Pauli Tanttu
| Pauli Tanttu | |
|---|---|
 Pauli Tanttu |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2.6.1921 Hirvensalmi |
| Kuollut | 25.12.1952 Hirvensalmi |
| Kansalaisuus |  Suomi |
| Ammatti | Metsätyömies |
| Sotilashenkilö | |
| Palvelusmaa(t) | Suomi |
| Palvelusvuodet | 1941-1944 |
| Taistelut ja sodat | Jatkosota |
| Sotilasarvo | Korpraali |
| Kunniamerkit | MR 2, VR 4 mk, Js mm |
| Ylennykset | Korpraali 24.9.1941 |
| Joukko-osasto | Jalkaväkirykmentti 1 (jatkosota) |
Pauli Veikko Tanttu (2. kesäkuuta 1921 Hirvensalmi – 25. joulukuuta 1952 Hirvensalmi) oli suomalainen sotilas ja Mannerheim-ristin ritari numero 180. 10. divisioonan Jalkaväkirykmentti 1:n esikuntakomppaniassa (EsikK/JR 1) konepistoolimiehenä palvellut Tanttu nimitettiin Mannerheim-ristin ritariksi 21. joulukuuta 1944. Nimityshetkellä Tanttu oli sotilasarvoltaan korpraali, ja hänet oli kotiutettu jo ennen nimitystä, 4. marraskuuta 1944.[1]
Tanttu osoitti huimapäistä rohkeutta sodan hyökkäysvaiheen aikana. Hän osallistui vapaaehtoisena kaikkiin jääkärijoukkueensa partioihin. Hän eteni hyökkäyksen kärjessä ja tuhosi lähes omin voimin useita konekivääri- ja pikakivääripesäkkeitä. Hyökkäyksen pysähdyttyä vihollisen voimakkaan vastarinnan vuoksi hänen kerrotaan sanoneen: "Ei tässä auta muu kuin hyökätä".[1]
Sodan jälkeen Tanttua syytettiin venäläisten vankien teloittamisesta, mutta syyte raukesi ja Tanttu pääsi keskittymään siviilielämään ja metsätyömiehen töihinsä. Pauli Tantun kerrotaan päättäneen itse päivänsä joulupäivänä 1952 korkeimman sotaoikeuden otettua syytteen uudestaan käsittelyyn.
Siviilissä maatalous- ja metsätöissä työskennellyt Tanttu on haudattu Hirvensalmen hautausmaalle.[1] Vuonna 1990 Pauli Tantulle paljastettiin muistokuva Hirvensalmen kunnanvirastoon.
Mannerheim-ristin ritariksi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]"Ylipäällikkö on pvm:llä 21.12.44 nimittänyt Vapaudenristin 2. luokan Mannerheim-ristin ritariksi korpraali Pauli Veikko Tantun.
Korpraali Tanttu kunnostautui jo hyökkäysvaiheen aikana erittäin huimapäisenä ja rohkeana taistelijana osallistuen mm. vapaaehtoisena kaikkiin jääkärijoukkueensa lähettämiin partioihin. Varsinkin Kaukolan[2] ja Sakkolan[3] taisteluissa löi korpraali Tanttu kylmäpäisenä taistelijana nimensä koko pataljoonan huulille. Vihollisen alettua 9.6.44 suurhyökkäyksensä Valkeasaaressa ja jääkärijoukkueen, johon korpraali Tanttu kuului, joutuessaan vetäytymään jäi hän vapaaehtoisesti ja oma-aloitteisesti viivyttämään ja häiritsemään vihollisen etenemistä tuhoten huimapäisyytensä ja hyvän konepistoolin käyttönsä ansiosta lukuisia vihollisia. Hieman myöhemmin Maantiejärvellä lähti korpaali Tanttu jääkärijoukkueensa kärjessä suorittamaan vastaiskua. Hyökkäyksen pysähdyttyä vihollisen ankaran tulen takia, ratkaisi hän tilanteen sanomalla "Ei tässä auta muu kuin hyökätä". Näin sanottuaan aloitti korpaali Tanttu yksin rynnäkön tulittavaa konekivääripesäkettä vastaan ja tuhosi sen, jonka jälkeen hän jatkoi vihollisen asemien vyöryttämistä tuhoten vielä kaksi muuta konekivääri- ja neljä pikakivääri pesäkettä. Viimeistä pesäkettä tuhotessaan kuuli korpraali Tanttu kranaatinheittimen lähtölaukauksen ja päätti tuhota sen siitäkin huolimatta, että toverit varoittivat häntä lähtemästä niin kauas muista. Korpraali Tanttu lähti kuitenkin, tuhosi kuusi vihollista matkan varrella ja valtasi kranaatinheittimen. Pian tämän jälkeen sai korpraali Tanttu johtoonsa joukkueen tehtävänään erään aukean laidan puolustus. Koska miehet olivat aikaisempien taistelujen väsyttämiä ja pitivät tilannetta aivan menetettynä, rohkaisi korpraali Tanttu heitä menemällä itse aukealle kävelemään, johon vihollinen jo tulitti jalkaväkiaseillaan, selittäen haluavansa tarkastaa asemien lujuutta ja naamiointia vihollisen puolelta. Tällä teolla hän saikin miehensä rauhoittumaan ja aukean laita pidettiin siksi, kunnes joukkojemme pääosa oli ehtinyt vetäytyä häiriöttä uuteen puolustusasemaan."[4]
Muistolaatta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pauli Tantun syntymäkodin paikalle paljastettiin muistolaatta vuonna 2017.[5]
_-_Hämeenmäentien_ja_Lampuulahdentien_risteys_-_Hirvensalmi.jpg)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hurmerinta, Ilmari (toim.): Mannerheim-ristin ritarit: Ritarimatrikkeli. Helsinki: Mannerheim-ristin ritarien säätiö, 2008. ISBN 978-952-92-3268-0
- https://marskinritarit.fi/ritarit/tanttu-pauli-veikko/
- https://www.ww2incolor.com/gallery/finnish-forces/48327/korpraali-pauli-tanttu
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1 2 3 Hurmerinta 2008 s. 266
- ↑ Kaukolan valtaaminen 2026. sotapolku.fi. Viitattu 12.6.2026.
- ↑ Sakkolan valtaaminen 2026. sotapolku.fi. Viitattu 12.6.2026.
- ↑ Tanttu Pauli Veikko 2026. Marskin Ritarit. Viitattu 11.6.2026.
- ↑ ”Tanttu kuului taisteluarvoltaan korkeimpaan eliittiin” Hirvensalmelainen. 15.6.2017. Viitattu 11.6.2026.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Porvali, Seppo (2003): Mannerheim-ristin ritarit. Revontuli.
- Aromäki, Juhani (1985): Mannerheimin ritarit. AAK.
- Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.) (2004): Suomen puolesta - Mannerheim-ristin ritarit 1941–1945, 4. painos. Ajatus kirjat. ISBN 951-20-6224-0.
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
   |
|
