Siirry sisältöön

Erik Oxenstierna

Wikipediasta
Erik Oxenstierna
Henkilötiedot
Syntynyt13. helmikuuta 1624
Jäder, Ruotsi
Kuollut23. lokakuuta 1656 (32 vuotta)
Frombork, Preussi
Titteli kreivi
Vanhemmat Axel Oxenstierna ja Anna Åkesdotter Bååt
Puoliso Elsa Elisabeth Brahe (vih. 1648)
Lapset Anna Margareta, Christina, Axel, Lisbeta, Elisabet, Carl Gustaf
Sukulaiset Johan Oxenstierna (veli)
Muut tiedot
KoulutusUppsalan yliopisto, Amsterdamin yliopisto, Leidenin yliopisto

Erik Axelsson Oxenstierna (13. helmikuuta 1624 Fiholmin linna, Jäder, Södermanland, Ruotsi – 23. lokakuuta 1656 Frombork, Preussi) oli ruotsalainen kreivi, kenraalikuvernööri ja valtakunnankansleri vuosina 1654–1656.[1][2][3]

Suku ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oxenstiernan isä oli Axel Oxenstierna ja äiti hovineiti Anna Åkesdotter Bååt (1579–1649).[1] Hän oli heidän 12 lapsestaan nuorin.[4] Hänen vanhempi veljensä oli valtaneuvos Johan Oxenstierna.[3]

Hän aloitti maaliskuussa 1633 opinnot Uppsalan yliopistossa 9-vuotiaana,[1] hänen poikkeuksellisen nuori ikänsä herätti huomiota.[5] Vuonna 1643 Oxenstierna matkusti Alankomaiden tasavaltaan valmistautuakseen virkauralle. Hän opiskeli Amsterdamin yliopistossa hollannin kieltä, politiikkaa, historiaa, kirjallisuutta ja kaupankäyntiä ennen siirtymistään Leidenin yliopistoon,[1][3] jossa hän keskittyi oikeustieteeseen ja valtio-oppiin. Leidenissä hän seurasi muun muassa oikeusoppinut Arnold Vinniuksen ja historioitsija Marcus Zuerius Boxhornin luentoja.

Hän ylläpiti myös yhteyksiä merkittäviin aatelissukuihin, kuten Oranian ja Wittelsbachin sukuihin. Koulutus valmisti häntä tulevaksi valtiomieheksi, jolla oli ymmärrys eurooppalaisesta hallinnosta.

Kruunun virkamies

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän toimi vuosina 1646–1653 kuvernöörinä Ruotsin Viron herttuakunnassa, ja vuonna 1652 hänet nimettiin kauppakollegion johtoon. Vuosina 1654–1656 Oxenstierna toimi valtakunnankanslerina. Hän kuoli äkillisesti 32-vuotiaana kovaan kuumeeseen vuonna 1656 Preussissa, minne hänet oli lähetetty kenraalikuvernööriksi.[6][3]

Isänsä kuoleman jälkeen Oxenstierna kuului valtakunnan varakkaimpiin maanomistajiin. Hän omisti Västmanlandissa ja Upplandissa muun muassa Tidön linnan ja Hjulstan kartanot sekä niihin kuuluvat tilat että kiinteistökokonaisuuksia Smålannissa. Vuodesta 1651 lähtien Oxenstierna omisti suuria tiloja Viron herttuakunnassa ja peri yhdessä veljensä Johanin kanssa laajoja maa-alueita Ruotsin Liivinmaalla; sotatoimien vuoksi hän ei kuitenkaan koskaan saanut jälkimmäisistä tuloja. Hän lainasi huomattavia summia Kaarle X Kustaalle ja sai vastineeksi laajoja pantattuja kartanoita sekä maalahjoituksia Preussin ja Puolan vastavalloitetuilta alueilta.[1]

Avioliitto ja jälkeläiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hän avioitui vuonna 1648 Turun linnassa kreivitär Elsa Elisabeth Nilsdotter Brahen (1632–1689) kanssa, joka oli Nils Brahe vanhemman ja vapaaherratar Anna Margareta Bielken tytär. Hänen lankonsa oli valtaneuvos Nils Brahe nuorempi.[1]

Heille syntyivät lapset:[3]

  • Anna Margareta Oxenstierna (1650–1672), avioitui salaneuvos, kenttämarsalkka ja kenraalikuvernööri kreivi Clas Åkesson Tottin kanssa.[3]
  • Christina Oxenstierna (1651–1711), leskikuningatar Hedvig Eleonoran hovineiti, avioitui pikkuserkkunsa, kuvernööri kreivi Gabriel Turesson Oxenstierna af Croneborgin kanssa.[3]
  • Axel Oxenstierna nuorempi (1652–1676), Södermören kreivi, ratsumestari, Kemiön vapaaherrakunnan haltija, kuoli 24-vuotiaana naimattomana.[7][3]
  • Lisbeta Oxenstierna (syyskuu 1653), kuoli pian syntymänsä jälkeen.[3]
  • Elisabet Oxenstierna (1654–1721), hovineiti, avioitui valtaneuvos ja presidentti kreivi Gustaf Adolf De la Gardien (1647–1695) kanssa.
  • Carl Gustaf Oxenstierna (1655–1686), ministeri, avioitui Ebba Hedwig De la Gardien kanssa, Kemiön vapaaherrakunnan haltija.[7] [3]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 5 6 Dahlgren, Stellan: Erik Oxenstierna Axelsson Svenskt biografiskt lexikon. Viitattu 11.2.2026. (ruotsiksi)
  2. ↑ Herman Hofberg, Frithiof Heurlin, Viktor Millqvist, Olof Rubenson: II:254 (Svenskt biografiskt handlexikon) runeberg.org. 1906. Project Runeberg. Viitattu 25.9.2026. (ruotsiksi)
  3. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Gustaf Elgenstierna: 608 (Den introducerade svenska adelns ättartavlor / 5. Lind af Hageby-von Porten) runeberg.org. Project Runeberg. Viitattu 25.9.2026. (ruotsiksi)
  4. ↑ Herman Hofberg, Frithiof Heurlin, Viktor Millqvist, Olof Rubenson: II:252 (Svenskt biografiskt handlexikon) runeberg.org. 1906. Project Runeberg. Viitattu 25.9.2026. (ruotsiksi)
  5. ↑ Fries, Ellen: Erik Oxenstierna. Biografisk studie. P. A. Nordtedt & söners förlag, 1889. Teoksen verkkoversio Viitattu 25.9.2026.
  6. ↑ Erik Oxenstierna Nationalencyklopedin. Viitattu 11.2.2026. (ruotsiksi)
  7. 1 2 Jokipii, Mauno: Suomen kreivi- ja vapaaherrakunnat I, s. 43. Suomen historiallinen seura, 1956.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Erik_Oxenstierna&oldid=24268303”