Suomen työllisyystilanne heikkeni edelleen syyskuussa, vaikka talous on kääntynyt kasvuun.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömien määrä kasvoi 39 000 hengellä vuoden takaisesta, kun 15–74-vuotiaiden työllisten määrä samaan aikaan väheni 11 000 hengellä. Työttömyysasteen trendiluku nousi syyskuussa 10,5 prosenttiin.
Myös kuntien työllisyyspalveluissa työttömien työnhakijoiden määrä kasvoi: Syyskuun lopussa heitä oli lähes 325 000 eli viisi prosenttia enemmän kuin vuosi sitten.
Luvut ovat ristiriidassa talouden kehityksen kanssa: Suomen bruttokansantuote kasvoi toisella vuosineljänneksellä 0,4 prosenttia edellisestä neljänneksestä, ja vienti kasvoi peräti 5,7 prosenttia. Pankit ovat ennustaneet kuluvalle vuodelle noin kahden prosentin talouskasvua.
1. Miksi työllisyystilanne ei kohene, vaikka näin luvattiin?
Tuoreet luvut ovat tänään puhuttaneet eduskunnassa, missä työministeri Matias Marttinen (kok.) joutui selittämään tilannetta toimittajille. Työ- ja elinkeinoministeriön kevään ennusteen mukaan työttömyysaste olisi tänä vuonna keskimäärin 10,2 prosenttia.
Marttisen mukaan työllisyysluvuissa on tyypillisesti suuriakin kuukausikohtaisia vaihteluja, eikä syyskuun notkahdukselle ole osoitettavissa yksittäistä syytä.
Marttinen myönsi, että käynnistynyt talouskasvu heijastuu työllisyyteen tuskastuttavan hitaasti.
– Totta kai toivoisin, että työttömyyden lasku olisi lähtenyt jo voimakkaammin liikkeelle. Ja että tämä vahva talouskasvu näkyisi jo tällä hetkellä myönteisemmin ja nopeammin heille, jotka ovat vailla työtä, hän sanoi.
Oppositio on vaatinut toimia kuluttajien luottamuksen ja ostovoiman vahvistamiseksi. Marttinen tokaisi, että hallitus ei ole muuta tehnytkään, ja viittasi muun muassa merkittäviin veronalennuksiin.
Alla olevalla videolla työministeri Matias Marttinen selittää heikentynyttä työttömyystilannetta.
2. Miksi talouskasvu ei ole heijastunut työmarkkinoille?
Keskuskauppakamarin pääekonomisti Jukka Appelqvist pitää tuoreita lukuja pettymyksenä. Hänen mukaansa maailmanpoliittinen epävarmuus on osaltaan jarruttanut työnantajien rekrytointeja.
– Selvästi yritykset ovat aika varovaisia rekrytoimaan tämmöisen pitkän heikon suhdannejakson jäljiltä ja maailman talouteen sekä toimintaympäristöön liittyvien epävarmuuksien keskellä.
Suomen Pankin ennustepäällikkö Juuso Vanhalan mukaan kyse on rakenteesta: talous on elpynyt viennin ja teollisuuden vetämänä, eivätkä nämä alat työllistä yhtä vahvasti kuin palvelusektori.
– Kasvu on ollut hyvin vienti- ja teollisuuspainotteista. Teollisuus ei työllistä yhtä paljoa kuin esimerkiksi palvelualat.
Myös työvoiman määrän kasvu selittää Danske Bankin seniorianalyytikko Antti Ilvosen mukaan osaltaan synkältä näyttäviä työttömyyslukuja.
– Työvoiman määrä on edelleen kasvanut, eli työttömiä ei ole enää niinkään tilastoitu työvoiman ulkopuolella oleviksi, vaan enenevissä määrin työttömiksi työnhakijoiksi.
Myös työministeri Marttisen mukaan tilannetta selittää se, että aiempaa useampi on siirtynyt työvoiman ulkopuolelta aktiivisesti hakemaan töitä.
– Työvoiman ulkopuolelta on tullut väkeä enemmän hakemaan työtä. Sehän on myönteinen asia. Toisaalta taas yli 55-vuotiaiden työnhaku on myös lisääntynyt. Samoin nuoria opiskelijoita on siirtynyt taas enemmän työn hakuun, Marttinen totesi.
3. Keillä tilanne on nyt synkin?
Erityisesti miesten työllisyys on heikentynyt: työllisiä miehiä oli syyskuussa 59 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Työllisten naisten määrä puolestaan kasvoi 48 tuhannella viime vuodesta.
Asiantuntijoiden mukaan taustalla vaikuttaa miesvaltaisten alojen kuten rakentamisen heikko kysyntä.
– Asuinrakentaminen on ollut jäissä jo pidemmän aikaan, mikä on vaikuttanut miesten työllisyyteen, Suomen Pankin Vanhala kertoo.
Myös teollisuuden aloilla rekrytoinnit ovat takunneet.
– Metalliteollisuudessa tilauskannat ovat elpyneet hyvinkin vahvasti, mutta esimerkiksi paperiteollisuus on hyvä esimerkki toimialasta, jolla mitään selkeää positiivista merkkiä ei ole vielä ilmassa, Danske Bankin Iivonen kertoo.
Myös pitkäaikaistyöttömien tilanne on heikentynyt vuodentakaisesta. Syyskuussa pitkäaikaistyöttömiä oli jo 143 tuhatta, mikä on yhdeksän prosenttia vuodentakaista enemmän.
Pellervon taloustutkimuksen Henna Busk pitää kehitystä huolestuttavana.
– Mitä pidempään tämä tilanne jatkuu ja näiden pitkäaikaistyöttömien lukumäärä kasvaa, niin sitä vaikeampaa on tätä joukkoa lähteä purkamaan.
Alla oleva grafiikka näyttää pitkäaikaistyöttömien määrän kehityksen kymmenen vuoden aikana.
4. Koska voidaan nähdä valoa tunnelin päässä?
Suomen Pankki on ennustanut työttömyysasteen tämän vuoden keskiarvoksi 10,4 prosenttia. Vanhalan mukaan ennuste on yhä realistinen syyskuun lukujen valossa.
Positiivista käännettä työmarkkinoilla saadaan kuitenkin vielä odottaa.
– Meillä on ollut se näkemys, että työttömyyden reippaampi paraneminen lähtee vasta oikeastaan ensi vuoden puolella käyntiin, Suomen Pankin Vanhala kertoo.
– Meidän näkemyksen mukaan selvästi parempaa kehitystä saadaan odottaa ensi vuoden puolelle, Pellervon taloustutkimuksen Busk kertoo.
Merkkejä paremmasta on Danske Bankin Ilvosen mukaan kuitenkin jo ilmassa. Danske Bank on ennustanut 9,9 prosentin työttömyysastetta ensi vuodelle.
– Lomautusten määrä on tuoreiden lukujen valossa jatkanut laskuaan, ja se on historian valossa usein ennakoinut sitä, että pikkuhiljaa työttömyydessäkin voitaisiin nähdä laskua.
Myös työministeri Marttinen on toiveikas. Hänen ministeriönsä arvion mukaan työllisyys kääntyy parempaan suuntaan vielä kuluvan vuoden loppuun mennessä.
