Siirry sisältöön

Israelin heimot

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Heprealaiset)
Israelin kahtatoista heimoa kuvaava mosaiikki synagogassa Jerusalemissa.
Israelin kahdentoista heimon alueet Joosuan kirjan mukaan.

Israelin heimot tai israeliitit järjestäytyivät rautakaudella Palestiinassa. He jakautuivat kahdeksi kuningaskunnaksi, ja myöhemmin he joutuivat muiden valtojen alle.[1] Seemiläiset, Jahve-jumalan kanssa tehtyyn liittoon uskoneet israeliitit hajaantuivat juutalaisiksi ja samarialaisiksi kutsuttaviin kansanryhmiin. Heprealaisen Raamatun eli Vanhan testamentin mukaan israelilaiset koostuivat alkujaan kahdestatoista heimosta.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raamatun mukaan israeliitit polveutuivat patriarkka Abrahamista.[2] Hän solmi liiton Jumalan kanssa, joka ohjasi hänet Kaanainmaahan ja lupasi sen hänen jälkeläistensä asuinpaikaksi. Hänen pojanpojallaan Jaakobilla eli Israelilla oli kaksitoista poikaa, joista polveutuivat Israelin heimot. Jaakob asettui poikineen nälänhädän vuoksi Egyptiin, missä Joosef nousi arvovaltaiseen virkaan. Myöhempi faarao piti kasvanutta israelilaisväestöä uhkana ja orjuutti heidät.[3] Jumalan ohjaamana israelilaiset vapautuivat, vahvistivat liittonsa Jumalan kanssa ja saivat Mooseksen lait, ja suuntasivat jälleen kohti luvattua maatansa, jonka he valloittivat.[4] Siellä he elivät tuomarien johtamina, kunnes he järjestäytyivät kuningaskunnaksi.[5]

Tutkijoiden yleinen näkemys on, ettei Raamatun kuvausta israelilaisten alkuperästä sellaisenaan ole pystytty vahvistamaan arkeologisilla todisteilla.[2] Tutkijat ovat ehdottaneet israelilaisten perustajaväestöksi muiden muassa shasu-paimentolaisia, paikallaan asuneita kanaanilaisia ja Cisjordanian ulkopuolelta tulleita puolinomadeja. Suurin osa tutkijoista katsoo exodus-kertomuksella olevan kuitenkin jonkinlainen historiallinen pohja, ja on esitetty, että israeliitteihin olisi Kaanainmaalla liittynyt pieni Egyptistä tullut ryhmä, jonka kokemuksista se olisi syntynyt.[6] Vähemmistönäkemys pitää perinteisempää tulkintaa exoduksesta historiallisesti luotettavana.[7] Varhaisin tunnettu Raamatun ulkopuolinen lähde, joka mainitsee Israelin, on sen etnisenä ryhmänä kuvaava Merenptahin steela 1200-luvulta eaa.[8][9][10]

Tiedot israelilaisten historian vaiheista alkavat olla varmemmalla perustalla kuningas Daavidin ajasta eli noin 1000 eaa. lähtien.[2.1] Israelin varhaisen, yhtenäisen kuningaskunnan historiallisesta luonteesta on kuitenkin eriäviä näkemyksiä. Joidenkin tutkijoiden mukaan voidaan puhua valtiosta, kun taas etenkin Israel Finkelsteinin työhön perustuvan koulukunnan mukaan esimerkiksi Daavid oli lähinnä vielä pienemmän alueen heimopäällikkö.[11][12]

Israelilaiset jakautuivat sitten pohjoiseksi Israelin kuningaskunnaksi ja eteläiseksi Juudan kuningaskunnaksi. 700-luvulla eaa. assyrialaiset Sargon II:n johdolla valloittivat pohjoiskuningaskunnan, jossa asuneista israelilaisista osa joutui pakkosiirretyksi Assyrian muihin osiin. Juuda joutui lopulta Babylonian valtaamaksi 500-luvulla eaa.[13]

Pohjoisen valtakunnan alueelle jääneistä israelilaisista muodostui samarialaisten kansa, jota Juudan alueen israeliitit syyttivät pakanavaikutteista.[14] Samarialaisten ja juudalaisten välit rikkoutuivat.[15] Juudan ja myöhemmin Juudean alueen israeliitteja alettiin kutsua juutalaisiksi.[2]

Identiteetti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muinaiset israeliitit olivat etnisyyden ja uskonnon yhdistelmästä muodostuva ryhmä.[16]

Israelilaisasutuksen muodostumisvaiheilla Kaanainmaalla heillä oli asymmetriset välit sekä egyptiläisiin vallanpitäjiin että kanaanilaisiin ja olivat näistä eristynyt ryhmä, ja tämä oli ominainen lähtökohta muista erottuvan etnisen identiteetin korostumiseen. Myöhemmin israeliittien omaa etnistä identiteettiä vahvisti konflikti filistealaisten kanssa.[6]

Muinaisessa Lähi-idässä uskonto yhdistyi heimoon, ja myös israeliiteilla kehittyi uskomus omasta kansallisesta jumalastaan Jahvesta, jonka kanssa heillä oli liitto. Uskonto ei ollut vain hengellisyyttä, vaan myös sidoksissa ryhmän kulttuuriseen ja etniseen identiteettiin.[17] Arkeologisten ja raamatullisten todisteiden perusteella israeliittien keskuudessa esiintyi myös muiden kansojen jumalien palvontaa,[18] millä tavoiteltiin ylimääräisen suojan saamista.[17]

Heprealaiset, israeliitit ja juutalaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heprealaiset, israeliitit ja juutalaiset ovat kaikki samaa kansaa tarkoittavia nimityksiä,[19][20] mutta eri termit usein yhdistetään kansan eri ajanjaksoihin. Raamatullisessa kontekstissa heprealaisilla voidaan tarkoittaa erityisesti juutalaisten esivanhempia Abrahamista exodukseen asti, ja israeliiteilla puolestaan usein tarkoitetaan Israelin heimoja Kaanainmaahan asettumisen ja Babylonin pakkosiirtolaisuuden väliseltä ajalta, minkä jälkeen termi juutalaiset vakiintui.[21]

Genetiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjat-Jearimin rautakautisen hautakohteen DNA-näytteet kuuluvat isälinjan haploryhmään J2a1a1a2b2a1b1 sekä äitilinjan haploryhmiin H87 ja T1a9. Nämä haploryhmät ovat tyypillisiä Lähi-idän ja Välimeren kansoille.[22]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Arnold, Bill T.: Introduction to the Old Testament. Cambridge University Press, 2014.
  • Gitelman, Zvi: Jewish Identities in Postcommunist Russia and Ukraine. Cambridge University Press, 2012.
  • Golani, Amir: Revealed by their jewelry: ethnic identity of Israelites during the Iron Age in the southern Levant. Teoksessa Golani, A. & Wygnańska, Z. (toim.): Polish Archaeology in the Mediterranean 23/2, Special Studies: Beyond ornamentation. Jewelry as an Aspect of Material Culture in the Ancient Near East, s. 269–296. Polish Centre of Mediterranean Archaeology, University of Warsaw, Wydawnictwa Uniwersytetu Warszawskiego, 2014.
  • Faust, A.: The Emergence of Iron Age Israel: On Origins and Habitus, teoksessa Levy, T.E. & Schneider, T. & Propp, W.H.C. (toim.): Israel’s Exodus in Transdisciplinary Perspective: Text, Archeology, Culture and Geoscience, s. 467–482. Springer, 2015.
  • Harviainen, Tapani & Illman, Karl-Johan (toim.): Juutalainen kulttuuri. Helsinki: Otava, 2003 ISBN 951-1-13313-6
  • Killebrew, Ann E.: Early Israel’s origins, settlement, and ethnogenesis. Teoksessa The Oxford Handbook of the Historical Books of the Hebrew Bible, s. 79–93. Oxford University Press, 2020.
  • Laato, Antti: Vanhan testamentin selitysraamattu I: Laki. 2. painos. Perussanoma, 2018.
  • Meyers, Carol: Exodus. Cambridge University Press, 2005.
  • Thomas, Zachary (2016): Debating the United Monarchy: Let’s See How Far We’ve Come. Biblical Theology Bulletin: Journal of Bible and Culture, 46(2), s. 59–69.
  • Shaus, Arie & Reich, David: "The Iron II Burial Cave: Ancient DNA Sampling and Analysis of Uniparental Markers". Teoksessa Kiriath-jearim: The Shmunis Family Excavations, Penn State University Press, 2025.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Golani 2014.
  2. 1 2 3 Illman 2003: ”Juutalaisten historia”, Juutalainen kulttuuri.
    1. ↑ s. 10
  3. ↑ Arnold 2014, s. 84–101.
  4. ↑ Harviainen & Illman 2003: Juutalainen kulttuuri, s. 47–49.
  5. ↑ Arnold 2014, s. 168.
  6. 1 2 Faust 2015
  7. ↑ Meyers 2005, s. 3–4.
  8. ↑ Killebrew 2020, s. 85–86.
  9. ↑ Faust 2015, s. 471.
  10. ↑ Laato 2018, s. 369.
  11. ↑ Thomas 2016.
  12. ↑ Arnold 2014, s. 175.
  13. ↑ Golani 2014, s. 273.
  14. ↑ The Samaritan Schism Biblical Archaeology Society. 11.8.2014. Viitattu 7.8.2021. (englanniksi)
  15. ↑ Harviainen 2003: ”Ashkenasit, sefardit, falashat ja Intian juutalaiset, karaiitit ja samarialaiset sekä dönme”, Juutalainen kulttuuri.
  16. ↑ Gitelman 2012, s. 60.
  17. 1 2 Firestone, Reuven: Why Jews Don't Proselytize. Renovatio. 2019. Viitattu 12.5.2022.
  18. ↑ Harviainen 2003: Juutalainen kulttuuri, s. 51.
  19. ↑ Judaism 101: Who Is a Jew? www.jewfaq.org. Viitattu 25.1.2021.
  20. ↑ Jew | History, Beliefs, & Facts Encyclopedia Britannica. Viitattu 25.1.2021. (englanniksi)
  21. ↑ Hebrew | people Encyclopedia Britannica. Viitattu 25.1.2021. (englanniksi)
  22. ↑ Shaus & Reich 2025.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Israelin_heimot&oldid=24293995”