Siirry sisältöön

Rasismi

Muokkaa linkkejä
Tämä on lupaava artikkeli.
Wikipediasta

Mustan miehen lynkkaus Yhdysvalloissa vuonna 1919.

Rasismi tarkoittaa syrjintää ihmisen etnisen ryhmän tai muun syntyperään liittyvän seikan perusteella.[1][2][3] Rasismi voi ilmetä sekä ajattelutapana että toimintana. Siinä ihmisryhmä voidaan arvottaa esimerkiksi ihonvärin tai kansalaisuuden perusteella alempiarvoiseksi[4] tai ryhmään kohdistetaan rotusyrjintää.[1] Syrjintä on kielletty sekä Suomen lainsäädännössä ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa.[5]

Ksenofobia eli muukalaiskammo on ilmiö, jota esiintyy laajasti eri kulttuureissa. Euroopan historiassa antisemitismi eli juutalaisviha on esimerkki tästä ilmiöstä. Länsimaissa rasistinen ajattelu kehittyi kolonialismin ja orjakaupan oikeuttamisen yhteydessä.[6] 1800-luvulla yleistyivät näennäistieteelliset rotuluokittelut, joilla perusteltiin valkoisten ylivaltaa.[7] Etelä-Afrikassa rotuerottelu jatkui apartheid-järjestelmän muodossa 1990-luvun alkuun asti.[8] Yhdysvalloissa mustien asema säilyi heikkona myös orjuuden lakkauttamisen jälkeen. Vasta 1950-luvulla noussut kansalaisoikeusliike johti yhtäläisten oikeuksien laajenemiseen.[9]

Rasismi saavutti äärimmäisen muotonsa natsi-Saksassa, jossa rotuoppeihin perustuen toteutettiin holokausti eli juutalaisten ja muiden alempiarvoisina pidettyjen kansanryhmien järjestelmällinen joukkomurha.[9][10][11] Toisen maailmansodan jälkeen perustettiin Yhdistyneet kansakunnat, jonka ihmisoikeusasiakirjat tuomitsevat etniseen alkuperään perustuvan epätasa-arvoisen kohtelun. Rasismia pidetään moraalisesti tuomittavana, koska se saattaa ihmiset jyrkästi eriarvoiseen asemaan perusteettomasti.[3] Unescon vuonna 1978 hyväksymä Rotuja ja rotuennakkoluuloja koskeva julistus tuomitsee aatteet ja käytännöt, jotka johtavat etniseen epätasa-arvoisuuteen, koska ne oikeuttavat ihmisten alistamista ja tuhoamista.[1][2]

Monet tutkijat ovat kritisoineet rasismi-käsitettä siitä, että sanasta on tullut yleinen paheksuntaa osoittavaa ilmaus erilaisille asioille, joista ei pidetä. Näin se on menettänyt käyttökelpoisuuttaan rotusuhteiden analyysissa.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ksenofobiaa eli muukalaiskammoa sekä etnosentrismiä eli oman etnisen ryhmän pitämistä muita parempana on esiintynyt monissa kulttuureissa.[6] Antropologi Pascal Boyer on esittänyt, että ihmiset luovat stereotypioita, koska heillä on intuitiivinen käsitys, että toisen ryhmän jäsenet edustavat heille uhkaa. Omaa ryhmää halutaan suosia ja vähemmistöt halutaan pitää alempiarvoisessa asemassa.[12] Rasismia voidaan myös tarkastella historiallisesti kehittyneenä tapana ajatella ja toimia, jonka ihmiset oppivat sosiaalistuessaan tietyn yhteiskunnan ja kulttuurin jäseneksi.[13] Rasismin tutkimuksessa eri tieteenalat kiinnittävät huomiota eri asioihin: historioitsijat ideologioihin, psykologit asenteisiin ja sosiologit rakenteisiin.[14][13]

Keskiajan Euroopassa uskonto oli yksi keskeisimmistä tekijöistä, jotka erottivat ryhmiä toisistaan. Antisemitismissä eli juutalaisten syrjinnässä ja vainossa yhdistyivät kulttuuriset, uskonnolliset ja etniset tekijät. Kristityt ja muslimit pitivät toisiaan vääräuskoisina[9][15] ja molempien uskontojen piirissä esiintyi juutalaisvihaa.[16] Uuden ajan länsimaisen rasismin yhtenä merkittävimpänä juurena pidetään transatlanttisen orjakaupan vaikutusta eurooppalaisten asenteisiin muita kansoja kohtaan.[6] Rasistinen ajattelu kehittyi 1500-luvulta alkaen kolonialismin ja orjakaupan yhteydessä ja niiden oikeuttamisena.[10]

1800-luvulla keskeiseen asemaan nousi biologinen rasismi, joka perustui ihmisten rotuluokitteluun ja näennäistieteelliseen frenologiaan eli oppiin kallonmuotojen ja luonteenpiirteiden välisestä yhteydestä.[17] Carl von Linné luokitteli ihmislajin ryhmiin 1700-luvulla. Hän liitti niiden nimiin luonnehdintoja, jotka olivat valkoisista myönteisiä ja muista vähätteleviä.[18] Vuonna 1853 ranskalainen Arthur de Gobineau julkaisi teoriansa valkoisen rodun ylivertaisuudesta, mikä innoitti uusia rotuteoreetikkoja.[11] Francis Galtonin teosten pohjalta syntyi 1800-luvun loppupuolella tutkimusala, jota myöhemmin on kutsuttu tieteelliseksi rasismiksi. Galtonin ajatukset vaikuttivat vahvasti 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun eugeniikkaliikkeeseen.[7]

Suomen sana rasismi perustuu ranskan sanaan racisme, joka puolestaan pohjautuu sanaan race ’rotu’.[19] Hannah Arendtin mukaan ”rasismi kiisti ihmisen yhteisen syntyperän, kieltäytyi tunnustamasta tavoitetta rakentaa yhteistä ihmiskuntaa ja alkoi esittää yhden kansan olevan jumalallista alkujuurta, toisin kuin kaikki muut.”[11] Uskontoon perustuva juutalaisviha muuttui 1800-luvun lopulla poliittisemmaksi, ja sitä alettiin kutsua antisemitismiksi.[20] Äärioikeistolainen nativismi on nationalismin äärimuoto, jossa kansallistunteeseen yhdistyy ksenofobia.[21]

Yhdysvaltalainen postikortti 1900-luvun alusta. Yhdysvaltain musta väestö oli rasistisen pilkan kohteena etenkin vesimelonimainoksissa, joissa kuvattiin mustien olevan kiintyneitä vesimeloneihin.
Tummaihoinen mies juomassa ei-valkoisille tarkoitetusta vesisäiliöstä Yhdysvalloissa vuonna 1939.
Euroopan murhattujen juutalaisten muistomerkki, Berliini 2016.

Yhdysvaltain etelävaltioissa perustettiin vuonna 1865 sisällissodan ja orjuuden lakkauttamisen jälkimainingeissa äärijärjestö Ku Klux Klan.[22] Rotuteorioita teki tunnetuksi muun muassa yhdysvaltalaisen Madison Grantin kirja The Passing of the Great Race: Or, The Racial Basis of European History (1916), joka puolusti ”pohjoisen rodun” ylemmyyttä. Grant kampanjoi eugeniikan eli rotupuhtauden puolesta. Hänen teoksensa vaikutti myös natsijohtaja Adolf Hitlerin ajatteluun.[23]

Eurooppalaiset siirtomaahallinnot pyrkivät usein pitämään valkoiset ja siirtomaiden alkuperäisasukkaat sekä orjat ja näiden jälkeläiset erillään toisistaan. Tämä politiikka jatkui Etelä-Afrikassa 1990-luvulle asti apartheid-politiikan nimellä. Mustille ja valkoisille oli muun muassa erilliset koulut, sairaalat, ravintolat ja käymälät. Myös seka-avioliitot olivat kiellettyjä.[8] Apartheid-järjestelmän luomisen taustalla vaikuttivat 1800-luvun rotuteoriat.[7]

Siirtomaavallan aikana eurooppalainen viihdeteollisuus ryhtyi tuottamaan esityksiä, joissa kaukaisista maista tuotuja ihmisiä asetettiin näytteille sirkuksissa, huvipuistoissa ja ihmistarhoissa. Ihmisnäyttelyissä ei-valkoisia ihmisiä esitettiin villi-ihmisinä, mikä edisti rotuennakkoluulojen syntymistä. Viihdeteollisuus myi esimerkiksi kuvituksia, joissa mustaihoiset esitettiin kannibaaleina. Näin luodut stereotypiat säilyivät pitkään.[24]

Äärimmäiseen muotoonsa rasismi kehittyi natsi-Saksassa, jossa rasistisin perustein toteutettiin juutalaisten ja romanien joukkotuho sekä pyrittiin kaikkien rodullisesti alempiarvoisiksi määriteltyjen kansojen järjestelmälliseen alistamiseen.[10] Saksan diktaattori Adolf Hitler väitti saksalaisten edustavan muinaista arjalaista rotua, jota vieraat ainekset uhkasivat. Toisen maailmansodan aikana miljoonia juutalaisia tuhottiin holokaustissa. Myös muita ”epäkelvoiksi aineksiksi” katsottuja ryhmiä, kuten mielisairaita, homoseksuaaleja ja vammaisia henkilöitä, vainottiin ja tuhottiin.[9]

Toisen maailmansodan jälkeen rasismia alettiin yleisesti tuomita. Tieteellisessä tutkimuksessa ryhdyttiin yhä voimakkaammin arvostelemaan tieteellisen rasismin oppeja.[25][26] Ihmisrotuja ei ole pystytty määrittelemään biologisesti. Nykyisin ihmisrodun käsitettä tutkitaan yhteiskunnallisesti tuotettuna rakenteena.[18][27][28] Sodan jälkeen perustettu Yhdistyneet kansakunnat tuomitsi useissa julkilausumissaan rotuun tai etniseen alkuperään perustuvan epätasa-arvoisen kohtelun.[9] YK hyväksyi Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen vuonna 1965 ja sopimus tuli voimaan vuonna 1969.[29]

Yhdysvaltain etelävaltiot pysyivät valkoisen ylivallan alueena vielä sata vuotta orjuuden lakkauttamisen jälkeen. Afroamerikkalaisten mahdollisuuksia äänestää tukahdutettiin ja lynkkausten kaltaisissa väkivaltaisuuksissa tapettiin tuhansia mustia.[20] Kansalaisoikeusliikkeen painostuksesta 1950–60-luvuilla saatiin aikaan mustien oikeuksia paremmin turvaavia lakeja ja säädöksiä.[9] Vielä 2000-luvulla Yhdysvaltain mustat ovat yleisesti heikommassa asemassa kuin valkoiset.[20] Afroamerikkalaisten äänestämistä on käytännössä rajoitettu muun muassa puolueellisilla vaalipiirijaoilla.[30]

Afrikassa rasismi on liittynyt poliittiseen väkivaltaan esimerkiksi Idi Aminin Ugandassa, josta aasialaisvähemmistö karkotettiin. Robert Mugaben johtamassa Zimbabwessa valkoiset tilanomistajat joutuivat väkivallan kohteeksi. Ruandassa belgialaisten perintöä oli ihmisten rodullistamisen kulttuuri, joka vaikutti osaltaan Ruandan kansanmurhaan 1990-luvulla.[31] Esimerkki rasistisesta syrjinnästä nykymaailmassa on Kiinan uiguurivähemmistön sorto.[32]

2000-luvulla eri puolilla maailmaa on noussut äärioikeistolaisia liikkeitä, joiden suosioon on vaikuttanut muun muassa taloudellinen epävarmuus. Laitaoikeistolaiset puolueet käyttävät usein populistista retoriikkaa. Unescon raportin mukaan nämä liikkeet esittävät usein, että etnisiä vähemmistöjä suositaan ja lietsovat vihamielisyyttä näitä ryhmiä kohtaan.[33]

Määritelmä ja muodot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Rasismin määrittely

Rasismin määritelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Unescon vuonna 1978 hyväksymä Rotuja ja rotuennakkoluuloja koskeva julistus käsittelee ideologioita, ennakkoluuloisia asenteita, syrjivää käyttäytymistä, rakenteellisia järjestelyjä ja vakiintuneita käytäntöjä, jotka johtavat rotujen väliseen epätasa-arvoisuuteen. Julistuksen mukaan käsitystä, että rodulliset tai etniset ryhmät jakautuvat arvoltaan parempiin ja huonompiin, käytetään oikeuttamaan ihmisryhmien alistamista ja tuhoamista. Unescon lausunnon mukaan rotusyrjintään perustuvalle arvoasetelmalle ei ole tieteellistä pohjaa ja se on ristiriidassa Yhdistyneiden kansakuntien edustamien moraalisten periaatteiden kanssa. Unescon mukaan rasismi vahingoittaa uhrejaan ja harjoittajiaan, jakaa kansakuntia sisäisesti ja estää kansainvälistä yhteistoimintaa.[1][2]

Oikeuden allegoria pysäyttää valkoista ylivaltaa ajavan terroristiryhmän. Thomas Nast, Harper’s Weekly 1874.

Suomen hallituksen vuonna 2023 julkaisemassa tiedonannossa sanotaan, että ”rasismi perustuu yksilöiden tai ihmisryhmien määrittelyyn alempiarvoisiksi esimerkiksi etnisen alkuperän, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella.”[34][35] Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenmanin mukaan rasismin määritelmästä ei ole epäselvyyttä. ”Rasismi on sitä, että leimataan ihmisiä heidän etnisen taustansa, ihonvärinsä tai kansalaisuutensa perusteella tai sitä, että heitä kohdellaan huonommin sen takia”, Stenman on sanonut.[36]

Julkisessa keskustelussa rasismiksi kutsutaan monenlaisia syrjinnän, halveksunnan ja yleistämisen muotoja. Vanhastaan rasismi on viitannut ihmisten jakamiseen hierarkkisiin ryhmiin heidän biologisten ominaisuuksiensa, etenkin ihonvärin, perusteella. Eriarvoisuus määräytyy olemuksellisesti eli essentialistisesti syntyperän perusteella. Esimerkiksi antisemitismi on rasismin ilmentymä, kun sen kohteena ovat juutalaiset etnisenä ryhmänä.[37] Norjassa sana ”rotu” on poistettu kansallisista syrjintää koskevista laeista, koska ilmaisua pidetään ongelmallisena.[38]

Rasismia pidetään moraalisesti tuomittavana, koska se saattaa ihmisiä perusteettomasti eriarvoiseen asemaan. Ihminen ei esimerkiksi voi vaikuttaa syntyperäänsä.[3] Politiikan tutkija Tuija Parvikon mukaan ”rasismin kauhistuttavuus ja vaarallisuus perustuu siihen, että se on ideologia – ideaan perustuva ajatusrakennelma, jolla ei tarvitse olla minkäänlaista todellisuus- tai totuuspohjaa. Se perustuu ihmisten väliseen hierarkkiseen arvo- ja valtajärjestykseen”. Parvikon mukaan rasistisen ajattelun nojalla voidaan ajatella, että maailmasta täytyy poistaa joitakin rasistisin perustein luokiteltavissa olevia ”huonompia” ihmisryhmiä. Äärimuodossaan rasismi johtaa siis Auschwitziin. Filosofi Hannah Arendt kirjoitti teoksessaan Totalitarismin synty (1951): ”Jos rasismi pääsee valloilleen, se on ihmiskunnan loppu”.[11]

Arjen rasismi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arkipäivän rasismiksi kutsutaan eriarvoistavaa ja loukkaavaa kohtelua, jota valtaväestö kohdistaa vähemmistöryhmiin arjen vuorovaikutuksessa. Arkinen rasismi voi olla esimerkiksi nimittelyä, eristämistä, häirintää ja pahimmillaan väkivaltaa.[11] Sosiologi Lena Näreen mukaan rasismissa ihmistä ei nähdä ihmisenä, vaan ryhmänsä edustajana.[39]

Rasismiin liittyy usein ulossulkeva ja halveksiva kielenkäyttö. Tässä suhteessa sanat ovat monien tutkijoiden mukaan usein myös tekoja. Tutkija Pasi Saukkosen mukaan ihmisten nöyryyttäminen on pahimmassa tapauksessa heidän asettamistaan ihmiskunnan ulkopuolelle, mikä on lähellä väkivaltaan yllyttämistä.[37] Toisen ihmisen vahingoittamisen kynnys laskee, jos toista ei nähdä aivan ihmisenä.[40]

Filosofi Heikki A. Kovalaisen mukaan rasismi ei ole vain yksi mielipide muiden joukossa. Kovalaisen mukaan rasismi ei ole koskaan pelkkää ajattelua, vaan sillä on aina yhteiskunnallisia vaikutuksia. Rasismiin liittyy aina ajatus siitä, että joitakin ihmisryhmiä pitää kohdella huonommin kuin toisia.[14] Kovalaisen mukaan lievät rotusyrjinnän muodot avaavat tien jyrkemmälle kielenkäytölle ja radikaaleimmille teoille. Siksi rasismin kielto on ehdoton.[41][42]

Syrjivät rakenteet yhteiskunnassa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakenteellisella rasismilla viitataan yhteiskunnissa tapahtuvaan usein epäsuoraan ja tiedostamattomaan syrjintään. Tutkijoiden mukaan epäoikeudenmukaisuus ei ole aina vain yksilöiden välistä tietoista toimintaa, vaan myös yhteiskunnalliset laitokset voivat toimia syrjivällä tavalla. Erilaiset normit eli vakiintuneet toimintatavat ja käyttäytymismallit estävät vähemmistöryhmiin kuuluvia ihmisiä saavuttamasta yhtäläisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia.[37] Rakenteellisesta rasismista puhutaan esimerkiksi työmarkkinoilla tapahtuvan syrjinnän yhteydessä.[43]

Tutkimusten mukaan työpaikan saaminen on esimerkiksi Suomessa vaikeampaa ulkomaisella kuin suomalaisella sukunimellä. Tätä on pyritty torjumaan anonyymillä työnhaulla, jonka tavoitteena on myös ehkäistä ikään perustuvaa syrjintää.[44][45] Rakenteellista rasismia on pyritty ehkäisemään myös yhdenvertaisuussuunnittelulla eli tietoisella syrjimättömyyden edistämisellä.[44]

Tutkija Pasi Saukkonen on sanonut, että kaikki yhdenvertaisuuden loukkaukset eivät ole rasistista syrjintää. Saukkosen mukaan rakenteellisen rasismin käsitettä tulisi käyttää täsmentäen tai korvata se muilla käsitteillä.[37] Filosofi Jani Sinokin mukaan etnistä syrjintää tuottavia yhteiskunnallisia rakenteita voidaan sanoa rasismista riippuvaisiksi. Koska teon rasistisuuden arviointi kohdistuu sen perusteisiin, Sinokin mukaan ihminen voi olla rasisti myös itse sitä tiedostamatta.[3][46] Etiikan kannalta rasistista toimintaa tulee arvioida suhteessa niihin ihmisiin, joita se koskee.[14]

Filosofian professori Antti Kauppisen mukaan voidaan sanoa, että etnisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset tunnistavat rasismin rasismin hienovaraiset muodot paremmin kuin valtaväestöön kuuluvat ihmiset. Kauppisen mukaan on keskimäärin todennäköisempää, että valtaväestön edustajat vähättelevät rasismia kuin että vähemmistöjen edustajat liioittelevat sitä. Sosiaalisina olentoina ihmiset ovat herkkiä sille, jos heitä kohdellaan toisia vähempiarvoisina. Kun kokemuksia valtaväestöä huonommasta kohtelusta on paljon, on syytä ainakin epäillä rasismia.[47]

Kulttuuriset ennakkoluulot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rasismin tutkijat ovat puhuneet rasismin muodosta, joka korostaa kulttuurien eroja ja niiden muuttumattomuutta. Tutkijoiden mukaan niin sanotussa kulttuurisessa rasismissa kulttuurin, esimerkiksi uskonnon, perusteella ihmiset arvotetaan tavalla, joka voi tuottaa ihmisoikeuksien loukkauksia.[37] Kulttuurisen rasismin käsitteellä on kuvattu muun muassa Venäjällä yleistä etnosentristä ajattelua.[48][49] Venäjän presidentti Vladimir Putin on ilmaissut, että ukrainalainen kulttuuri on vähäisempi kuin venäläinen. Eräät länsimaiset oikeistopopulistit ovat ilmaisseet vastaavia etnonationalistisia ajatuksia.[50]

Kulttuurirasismissa kulttuurin oletetaan olevan rodun tai etnisen ryhmän tavoin yhtenäinen ja tarkkarajainen. Ihmisen katsotaan olevan yhtä kuin ryhmänsä edustaja. Kulttuuritausta on ominaisuus, johon johon ihminen ei voi itse vaikuttaa.[51] Tietyn kulttuuripiirin tai uskonnon edustajien ajatellaan olevan tietynlaisia myös luonteenlaadultaan.[52] Lena Näreen mukaan kulttuurirasismissa kulttuurieroja käytetään stereotyyppisesti, minkä myötä kulttuuriset erot alkavat muistuttaa muita rodullistettuja jakoja. Kulttuurieroista tehdään ikään kuin biologisia tosiasioita.[39] Tämän näkemyksen mukaan uusrasismissa rodun käsite on korvattu kulttuurin käsitteellä. Kyse olisi siis vanhasta rasismista uusissa vaatteissa, koska biologista rasismia pidetään nykyaikana tuomittavana.[53][54]

Kulttuurisesta rasismista on käytetty muitakin nimityksiä. Näitä ovat kulttuurifundamentalismi, kulttuurideterminismi, kulttuurinen essentialismi, etnosentrismi ja ksenofobia.[55][56][57] Jotkut katsovat näiden käsitteiden olevan kuvaavampia ja täsmällisempiä kuin kulttuurinen rasismi.[55][58] Kriittinen keskustelu kulttuurisista käytännöistä ja ajattelutavoista ei myöskään ole rasismia.[37] Kritiikin mukaan rasismi on vain yksi esimerkki ryhmäennakkoluuloista, joita on esimerkiksi uskonnollinen suvaitsemattomuus.[54] Ali Rattansi kyseenalaistaa kulttuurisen rasismin käsitteen ja esimerkiksi islamofobian määrittelyn rasismiksi: ”Mutta voidaanko uskonnollisen ja muun kulttuurisen vastenmielisyyden yhdistelmää kuvata ’rasistiseksi’? Eikö tällainen tulkinta riistä rasismilta kaiken analyyttisen täsmällisyyden ja avaa portit käsitteelliselle inflaatiolle, joka lopulta vain heikentää itse käsitteen oikeutusta?[59] Sosiologi Robert Miles on todennut, että käsitteen laventaminen aatteellisen rasismin ulkopuolelle on tehnyt siitä poliittisen haukkumasanan ja johtanut käsitteen inflaatioon.[60]

Vaikka jotakin ilmiötä ei voitaisi luonnehtia rasismiksi, se ei vielä tarkoita, että ilmiö ei olisi moraalisesti tuomittava. Vaikka ilmiön rasistisuuden arviointi olisi vaikeaa, moraalisesta näkökulmasta voidaan vaatia tilanteeseen puuttumista, jos se on syrjivää tai muuten epätasa-arvoista.[61] Joidenkin tutkijoiden mukaan kulttuuriset ennakkoluulot ovat rasismissa keskeisiä. Heidän mukaansa rasistisessa puheessa korostetaan usein yhtä aikaa sekä biologisia että kulttuurisia eroja. Näiden tutkijoiden mukaan kyse on rasististen ryhmien taktiikan muutoksesta.[55] Esimerkiksi äärioikeistolainen terroristi Anders Behring Breivik katsoi muslimien olevan kulttuurisesti yhteensopimattomia muiden länsimaiden asukkaiden kanssa.[62] Rasismin tutkijoiden mukaan jo 1800-luvun rasistisissa käsityksissä oli keskeistä puhe ”vähemmän kehittyneistä kulttuureista” biologisen rasismin lisäksi.[63]

Psykologi Christopher Bratt tutki vuonna 2022 faktorianalyysin avulla eurooppalaisten asenteita koskevaa kyselyaineistoa. Tulosten mukaan rasismilla ja käsityksellä kulttuurisesta ylemmyydestä oli vahva korrelaatio. Brattin mukaan perinteistä rasismia ja kulttuurista rasismia on vaikea erottaa toisistaan. Käsitykset eivät kuitenkaan ole täysin yhteneviä, sillä kulttuurien paremmuudella voidaan eri yhteyksissä tarkoittaa eri asioita.[54]

Syrjinnän kielto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 2. artikla vuodelta 1948 sanoo, että julistuksen oikeudet koskevat kaikkia ihmisiä.[14] Vuonna 1965 Yhdistyneet kansakunnat hyväksyi Kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, joka tuli voimaan vuonna 1969.[64] Sopimus määrittelee rotusyrjinnän seuraavasti:

Tässä yleissopimuksessa tarkoittaa käsite rotusyrjintä kaikkea rotuun, ihonväriin, syntyperään tahi kansalliseen tai etniseen alkuperään perustuvaa erottelua, poissulkemista tai etuoikeutta, jonka tarkoituksena tai seurauksena on ihmisoikeuksien ja perusvapauksien tasapuolisen tunnustamisen, nauttimisen tai harjoittamisen mitätöiminen tai rajoittaminen poliittisella, taloudellisella, sosiaalisella, sivistyksellisellä tai jollakin muulla julkisen elämän alalla.[65]

YK:n yleissopimuksen mukaan valtioiden tulee kaikin keinoin pyrkiä ehkäisemään rasismia. Valtioiden tulee kriminalisoida rotusyrjintä ja kiihottaminen kansanryhmää vastaan.[66] Kiihottamisella tarkoitetaan esimerkiksi julkista uhkaamista tai solvaamista etnisen alkuperän tai vastaavan syyn perusteella.[44] Sopimuksen toteutumista valvoo rotusyrjinnän vastainen komitea (CERD), joka voi antaa suosituksia valtioille.[66]

Euroopan unionin oikeus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus kieltää etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän. Euroopan neuvosto on valtuuttanut Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaisen komission (ECRI) torjumaan rasismia Euroopan ihmisoikeussopimuksen velvoitteiden ja oikeuskäytännön mukaisesti.[67]

Psykologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Psykologisissa tutkimuksissa rasismi on yhdistetty ennakkoluuloisiin asenteisiin. Joissakin tutkimuksissa on havaittu yhteyksiä rasististen asenteiden ja tiettyjen persoonallisuuspiirteiden välillä.[68] Joidenkin tutkimusten mukaan narsismilla ja psykopatialla on yhteyksiä sosiaalisen dominoinnin suuntautumiseen.[69][70] Tämä dominointitaipumus voi ilmetä myös käsityksinä etnisestä ylivertaisuudesta.[71] Myös empatian vähäisyys on mainittu mahdollisena rasismin mekanismina.[70]

Antirasismi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Antirasismi

Antirasismi tarkoittaa aktiivista ja tietoista toimintaa rasismia vastaan. Antirasismin tarkoituksena on vähentää etniseen alkuperään perustuvaa syrjintää ja kielteisiä ennakkoluuloja.[72] Esimerkiksi Euroopan komission antirasistinen toimintaohjelma on kehottanut jäsenvaltioita tehostamaan rasismin vastaisia toimiaan.[67]

Kansainvälinen päivä rotusyrjinnän poistamiseksi eli rasisminvastainen päivä on 21. maaliskuuta. Päivää on vietetty vuodesta 1966 lähtien. Päivän ympärillä vietetään rasismin ja syrjinnän vastaista viikkoa.[73]

Sosiologi Vesa Puurosen mukaan rasismista poisoppiminen edellyttää, että ihmiset tunnistavat rasismin omassa toiminnassaan ja ajattelussaan. Tässä suhteessa erityisen tärkeä tehtävä on kasvatuksella, tiedotusvälineillä ja poliitikoilla.[13]

Tutkija Pasi Saukkosen mukaan on vaarallista, jos suurta osaa väestöstä ei nähdä osana kansaa. Kokemus yhteenkuuluvuudesta lisää luottamusta yhteiskunnassa, jota tarvitaan esimerkiksi hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen sekä maan puolustamiseen ulkoisia uhkia vastaan.[40]

Käsitteen kritiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Robert Milesin mukaan rasismin käsitteen laventaminen ideologisen rasismin ulkopuolelle on tehnyt sanasta poliittisen haukkumasanan ja johtanut käsiteinflaatioon.[74] Hans Sieber ja Marjolein Hj Dennissen tuovat esiin saman ongelman: erilaisten ilmiöiden sulauttaminen samaan käsitteeseen johtaa analyyttiseen inflaatioon, jossa kunkin ilmiön erityispiirteet hämärtyvät.[75] Brittiläinen sosiologian professori Ali Rattansi on samaa mieltä ja kyseenalaistaa sellaiset käsitteet kuin "kulttuurinen rasismi" tai islamofobian määrittelyn rasismiksi.[76] Vuonna 2026 Ruotsin hallitus korvasi islamofobian käsitteen käsitteillä muslimivastainen rasismi ja muslimiviha.[77] Esimerkkejä käsitteen laventuneesta käytöstä ideologisen rasismin ulkopuolelle löytyy sekä tutkimuskirjallisuudesta että mediasta. [78][79][80][81][82]

Filosofian professori Lawrence Blum on todennut saman ongelman. Hän katsoo, että ”rasismista” on tullut yleinen moraalisen paheksunnan ilmaus, jota on alettu käyttää niin paljon, että siitä on tullut este ymmärtää rotukysymyksiä. Hän ehdottaa laajempaa sanastoa rotuun liittyvien epäkohtien kuvaamiseksi ja pitäytymistä sellaisessa rasismin määritelmässä, joka on yhteydessä käsitteen historialliseen käyttöön ja välttää käsitteen inflatointia. Blum myös korostaa, että kaikki rodullisesti paheksuttavat teot eivät johdu rasistisesta motiivista eivätkä kaikki rotustereotypiat ole rasistisia.[83]

Crocker ja Major katsoivat, että rasismiin vedotaan myös aiheettomasti, koska se tuottaa psykologisia hyötyjä. Kun selitys henkilön saamaan kielteiseen palautteeseen selitetään muiden ennakkoluuloilla, henkilö vapautuu itse vastuusta. Näin rasismista puhuminen auttaa suojaamaan itsetuntoa.[84] Goodwin ja muut osoittivat laboratoriokokeella, että jos henkilö vetosi rotuennakkoluuloihin, se todella vähensi ulossulkemisen aiheuttamaa ahdistusta. Syrjinnän selittäminen rotuennakkoluuloilla hidasti kuitenkin henkilön toipumista itse tapahtumasta.[85]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Isaksson, Pekka & Jokisalo, Jouko: Historian lisälehtiä. Suvaitsevaisuuden ongelma ja vähemmistöt kansallisessa historiassa. Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 2005. ISBN 952-471-543-0
  • Isaksson, Pekka & Jokisalo, Jouko: Kallonmittaajia ja skinejä. Rasismin aatehistoriaa. 4. uudistettu painos. Helsinki: Like: Suomen rauhanpuolustajat, 2018 (1. painos 1998). ISBN 978-952-7313-06-0
  • Lepola, Outi & Villa, Susan (toim.): Syrjintä Suomessa 2006. Helsinki: Ihmisoikeusliitto, 2007. ISBN 978-952-99667-2-1 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 31.7.2023. Arkistoitu 7.8.2023.
  • Miles, Robert: Rasismi. (Racism, 1989.) Suomentanut Antero Tiusanen ja Juha Koivisto. Tampere: Vastapaino, 1994. ISBN 951-9066-72-1
  • Rattansi, Ali: Racism. A Very Short Introduction. Oxford: Oxford University Press, 2007. ISBN 978-0-19-280590-4 (englanniksi)
  • Rattansi, Ali: Racism. A Very Short Introduction. 2. painos. Oxford: Oxford University Press, 2020. ISBN 978-0-19-883479-3 (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. 1 2 3 4 Declaration on Race and Racial Prejudice www.unesco.org. 1978. Unesco. Viitattu 5.1.2023. (englanniksi)
  2. 1 2 3 Unesco: Rotuja ja rotuennakkoluuloja koskeva julistus. Hyväksytty Unescon yleiskokouksen 20. istunnossa 27.11.1978 Pariisissa. Suomen Unesco -toimikunta, 1982. Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 31.7.2023.
  3. 1 2 3 4 Sinokki, Jani: Mitä rasismi oikeastaan on ja miksi se on väärin? Turun yliopiston blogi. 7.10.2016. Viitattu 31.7.2023.
  4. ↑ Antirasistinen sanasto: rasismi Yhdenvertaisuus.fi. Oikeusministeriö. Viitattu 31.7.2023.
  5. ↑ Lepola & Villa 2007, s. 11.
  6. 1 2 3 Isaksson & Jokisalo 2005, s. 68.
  7. 1 2 3 Neill, James: Nature vs Nurture in Intelligence (Internet Archive) wilderdom.com. 10.4.2005. Arkistoitu 30.4.2007. Viitattu 7.3.2007. (englanniksi)
  8. 1 2 Clark, Nancy L. & Worger, William H.: South Africa. The Rise and Fall of Apartheid. London: Pearson Education, 2004. ISBN 0-582-41437-7 (englanniksi)
  9. 1 2 3 4 5 6 Artikkeli rotuongelma teoksessa Spectrum tietokeskus. 16-osainen tietosanakirja. 10. osa, Rad–Sio, s. 261–264. Helsinki: WSOY, 1979. ISBN 951-0-07249-4
  10. 1 2 3 Statement on Race (PDF) 17.5.1998. American Anthropological Association. Viitattu 7.4.2026. (englanniksi)
  11. 1 2 3 4 5 Juonala, Jouko: Suomessa tapahtui iso muutos, arvioi tutkija Ilta-Sanomat. 30.7.2023. Viitattu 31.7.2023.
  12. ↑ Boyer, Pascal: Ja ihminen loi jumalat. Kuinka uskonto selitetään, s. 329. (Et l’homme créa les dieux, 2001.) Suomentanut Tiina Arppe. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 978-951-0-31815-7
  13. 1 2 3 Puuronen, Vesa: Me ja muut – rasismin olemuksesta Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim. 23/2013. Viitattu 31.7.2023.
  14. 1 2 3 4 Kovalainen, Heikki A.: Rasismi: neljä väärinymmärrystä Etiikka.fi. 26.9.2016. Viitattu 1.8.2023.
  15. ↑ Rantala, Niilo: Raamatulla on vastustettu ja puolustettu rasismia – tutkijan mielestä kristittyjen on tiedostettava vastuunsa Kotimaa. 28.7.2023. Viitattu 31.7.2023.
  16. ↑ Johnson, Alan: Islam and Antisemitism: An Interview with Dr Andrew Bostom Dissent Magazine. 14.11.2008. Viitattu 17.7.2026. (englanniksi)
  17. ↑ Lieberman, Leonard: ”Race” 1997 and 2001: A Race Odyssey (Internet Archive) 1997. American Anthropological Association. Arkistoitu 13.6.2010. Viitattu 7.4.2026. (englanniksi)
  18. 1 2 Heikkilä, Mari: Ihmisrotuja ei ole, kertovat geenit Helsingin Sanomat. 30.5.2017. Viitattu 8.7.2023.
  19. ↑ Maamies, Sari: Rotu ja rasismi Kotus.fi. Kirjoitus on julkaistu Helsingin Sanomien Kieli-ikkunassa 15.3.1996. Viitattu 7.4.2026.
  20. 1 2 3 Vahvanen, Pekka: Ihmiseläintarha ja valtiojohtoista sortoa – rasismin historia paljastaa ihmisen synkän puolen Yle.fi. 18.6.2021. Viitattu 31.7.2023.
  21. ↑ Lehtonen, Tommi: Rasismi ja poliittiset arvot Ajatusyhteys. 23.8.2023. Viitattu 8.7.2024.
  22. ↑ Vihan asialla Ku Klux Klan. Tieteen kuvalehti Historia, 5/2007, s. 34–43.
  23. ↑ Rose, Steve: A deadly ideology: how the ’great replacement theory’ went mainstream The Guardian. 8.6.2022. Viitattu 6.7.2023. (englanniksi)
  24. ↑ Jegorow, Sirpa: Mistä rasismi sai alkunsa? Yle.fi. 8.1.2013, päivitetty 21.3.2021. Viitattu 31.7.2023.
  25. ↑ Isaksson & Jokisalo 1998, s. 220–254.
  26. ↑ Lepola & Villa 2007, s. 111–112.
  27. ↑ Penttilä, Pauliina: Olenko sittenkin rasisti? – Kuusi kysymystä rodusta (tilaajille) Suomen Kuvalehti. 27.3.2016. Arkistoitu 29.3.2016. Viitattu 27.8.2021.
  28. ↑ Luonnontieteitä on väärinkäytetty perusteluna rasismille – Geenitutkija: Tiede ei tue rasistisia väittämiä (STT) Yle uutiset. 18.3.2021. Viitattu 8.7.2024.
  29. ↑ Hakusana rasismi teoksessa Suomalainen tietosanakirja 6, n–reum. Espoo: Weilin + Göös, 1992. ISBN 951-35-4471-0
  30. ↑ Smedley, Audrey: Racism Encyclopædia Britannica. Viitattu 27.8.2026. (englanniksi)
  31. ↑ Vahvanen, Pekka: Jakso 6: Afrikkalainen rasismi on osittain eurooppalaisten tuomaa Lukuja rasismin historiasta. 16.6.2021. Yle areena. Viitattu 31.7.2023.
  32. ↑ Vahvanen, Pekka: Jakso 8: Valtiollinen rasismi kukoistaa Aasiassa Lukuja rasismin historiasta. 16.6.2021. Yle areena. Viitattu 31.7.2023.
  33. ↑ Squicciarini, Mariagrazia ym.: Global outlook on racism and discrimination, s. 27. Paris: UNESCO, 2024. ISBN 978-92-3-100728-6 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 27.8.2026. (englanniksi)
  34. ↑ Valtioneuvoston tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa (PDF) 31.8.2023. Valtioneuvosto. Viitattu 2.9.2023.
  35. ↑ Tolonen, Laura: Tässä hallituksen rasismin vastainen tiedonanto sanasta sanaan Yle uutiset. 31.8.2023. Viitattu 13.9.2023.
  36. ↑ Sundman, Robert: Yhdenvertaisuusvaltuutettu huolissaan rasismikeskustelun vaikutuksesta lapsiin ja nuoriin Helsingin Sanomat. 31.7.2023. Viitattu 1.8.2023.
  37. 1 2 3 4 5 6 Saukkonen, Pasi: Irti rasismista, suomalaisuus uusiksi, ollaan ihmisiksi Pasi Saukkonen. 29.7.2023. Viitattu 31.7.2023.
  38. ↑ Holgersen, Jon Dagsland: Rasebegrepet på vei ut av loven (Internet Archive) Aftenposten. 23.7.2010. Viitattu 27.8.2026. (norjaksi)
  39. 1 2 Ahlroth, Jussi: Miksi rasistit kiistävät olevansa rasisteja? Tutkija selittää Helsingin Sanomat, Nyt. 6.4.2016. Viitattu 30.8.2023.
  40. 1 2 Mutanen, Annikka: Politiikan tutkija määrittelee rasismin vanhanaikaisesti ja toivoo kaikilta puolueilta suomalaisuusohjelmaa (tilaajille) Helsingin Sanomat. 31.8.2023. Viitattu 13.9.2023.
  41. ↑ Kovalainen, Heikki A.: Rasismia on pienikin rasismi Etiikka.fi. 23.9.2016. Viitattu 1.8.2023.
  42. ↑ Kovalainen, Heikki A.: Rasismi nykypolitiikassa Etiikka.fi. 10.11.2016. Viitattu 1.8.2023.
  43. ↑ Kelola, Kati: Professori Suvi Keskinen: ”Rasismia ei ole Suomessa otettu vakavasti” Image. 17.3.2020. Viitattu 31.7.2023.
  44. 1 2 3 Aaltonen, Joona: Hallituksen on vaikeaa tehdä rasismin vastaista politiikkaa, sanoo tutkija – näin asiantuntijat kitkisivät syrjintää Helsingin Sanomat. 8.8.2023. Viitattu 9.8.2023.
  45. ↑ Rasismi on kansainvälistyvässä Suomessa vakava ongelma (pääkirjoitus) Etelä-Suomen sanomat. 2.7.2020. Viitattu 9.8.2023.
  46. ↑ Sinokki, Jani: Suomalaisia vallankäyttäjiä vaivaa kyvyttömyys puuttua rasismiin Suomen kuvalehti. 24.8.2023. Viitattu 13.9.2023.
  47. ↑ Nieminen, Tommi: Mitä rasismi on? (tilaajille) Helsingin Sanomat. 29.8.2023. Viitattu 29.8.2023.
  48. ↑ Shnirelman, Victor A.: From social classes to ethnicities: Ethnocentric views in history textbooks in post-Soviet Russia Journal of Eurasian Studies. 2/2011. Viitattu 31.7.2023. (englanniksi)
  49. ↑ Mallinen, Jukka: Islamkritiikki on kotoisin Venäjältä Vihreä lanka. 26.10.2009. Viitattu 11.3.2011.
  50. ↑ Alcoff, Linda Martín: The Persistent Power of Cultural Racism Philosophy. 3/2023. Viitattu 29.8.2023. (englanniksi)
  51. ↑ Zacheus, Tuomas: Rasismilla on kielteisiä vaikutuksia sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta Teologia.fi. 5.6.2023. Viitattu 29.8.2023.
  52. ↑ Saresma, Tuija: Myös arkinen rasismi haavoittaa Jyunity. 21.3.2022. Viitattu 31.7.2023.
  53. ↑ Bekerman, Zvi: Reflection on the Dangers of ’Cultural Racism’ in Intercultural Education Journal of New Approaches in Educational Research. 1/2020. Arkistoitu 29.8.2023. Viitattu 7.4.2026. (englanniksi)
  54. 1 2 3 Bratt, Christopher: Is it racism? The belief in cultural superiority across Europe European Societies. 2/2022. Viitattu 29.8.2023. (englanniksi)
  55. 1 2 3 Siebers, Hans & Dennissen, Marjolein H. J.: Is it Cultural Racism? Discursive Exclusion and Oppression of Migrants in the Netherlands. Current Sociology, 3/2015, s. 470–489. Tiivistelmä. (englanniksi)
  56. ↑ Helminen, Henna: Vieraan pelko Antroblogi. 9.11.2021. Viitattu 9.8.2023.
  57. ↑ Grahn-Wilder, Malin: Rasismi voi perustua ihonvärin lisäksi kulttuuriin Jyunity. 30.8.2023. Viitattu 30.8.2023.
  58. ↑ Rattansi 2020, s. 104.
  59. ↑ Rattansi 2007, s. 8.
  60. ↑ Miles, Robert: Rasismi, s. 11–13, 66. (Racism, 1989.) Suomentanut Antero Tiusanen ja Juha Koivisto. Tampere: Vastapaino, 1994. ISBN 951-9066-72-1
  61. ↑ Sinokki, Jani: Rasismi Logos-ensyklopedia. 4.5.2020. Viitattu 29.8.2023.
  62. ↑ Wollenberg, Daniel: Defending the West: Cultural Racism and Pan-Europeanism on the Far-Right. Postmedieval: A Journal of Medieval Cultural Studies, 5/2014, s. 308–319. Tiivistelmä. (englanniksi)
  63. ↑ Rastas, Anna & Keskinen, Suvi: Liian ahtaat rasismin määritelmät estävät niin rasismin tutkimuksen kuin siihen puuttumisen Raster. 4.9.2023. Rasisminvastainen tutkijaverkosto. Arkistoitu 23.11.2023. Viitattu 7.4.2026.
  64. ↑ International Convention on the Elimination of All Forms of Racial Discrimination 21.12.1965. United Nations Human Rights Office of the High Commissioner. Viitattu 31.7.2023. (englanniksi)
  65. ↑ Asetus kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskevan kansainvälisen yleissopimuksen voimaansaattamisesta Finlex. 5.8.1970. Viitattu 27.2.2022.
  66. 1 2 Rotusyrjinnän vastainen yleissopimus Ihmisoikeudet.net. Viitattu 31.7.2023.
  67. 1 2 Sullivan, Nia & Pihlajamaa, Matti: Rakenteellinen rasismi on kitkettävä Suomesta – nyt! 16.3.2023. Amnesty Internationalin Suomen osasto, blogi. Viitattu 31.7.2023.
  68. ↑ Bell, Carl C.: Racism: A Symptom of the Narcissistic Personality Journal of the National Medical Association. July 1980. Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)
  69. ↑ Cichocka, Aleksandra & Dhont, Kristof & Makwana, Arti P.: On Self‐Love and Outgroup Hate: Opposite Effects of Narcissism on Prejudice via Social Dominance Orientation and Right‐Wing Authoritarianism European Journal of Personality. July-August 2017. Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)
  70. 1 2 Roy, Sandeep ym.: Psychopathic propensities contribute to social dominance orientation and right-wing authoritarianism in predicting prejudicial attitudes in a large European sample Personality and Individual Differences. 1.1.2021. Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)
  71. ↑ Wood, J. Luke: Narcissistic Racism: Revisiting Carl Bell Psychology Today. 5.5.2023. Viitattu 26.1.2024. (englanniksi)
  72. ↑ Antirasistista työtä tarvitaan vuoden ympäri yhdenvertaisemman yhteiskunnan rakentamiseksi 23.3.2023. Yhdenvertaisuusvaltuutettu. Viitattu 31.7.2023.
  73. ↑ Sahlberg, Katariina: Rasismi ei katoa juhlapuheilla 21.3.2023. STTK. Viitattu 31.7.2023.
  74. ↑ Miles 1994, s. 11-13, 66
  75. ↑ Hans Sieber &Marjolein Hj Dennissen: Is it cultural racism? Discursive exclusion and oppression of migrants in the Netherlands. Current Sociology, 2014, 63. vsk, nro 3, s. 470-489. doi:10.1177/00113921145525 Artikkelin verkkoversio.
  76. ↑ Rattansi, Ali: Racism. A Very Short Introduction, s. 8. Oxford University Press. ISBN 978-0-19-280590-4
  77. ↑ Ayed, Youssef: Sweden Abandons the Term ”Islamophobia”: A Revealing Debate on European Drift 1.6.2026. European Centre for Law and Justice
  78. ↑ Lotta Loikkanen: Hollantilaislegenda Rafael van der Vaart vitsaili rasistisesti suorassa MM-lähetyksessä Helsingin Sanomat. 19.6. 2026.
  79. ↑ Seikkula , Minna & Hortelano , Pauline: Arjen rasismi ja rasisminvastaisuus arjessa . Teoksessa: Rasismi, valta ja vastarinta : Rodullistaminen, valkoisuus ja koloniaalisuus Suomessa. Toim. S Keskinen , M Seikkula & F Mkwesha, s. 152, 160. Gaudeamus, 2021. ISBN 978-952-345-107-0 Teoksen verkkoversio.
  80. ↑ Kauhanen, Anna-Liisa: Sisäministeri Orpo: Turvapaikanhakijat yllättivät hallituksen Helsingin Sanomat. 22.8.2015. Viitattu 15.6.2022.
  81. ↑ Koskinen, Mika: Helsingin yliopiston virallinen kanta: Afrikan tähti on rasistinen peli Iltalehti. 19.10.2021.
  82. ↑ Juha Mäntykenttä & Eeva-Maija Laurila: Rasismi ei kannata salaatin teossa 15.2.2012. YLE Uutiset. Viitattu 23.12.2023.
  83. ↑ Blum, Lawrence: Racism: What It Is and What It Isn't. Studies in Philosophy and Education, 2002, 21. vsk, nro 3, s. 203-218.
  84. ↑ Crocker, Jennifer & Brenda Major: Social Stigma and Self-Esteem: The Self-Protective Properties of Stigma. Psychological Review, 1989, 96. vsk, nro 4, s. 608–630. Artikkelin verkkoversio.
  85. ↑ Goodwin, Stephanie A., Kipling D. Williams & Adrienne R. Carter-Sowell,: The psychological sting of stigma: The costs of attributing ostracism to racism. Journal of Experimental Social Psychology, 2010, 46. vsk, nro 4, s. 612-618. Artikkelin verkkoversio.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Bethencourt, Francisco: Racisms. From the Crusades to the Twentieth Century. Princeton, New Jersey: Princeton University Press, 2014. ISBN 978-0-691-15526-5 (englanniksi)
  • Heimola, Minna: Raamattu ja rasismi. Helsinki: Suomen eksegeettinen seura, 2016. ISBN 978-951-921-766-6
  • Isaksson, Pekka & Jokisalo, Jouko: Orjuuden arvet. Helsinki: Into, 2024. ISBN 978-952-393-407-8
  • Jelloun, Tahar Ben: Isä, mitä on rasismi? (Le racisme expliqué à ma fille, 1997.) Suomentanut Annikki Suni. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1998. ISBN 951-20-5383-7
  • Jokisalo, Jouko (toim.): Rasismi tieteessä ja politiikassa. Aate- ja oppihistoriallisia esseitä. Helsinki: Edita, 1996. ISBN 951-37-1821-2
  • Miles, Robert: Rasismi. (Racism, 1989.) Suomentanut Antero Tiusanen ja Juha Koivisto. Tampere: Vastapaino, 1994. ISBN 951-9066-72-1
  • Rutherford, Adam: Vastaväitteitä rasisteille. Ihmisrotujen historia, tiede ja todellisuus. (How to Argue With a Racist. What Our Genes Do (and Don’t) Say About Human Difference, 2020.) Suomentanut Veli-Pekka Ketola. Helsinki: Bazar, 2022. ISBN 978-952-376-132-2
  • Sinokki, Jani: Rasismi ja filosofia. Turku: Eetos, 2017. ISBN 978-952-684-294-3

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta rasismi Wikimedia Commonsissa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rasismi&oldid=24234697”