Töysä

Töysä
Entinen kunta – nykyiset kunnat: Alavus
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°38′10″N, 023°49′20″E
Maakunta	Etelä-Pohjanmaan maakunta
Seutukunta	Kuusiokuntien seutukunta
Kuntanumero	863
Hallinnollinen keskus	Töysän kirkonkylä
Perustettu	1865
Liitetty	2013
– liitoskunnat	Alavus Töysä
– syntynyt kunta	Alavus
Pinta-ala	309,66 km²  (1.1.2012)
– maa	297,75 km²
– sisävesi	11,91 km²
Väkiluku	3 122   (31.12.2012)
– väestötiheys	10,49 as./km² (31.12.2012)
Infobox OK

Töysän entinen kunnantalo

Töysän yläaste

Töysä on Etelä-Pohjanmaan maakunnassa sijaitseva entinen Suomen kunta. Vuoden 2012 lopussa kunnassa asui 3 122 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 309,66 km², josta 11,91 km² vesistöjä. Väestötiheys oli 10,49 asukasta/km². Töysä liittyi Alavuteen vuoden 2013 alussa. Sen naapurikunnat ennen kuntaliitosta olivat Alajärvi, Alavus, Kuortane, Virrat ja Ähtäri. Alajärvestä tuli Töysän naapurikunta vuonna 2009 kun siihenastinen naapurikunta Lehtimäki liitettiin Alajärven kaupunkiin.

Historia

Töysän varhaisimmasta asutuksesta kertovat muutamat kivikautiset löydöt. Esihistoriallisista löydöistä on kuitenkin huomattavin Pennalankosken varrelta tavattu rautakautinen miehen ja naisen ruumishauta, jonka esineistö oli runsas. Keskiajalla seudulle saapui eränkävijöitä Sastamalasta, Pirkkalasta ja Kyröstä. Vakinaisesti seutu asutettiin vasta 1560-luvulla, jolloin uudisasukkaita tuli sekä lännestä että idästä Savosta. Tarinan mukaan Töysän ensimmäinen oli Tohni, jättiläisvoimistaan tunnettu mies, joka asettui asumaan hänen mukaansa nimetylle Tohninmäelle. Samalta mäeltä on löydetty raunio, joka on ollut ns. Tohnin epäjumalan kuvan tai katolisen ristin jalustana. Tämä aihe on otettu myös Töysän vaakunaan.

Töysän seutu kuului aluksi Isonkyrön kappeliseurakuntaan, joka itsenäistyi 1581. Vuonna 1645 seutu liitettiin Kuortaneen kappeliseurakuntaan. Vuonna 1789 Perä- ja Ylä-Töysä muodostivat Alavuteen kuuluvan Töysän saarnahuonekunnan. Seurakunnalle valmistui 1799–1800 puukirkko. Töysän saarnahuonekunta määrättiin itsenäiseksi seurakunnaksi 1896, mutta käytännössä ero toteutui vasta 1926 Töysän saadessa vakinaisen kirkkoherran. Töysä oli viimeinen itsenäistynyt seurakunta Etelä-Pohjanmaalla. Töysän kunta perustettiin kuitenkin jo ensimmäisenä mahdollisena vuonna 1865.

Koska seudun pellot olivat pieniä ja heikkotuottoisia, tervanpoltto kohosi 1700-luvulla tärkeimmäksi elinkeinoksi. Tervanpolttoa jatkettiin 1900-luvun alkuun, jolloin maa- ja metsätalouden ohella ryhdyttiin harjoittamaan muun muassa kaupankäyntiä ja lapikkaiden valmistusta. Töysän asukasluku pysytteli pitkään alhaisena ja oli vielä 1800-luvun puolivälissä alle 2 000. 1800-luvun lopulla asukasluku alkoi kasvaa nopeasti ja 1900 asukkaita oli 3 355. 1930-luvun puolivälissä töysäläisiä oli lähes 4 000. Toisen maailmansodan jälkeen väkiluku kääntyi kuitenkin laskuun, mikä alkoi pysähtyä vasta 1970-luvun jälkipuoliskolla. Kunnan väkiluku vakiintui noin 3 100 asukkaaseen.

Vuoden 2013 alussa Töysän kunta yhdistyi Alavuden kaupunkiin.

Maantiede

Sijainti

Töysän kunta sijaitsee valtatie 18:n varrella Etelä-Pohjanmaalla. Sen lähikaupunkeja ovat Alavus ja Ähtäri. Lähin suurempi kaupunki on Seinäjoki. Matkustus Töysään julkisia kulkuvälineitä käyttäen onnistuu bussilla, jonka pääteasema on kuntakeskus Kirkonkylässä ja Tuurissa Veljekset Keskinen Oy:n edessä. Junalla pääsee Tuuriin, josta on viiden kilometrin matka Töysän kirkonkylään.

Luonto

Töysän luonnonmaisemat ovat vaihtelevat. Kunnan alueella Pohjanmaan lakeus muuttuu vähitellen Suomenselän vedenjakajan kumpare- ja järvimaastoksi. Vedenjakaja kulkee etelä-pohjoissuuntaisesti pitkin kunnan itärajaa.

Kallioperä on graniittia, joka näyttäytyy varsin laajalti kunnan itäosissa. Yleisin maalaji on moreeni, mutta myös soraa on paljon. Töysää halkoo etelästä pohjoiseen Lehtimäen harju. Moreeni- ja harjukumpareiden välisiin notkelmiin on kerrostunut turvetta, savea on sen sijaan vähän. Suuria yhtenäisiä viljelysaukeita on vain Ponnenjärven ja Töysänjoen savipitoisilla rantamailla.

Kunnan pinnanmuodot ovat vaihtelevat. Maasto on ylävintä Suomenselän vedenjakajalla, missä useat kohoumat yltävät 170–180 metriin. Korkein kohouma on Tohninmäki. Kunnan lounais- ja länsiosissa maasto muuttuu loivapiirteiseksi.

Töysän alueen vedet virtaavat Alavuden puolelle Lapuanjokeen. Lapuanjoen huomattavin sivujoki kunnan alueella on Töysänjoki, joka saa alkunsa luonnonkauniilta Mutkan järviseudulta ja virtaa muun muassa Ponnenjärven kautta. Töysänjoen sivuhaara Hakojoki puolestaan tuo vedet kunnan eteläosista muun muassa Lies-, Vuori- ja Hakojärvestä.

Aluerakenne

Kylät

• Hakojärvi
• Housunkylä
• Kirkonkylä
• Lieskylä
• Tohni
• Tuuri (kylän osia Holkonkylä, Salonkylä)
• Ylipää (kylän osia Suutala, Ritola, Salmenkylä, Kitula sekä Mutkankylä)

Väestö

Kunnan väkiluku laski merkittävästi 1900-luvun alkupuolella. Vuonna 1951 Töysässä asui 4 357 asukasta, vuonna 1968 asukkaita oli 3 808 ja vuonna 1973 enää 3 408. Tämän jälkeen kunnan väkiluku vakiintui hieman yli 3 000 asukkaaseen: vuonna 1988 väkiluku oli 3 134, vuonna 1995 se oli 3 194 ja vuonna 2008 asukkaita oli 3 235. Töysän väkiluku oli sen lakkauttamishetkellä vuoden 2012 lopussa 3 120 asukasta.

Vuonna 2024 Töysän kirkonkylän taajamassa asui 789 asukasta ja Tuurin taajamassa 755 asukasta. Tuurin taajaman väkiluku on pysynyt likimain samana kunnan lakkauttamisesta lähtien, mutta Töysän kirkonkylän taajaman väkiluku on pudonnut noin kahdellasadalla. Myös Töysän haja-asutusalueiden väkiluku on väestöruutuaineiston perusteella monin paikoin vähentynyt vuosina 2010–2024.

Hallinto ja politiikka

Töysän viimeisessä kunnanvaltuustossa vuosina 2009–2012 oli 21 paikkaa, joista neljätoista Keskustan hallussa.

Vaalivuosi	SDP	Kesk.	Kok.	Graafinen esitys, paikat ja äänestysprosentti	Yht.	%	Sukupuolijakauma (M/N)
2000	2	16	3	2 16 3	21	61,8	14 7
2004	2	16	3	2 16 3	21	56,8	14 7
2008	3	14	4	3 14 4	21	58,2	15 6
Tiedot ovat peräisin Tilastokeskuksesta sekä Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doriasta

Talous ja elinkeinot

Töysän kunta oli pitkään tunnettu parhaiten Tuurin kylässä sijaitsevasta Keskisen kyläkaupasta. Kunnassa on käytetty hyväksi Tuurin kauppakylän mainetta ja otettu kunnan markkinoinnissa käyttöön lause "Töysä – Hyvän Tuurin kunta". Töysän työpaikkaomavaraisuus 127,9 prosenttia (2008) on Suomen suurimpien joukossa.

Töysän keskustan päätie on nimeltään Keskustie, ja sen varrella sijaitsevat muun muassa yläaste, Järviseudun ammatti-instituutin Töysän toimipiste, kauppa, kukkakauppa, apteekki ja kunnantalo. Kylätie saattaakin vaikuttaa hiljaiselta, mutta suurin osa kaupallisista palveluista on jo siirtynyt Tuurin kylään. Sen sijaan julkiset palvelut toimivat edelleen pääosin kirkonkylässä.

Töysä on huomattava ostosmatkailukohde Tuurin kylässä sijaitsevan ”Suomen suurimman kyläkaupan” Veljekset Keskinen Oy:n ansiosta. Kyseinen yritys on Stockmannin Helsingin myymälän jälkeen myynniltään Suomen toiseksi suurin tavaratalo ja Matkailun edistämiskeskuksen (MEK) tilastoissa Suomen suosituin matkailukohde (vuonna 2006 yli kuusi miljoonaa kävijää).

Töysä oli vuonna 2006 pidetyssä Suomen Yrittäjien tutkimuksessa rankattu Suomen yritysmyönteisimmäksi kunnaksi.

Töysän kunta järjesti 7. heinäkuuta – 6. elokuuta 2006 Suomen ensimmäisen omakotimessutapahtuman Koti Sinulle ‑pientalonäyttelyn, jossa esiteltiin tavallisia asuntoja tavallisille ihmisille. Tähän vaihtoehtomessutapahtumaan osallistui yli 30 000 kävijää, jotka olivat enimmäkseen oman kodin rakentamista suunnittelevia tavallisia perheitä. Etenkin talotehtaiden toivomuksesta uusi näyttely pidettiin viereisellä uudella asuntoalueella jo vuonna 2008.

Kulttuuri

Nähtävyydet

• Tohninmäen ristiraunio
• Veljekset Keskinen Oy

Ruokakulttuuri

Töysän pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla perunavoi eli perunasose.

Töysän nimi on tunnettu myös Malviala Groupin Töysäläinen-piparkakuista, ‑vohveleista ja ‑korpuista. Malvialalla on Töysän lisäksi tuotantoa myös Kuopiossa ja Seinäjoella.

Uskonto

Luterilaisista herätysliikkeistä herännäisyys saavutti Töysän 1830-luvulla, kun saarnaaja Vilhelm Österbladh aloitti työnsä paikkakunnalla.

Liikunta ja urheilu

Järjestäytynyt urheilutoiminta alkoi Töysässä 1910-luvulla voimistelun muodossa. Ensimmäinen urheiluseura oli vuonna 1915 perustettu Rantatöysän Ponsi. Töysä kuului vuodesta 1913 lähtien SVUL:n Vaasan piirikuntaan.

Töysässä toimii urheiluseura Töysän Veto, jonka nimekkäin urheilija on moukarinheittäjä Olli-Pekka Karjalainen

Muuta

• Ponnenjärven länsirannalla on Alvar Aallon varhaistöihin kuuluva puuhuvila Villa Manner, joka on luokiteltu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Huvilan puutarhan on suunnitellut Paul Olsson.
• Töysässä sijaitsee 1932 perustettu Töysän kenkätehdas.

Tunnettuja töysäläisiä

• Frans Hautala (1895–1952), taidemaalari
• Hannu Hautala (1941–2023), luontokuvaaja
• Hilda Häkkinen (1894–2005), yksi Suomen vanhimmista ihmisistä
• Olli-Pekka Karjalainen (s. 1980), moukarinheittäjä
• Vesa Keskinen (s. 1967), kyläkauppias
• Jari-Matti Latvala (s. 1985), ralliautoilija
• Matti Mäkinen (1920–2017), diplomi-insinööri ja yritysjohtaja, teollisuusneuvos
• Mauri Niemi (s. 1945), entinen toimitusjohtaja (Skanska Oy)
• Carl Paivio (1893–1952), amerikansuomalainen ay-aktiivi, toimittaja ja anarkisti
• Sulo Penttilä (1923–1994), Metallityöväen liiton puheenjohtaja
• Sakari Pesola (s. 1963), muusikko
• Eila Pienimäki (s. 1939), viihdetaiteilija, kuvataiteilija
• Matti A. Takala (1956–2021), muusikko
• Anu Talus (s. 1975), oikeustieteilijä, tietosuojavaltuutettu
• Jani Wickholm (1977–2026), viihdetaiteilija, muusikko
• Ivar Wilskman (1854–1932), professori, Suomen urheilun isä, SUL:n perustaja, sauvavoimistelija

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Töysä Wikimedia Commonsissa

• Tietoja Töysän seurakunnasta ja historiasta. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Tuurin Kyläkaupan kotisivut.
• Pientalomessujen kotisivut. (Arkistoitu – Internet Archive)
• Töysä hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)