Kemiönsaari

Kemiönsaari Kimitoön
vaakuna	sijainti
Kemiön kirkko
Sijainti	60°09′50″N, 022°43′40″E
Maakunta	Varsinais-Suomen maakunta
Seutukunta	Turunmaan seutukunta
Kuntanumero	322
Hallinnollinen keskus	Kemiön kirkonkylä
Perustettu	2009
Kuntaliitokset	Dragsfjärd (2009) Kemiö (2009) Västanfjärd (2009)
Pinta-ala ilman merialueita	697,99 km² 142:nneksi suurin 2025
Kokonaispinta-ala	2 800,95 km² 27:nneksi suurin 2025
– maa	687,13 km²
– sisävesi	10,86 km²
– meri	2 102,96 km²
Väkiluku	6 340 145:nneksi suurin 31.12.2025
– väestötiheys	9,23 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma	2023
– 0–14-v.	11,6 %
– 15–64-v.	52,0 %
– yli 64-v.	36,4 %
Äidinkieli	2025
– suomenkielisiä	30,0 %
– ruotsinkielisiä	65,3 %
– muut	4,7 %
Kunnallisvero	7,1 % 287:nneksi suurin 2026
Työttömyysaste	9,9 % (2019)
Kunnanjohtaja	Erika Strandberg
Kunnanvaltuusto	27 paikkaa
2025–2029  • RKP  • Vas.  • SDP  • Kesk.  • FS/VY1 1 Fri Samverkan gemensamma listan – Vapaa Yhteistoiminta yhteislista	12 5 5 3 2
www.kemionsaari.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Bengtskärin majakka on Kemiönsaaren tunnetuimpia nähtävyyksiä. Kuva heinäkuulta 2010.

Kemiönsaari (ruots. Kimitoön) on Suomen kunta Varsinais-Suomessa. Kunta syntyi Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntaliitoksella vuonna 2009; sitä ennen vuonna 1969 oli Dragsfjärdiin liitetty Hiittinen. Kemiönsaaren kunta käsittää lähes koko Kemiönsaaren lukuun ottamatta entiseen Angelniemen kuntaan kuulunutta saaren pohjoiskärkeä, joka on vuodesta 2009 ollut osa Salon kaupunkia, sitä ennen vuodesta 1967 Halikon kuntaa.

Kemiönsaaressa asuu 6 340 henkilöä, ja sen pinta-ala on 2 800,95 km², josta 10,86 km² on sisävesiä ja 2 102,96 km² merialueita. Väestötiheys on 9,23 asukasta/km². Kunta on kaksikielinen, ja 30,0 % sen asukkaista puhuu suomea ja 65,3 % ruotsia äidinkielenään.

Kunnassa on 12 peruskoulua, joista kolme on suomenkielisiä ja yhdeksän ruotsinkielisiä.

Saaristokunnan nähtävyyksiä ovat esimerkiksi Saaristomeren kansallispuisto, Bengtskärin majakka, Amos Andersonin kesähuvilana toiminut Söderlångvikin kartano, Sagalundin museo ja Taalintehtaan ruukin alue. Kunnan kirkkorakennuksia ovat Kemiön kirkko, Dragsfjärdin kirkko, Taalintehtaan kirkko, Västanfjärdin vanha kirkko, Västanfjärdin uusi kirkko, Hiittisten kirkko ja Vänön kappeli.

Laajahko alue Skinnarvikissä saaren länsilaidalla on puolustusvoimien hallinnassa, ja pääsy sinne on luvanvaraista.

Kemiönsaaren naapurikunnat ovat Salo, Raasepori(meritse), Hanko, Parainen ja Sauvo.

Historia

Kemiönsaarella on runsaasti keskiaikaa edeltäviä muinaisraunioita. Keskiajalla alueelle saapui väestöä Ruotsin eri osista, jolloin alkuperäinen suomenkielinen väestö poistui tai pakeni paikalta. Tästä kertoo suomalaisperäisten paikannimien puuttuminen saaren keskiosista. Alueella on kuitenkin alun perin ollut suomalaista väestöä. Vaikka saarelta tunnetaan myöhempiä suomalaisia erisnimiä vuodelta 1378, on mahdollista että alkuperäisväestön ja tulokkaiden välillä on tapahtunut jonkinlainen konflikti, mikä johti suomenkielisen väestön poistumiseen alueelta. Toisaalta kylännimien Makila (Maakylä) ja Kalkila (Kalkkila) perusteella on ehdotettu, että Ruotsista tulleen muuttoliikkeen seurauksena myös uutta suomenkielistä väestöä olisi tullut saarelle Salon seudulta.

Maantiede

Ilmasto

Kemiönsaaren ilmastotilastoa tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −0,6 −1,0 2,6 8,8 15,1 19,2 22,3 21,1 15,8 9,2 4,3 1,5 ka. 9,9 Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −6,2 −7,3 −4,9 −0,4 4,3 9,0 12,3 11,4 7,4 3,0 −0,2 −3,5 ka. 2,1 Vrk:n keskilämpötila (°C) −3,3 −4,2 −1,1 4,0 10,0 14,5 17,5 16,2 11,5 6,1 2,1 −0,9 ka. 6 Sademäärä (mm) 65 47 45 35 36 58 68 81 67 85 85 85 Σ 757 Sadepäivät (pv) 12 9 9 8 7 9 8 10 9 12 13 14 Σ 120 L ä m p ö t i l a −0,6 −6,2 −1,0 −7,3 2,6 −4,9 8,8 −0,4 15,1 4,3 19,2 9,0 22,3 12,3 21,1 11,4 15,8 7,4 9,2 3,0 4,3 −0,2 1,5 −3,5 S a d a n t a 65 47 45 35 36 58 68 81 67 85 85 85 Lähde: Tilastoja Suomen ilmastosta ja merestä 1991-2020

Aluerakenne

Taajamat

Vuoden 2024 lopussa Kemiönsaaressa oli 6 371 asukasta, joista 2 803 asui taajamissa, 3 466 haja-asutusalueilla ja 102:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Kemiönsaaren taajama-aste on 44,7 %. Kemiönsaaren taajamaväestö jakautuu kolmen eri taajaman kesken:

#	Taajama	Väkiluku (31.12.2024)
1	Kemiön kirkonkylä	1 267
2	Taalintehdas	1 021
3	Dragsfjärdin kirkonkylä (Kärra)	515

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Kylät

Kartta Kemiönsaaren ja Paraisten kuntaliitoksista. Vuonna 1961 Strömmä lähialueileen liitettiin Kemiöstä Perniöön, Santasaari liitettiin Karunasta Kemiöön ja Hiittinen liitettiin Dragsfjärdiin vuonna 1969. Kemiö, Dragsfjärd ja Västanfjärd yhdistyivät uudeksi Kemiönsaaren kunnaksi vuonna 2009.

Dragsfjärd

Björkboda, Genböle, Dalen, Hammarsboda, Hertsböle, Kråkvik, Kulla, Kärra, Labbnäs, Lillfinhova, Långnäs, Nordanå, Purunpää, Rosendal, Rövik, Skinnarvik, Smedskulla, Storfallan, Storfinhova, Stusnäs, Sunnanå, Söderby, Söderlångvik, Söglö, Tynglax, Ytterölmos, Överölmos

Hiittinen

Bergö, Biskopsö, Bolax, Böle, Hiittinen (Hitis), Holma, Högsåra, Kakskiela (Kaxskäla), Kasnäs, Rosala, Stubbnäs, Tunhamn, Vänoxa, Vänö

Kemiö

Albrektsböle, Berga, Bjensböle, Bogsböle, Branten, Brokärr, Båtkulla, Böle, Dalby, Dalkarby, Degerdal, Ekniemi (Eknäs), Elmdal, Engelsby, Flugböle, Fröjdböle, Gammelby, Gräsböle, Gundby, Gästerby, Helgeboda, Hova, Hulta, Högmo, Kalkkila (Kalkila), Kastkärr, Kiila (Kila), Kirkonkylä (Kyrkoby), Kåddböle, Koustar, Kuggböle, Kvarnböle, Kårkulla, Labböle, Lamkulla, Lappdal, Lemnäs, Lillvik, Linnarnäs, Lövböle, Mainiemi (Majniemi), Makila, Mattböle, Mattkärr, Mjösund, Måsa, Nordvik, Norrlångvik, Norrsundvik, Orrnäs, Pajböle, Pederså, Pungböle, Påvalsby, Reku, Rugnola, Santasaari (Sandö), Skarpböle, Skoböle, Skogsböle, Skålböle, Skäggböle, Smedaböle, Smedsböle, Stenmo, Sjölax, Tavastrona, Tjuda, Tolfsnäs, Torsböle, Trotby, Träskö, Vestlahti (Vestlax), Viksgård, Viksvidja, Villkärr, Vreta, Västankärr, Västermark, Östermark.

Västanfjärd

Billböle, Brännboda, Finsjö, Galtarby, Gräggnäs, Illo, Kobböle, Misskärr, Nivelax, Norrlammala, Pörtsnäs, Sirnäs, Södersundvik, Söderlammala, Tappo, Västanfjärd, Östanå

Väestö

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Kemiönsaaren väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			9 022
1985			8 676
1990			8 371
1995			8 041
2000			7 663
2005			7 462
2010			7 191
2015			6 909
2020			6 619
Lähde: Tilastokeskus.

Hallinto ja politiikka

Kunnanvaltuusto

Vaalivuosi	Vas.	SDP	Vihr.	PS	Kesk.	RKP	Muut	Graafinen esitys, paikat ja äänestysprosentti	Yht.	%	Sukupuolijakauma (M/N)
2012	1	4	1		1	13	7	4 13 7	27	58,3	19 8
2017	2	3	1		2	13	6	2 3 2 13 6	27	58,9	21 6
2021	2	5	1	1	2	13	3	2 5 2 13 3	27	55,1	18 9
2025	5	5			3	12	2	5 5 3 12 2	27	54,3	14 13
Muut: Fri Samverkan gemensamma listan - Vapaa Yhteistoiminta yhteislista, Valitsijayhdistys Janne Salonen.
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Palvelut ja koulutus

Sosiaali- ja terveyspalvelut

Kemiönsaaren terveyskeskus vastaa alueensa asukkaiden perusterveydenhuollon palveluista. Pääterveysaseman lisäksi terveyskeskuksella on lähipalvelupiste Taalintehtaalla. Pääterveysaseman yhteydessä toimii terveyskeskussairaala. Erikoissairaanhoidon palvelut sijaitsevat Turussa. Tyks Turunmaan sairaala tuottaa aluesairaalatason ja Turun yliopistollinen keskussairaala yliopistosairaalatason palveluita. Sairaalat kuuluvat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriin. Tyks Akuutti tarjoaa ensihoidon ja päivystyksen palveluita

Kulttuuri

Murre

Kemiönsaaren alue on historiallisesti ruotsinkielistä ja nykyisin kaksikielistä aluetta. Kemiönsaaren alueella puhuttuja ruotsin kielen murteita ovat turunmaanruotsin itäturunmaalaisiin murteisiin kuuluvat Kemiön, Västanfjärdin, Dragsfjärdin ja Hiittisten murteet.

Tapahtumia

• Baltic Jazz
• Kemiönsaaren musiikkijuhlat

Uskonto

Vuoden 2018 aluejaon mukaan Kemiönsaaressa on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:

• Kemiönsaaren seurakunta (ruots. Kimitoöns församling)
  • Dragsfjärdin kappeliseurakunta (ruots. Dragsfjärds kapellförsamling)
  • Hiittisten kappeliseurakunta (ruots. Hitis kapellförsamling)
  • Kemiön kappeliseurakunta (ruots. Kimito kapellförsamling)
  • Västanfjärdin kappeliseurakunta (ruots. Västanfjärds kapellförsamling)

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Kemiönsaaressa toimii Kimitoön Pingstförsamling.

Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Kemiönsaaren alueella toimii Turun ortodoksinen seurakunta.

Entiset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu historiallisella ajalla lakkautetut seurakunnat Kemiönsaaren kunnan nykyisellä alueella:

• Dragsfjärdin seurakunta (ruots. Dragsfjärds församling, liitetty Kemiönsaaren seurakuntaan 2009)
• Hiittisten seurakunta (ruots. Hitis församling, liitetty Kemiönsaaren seurakuntaan 2009)
• Kemiön seurakunta (ruots. Kimito församling, liitetty Kemiönsaaren seurakuntaan 2009)
• Västanfjärdin seurakunta (ruots. Västanfjärds församling, liitetty Kemiönsaaren seurakuntaan 2009)

Katso myös

• Björkboda träsk
• Dragsfjärden
• Luettelo Kemiönsaaren julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä
• Saaristomeren luontokeskus Sinisimpukka

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kemiönsaari Wikimedia Commonsissa

• Kunnan kotisivu
• Tilastokeskus – Kemiönsaaren avainluvut (Arkistoitu – Internet Archive)
• Yle Elävä arkisto/Arkivet: Pargas och Kimitoön – när åtta kommuner blev två (Arkistoitu – Internet Archive)