Vaarallinen romanssi
Mestariohjaaja Alfred Hitchcockin kuuluisimpiin teoksiin lukeutuvassa elokuvassa Vaarallinen romanssi (North by Northwest, USA 1959) tavallinen miekkonen pakenee Yhdysvaltojen halki vakoojat ja poliisit kannoillaan.
Pääosissa Cary Grant ja James Mason tyylittelevät tapansa mukaan erinomaiset näyttelijäsuoritukset. Hitchille tyypillistä vaalean viileää kaunotarta näyttelee tällä kertaa Eva Marie Saint.
Vaarallinen romanssi on mainio tiivistelmä niistä vauhdikkaista seikkailutrillereistä, joilla Hitchcock alun perin loi maineensa vuoden 1934 brittielokuvasta 39 askelta lähtien. Vaikka Hitchcock teki paljon myös aivan erilaisia jännäreitä - Vaarallinen romanssi valmistui "normaalityönä" Vertigon ja Psykon välissä - monet niistä sisälsivät Vaarallisen romanssin kaltaisen "kaksinkertaisen takaa-ajon". Toisin sanoen: viaton mies joutuu epäillyksi murhasta ja pakenee viranomaisia samalla kun hän itse etsii ja ajaa takaa oikeita rikollisia puhdistaakseen maineensa.
Vaarallisessa romanssissa tämä viaton mies on Cary Grantin pilke silmäkulmassa tulkitsema mainostoimiston johtaja Roger Thornhill, jota luullaan salaiseksi agentiksi. Itse takaa-ajo ulottuu New Yorkista ja YK-rakennuksesta aina Mount Rushmore -vuoren presidenttipatsaille.
Hitchcock oli tässä vaiheessa jo niin rutinoitunut ja mestarillinen elokuvantekijä, ettei hän enää juuri välittänyt juonen yksityiskohdista. Vaarallisen romanssin kuuluisia piirteitä onkin se, ettei katsoja pääse koskaan selville siitä, mitä salaisuutta vihollisagentit oikeastaan tavoittelevat. Silloinkin kun se selitetään Grantin henkilöhahmolle, Hitchcock peittää puheen lentokoneen moottoriäänellä.
Elokuvan alkuperäinen nimi, North by Northwest, kuulostaa hienolta, mutta ei oikeastaan tarkoita mitään (vaikka on selvästi parempi kuin Mies Lincolnin nenällä, joka oli eräässä vaiheessa työnimenä).
Silti Vaarallinen romanssi on nautittava jännityselokuvan klassikko, joka on toteutettu rikkeettömällä ammattitaidolla ja hienolla elokuvallisella näkemyksellä. Monet sen kohtauksista, kuten lentokoneen hyökkäys autiolla pellolla ja kiipeily Rushmoren presidenttipatsailla, ovat muuttuneet kiinteäksi osaksi elokuvahistoriaa.
