Saksalaiset yrittivät kaupungista perääntyessään räjäyttää Kemin kaupungintalon 7.-8. lokakuuta 1944. Rakennusta yritettiin räjäyttää 3000 kilon pommeilla, mutta korkea rakennus pysyi pystyssä hissikuilujen ja niihin tukeutuvien teräspalkkien ansiosta.
Räjäytys vaurioitti talon kolmea alinta kerrosta ja alimpaan kerrokseen liittyvä rahatoimiston siipirakennus tuhoutui, neljännen kerroksen lattiat pullistuivat ylöspäin ja kellarikerros vaurioitui huomattavasti.
Lisäksi räjäytyksessä tuhoutui huomattavasti kaupungin irtaimistoa, muun muassa konttorikoneita ja -kalustoa sekä arkistoaineistoa.
Väärä räjäytysaika
Kaupungintalon räjäytysajasta löytyy hyvin erilaista tietoa eri lähteistä, historiikeista ja sanomalehtileikkeistä. Esimerkisi kaupunginarkistoon sisältyvistä eri arkistokokoelmista ilmenee, että räjäytyksen tapahtuma-ajankohta on ollut kello 21-22 välillä.
Ajankohdan tarkentumista tukee Kemin kaupungin palolaitoksen arkistoon sisältyvät tulipaloilmoitukset, joista selvisi, että palolaitos on saanut tulipalohälytyksen 7.10.1944 kello 22.05 kaupungintalon vastapuoleisen kadun Myynti Oy:n kaupparakennuksen ja Ahvenjärven talon sammutustyöhön. Ilmoituksesta selviää, että kello 22. huomattiin edellä mainittujen talojen olevan tulessa ja syttymissyyksi on muun muassa kirjattu saksalaisten kaupungintalon räjäytys.
Olin erään rakennuksen toisessa kerroksessa josta näin kun miehiä kaatui paljon.
Kirjailija ja historioitsija Mika Kulju kuitenkin kertoo, että räjäytys tapahtui vasta seuraavan päivän puolella eli 8. lokakuuta. Kulju on selvittänyt asiaa ja jututtanut muun muassa silminnäkijöitä.
Nykyään kaupungintalon ala-aulaan on sijoitettu muistolaatta johon on kirjattu teksti:”7. lokakuuta 1944 Hitlerin joukot yrittivät tuhota räjäyttämällä tämän talon, mutta rakentajien työ kesti.”.
– Tuskin sitä muistolaattaa kannattaa muuttamaankaan alkaa, mutta tutkimuksieni mukaan oikea räjäytyspäivä on 8. lokakuuta, Kulju kertoo.
Sotilaan muistoissa paljon kaatuneita
90-vuotias Aarne Siltala oli mukana kaupungin keskustassa käydyissä taisteluissa samana päivänä.
– Taistelut olivat kyllä aika kovia. Olin erään rakennuksen toisessa kerroksessa josta näin kun miehiä kaatui paljon. Myös kaupungintalon räjähdys kuului ja voima vaikutti muihinkin rakennuksiin, Siltala muistelee.
Kaupungintalo laajenee
Räjähdyksen jälkeen kaupungintalon korjauskustannuksiksi arvioitiin 3,5 miljoonaa markkaa. Kaupunginhallitus päätti jo 17. lokakuuta 1944, että korjaustyön yhteydessä pyritään sopivasti laajentamaan kaupungintaloa, koska toimistotilat olivat osoittautuneet ahtaiksi.
Sodan jälkeen kaupungintalo kunnostettiin ja siihen rakennettiin arkkitehti Bertil Strömmerin suunnitelmien mukaisesti nelikerroksinen lisäosa, niin sanotto Lapin lisä. Talon korjaus lisäosineen valmistui vuonna 1945.