilas Amina Diaw kertoo, mitä ajattelee poliisin käyttämästä väkivallasta:
Bilal Narjissi pelkää, että lukiolaisten asia peittyy väkivaltakeskustelun alle. Hän aikoo silti jatkaa taistelua lähiöiden puolesta.
– Me lähiöiden nuoret lähdemme täältä suuremman painolastin kanssa kuin isojen kaupunkien nuoret. Se ei silti tarkoita, että meidän pitäisi luovuttaa, hän sanoo.
Narjissia ei voi syyttää kunnianhimon puutteesta. Hänen tähtäimessään on ura politiikassa. Suurin unelma olisi olla Ranskan presidentti.
– Meidän sukupolvemme voi vihdoin tavoitella niitä mahdollisuuksia, joita vanhempamme eivät uskaltaneet, koska olivat maahanmuuttajia.
