Siirry sisältöön

Vehmaan seurakunta

Wikipediasta
Vehmaan evankelis-luterilainen seurakunta
Vehmaan seurakunta sijaitsee Vehmaan kunnassa.
Vehmaan seurakunta sijaitsee Vehmaan kunnassa.
Suuntautuminen Luterilaisuus
Kirkkokunta Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Hiippakunta Turun arkkihiippakunta
Rovastikunta Nousiaisten rovastikunta
Kirkkoherra Miika Ahola (vt.)
Pääkirkko Vehmaan kirkko
Jäseniä 1 624[1], noin 71,8 prosenttia kunnan väkiluvusta[2] (v. 2025)
Aiheesta muualla
Vehmaan seurakunta
Vehmaan kirkko vuonna 2016.

Vehmaan seurakunta on Vehmaan kunnassa Varsinais-Suomessa toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunta. Se kuuluu Turun arkkihiippakuntaan ja Nousiaisten rovastikuntaan.

Vehmaan emäseurakunta (ruots. Wehmo tai Vemo; vanhemmissa asiakirjoissa myös Kaland ja Kalandia) oli olemassa jo 1200-luvulla.[3]

Vehmaan seurakunta tullaan lakkauttamaan 1. tammikuuta 2027 alkaen. Seurakunnan alue liitetään uuteen Vakka-Suomen seurakuntaan.[4]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vehmaan seurakunta on mainittu itsenäisenä seurakuntana vuonna 1331.[5] Lokalahden alue kuului vuodesta 1409 lähtien seurakuntaan kappelina. Vuosina 1630–1690 Lokalahti toimi hetken itsenäisenä seurakuntana palaten kuitenkin osaksi Vehmaata.[6] Vuosina 1781–1809 Vehmaan seurakunnan kappalaisena toimi siellä laatimastaan postillasta tunnettu Anders Björkqvist.[7] Vuonna 1903 pappilan maille sekä Nuhjalaan rakennettiin rukoushuoneet. Vuonna 1905 Lokalahti irtautui jälleen itsenäiseksi Lokalahden seurakunnaksi.[6]

Vuoden 1926 alussa Vehmaan seurakunnalla oli 3 911 jäsentä.[8] Vuonna 1929 jäseniä oli 4 002. rippikoululaisia oli 80 ja kinkerikuntia 20. Seurakunnan kirkkokuoroon kuului 30 henkeä.[9] Vuoden 1943 alkuun mennessä jäsenmäärä oli 4 255 henkeä.[10] Vuoden 1946 lopussa oli jäsenmäärä noussut 4 304 henkeen.[11] Vuonna 1953 seurakunnan jäsenmäärä oli 4 578. Tällöin mainitaan seurakunnassa olleen evankelisen herätysliikkeen kannatusta.[12] Vuonna 1968 seurakunnan jäsenmäärä oli laskenut 3 629 henkeen. Seurakunnalla oli 19 kinkeripiiriä ja siellä mainitaan edelleen olevan evankelisuuden kannatusta. Kirkkokuorossa, joka esiintyi juhlapyhinä, oli 25 jäsentä, minkä lisäksi seurakunnassa oli lapsi- ja nuorisokuoro.[13]

2020-luvulla seurakunta kohtasi monia taloudellisia ja toiminnallisia haasteita. Lopulta tuomiokapituli päätti purkaa seurakunnan ja luoda uuden Vakka-Suomen seurakunnan entisistä Vehmaan, Kustavin ja Taivassalon seurakunnista. Uuden seurakunnan on tarkoitus aloittaa toimintansa 1. tammikuuta 2027. [4]

Toimitilat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurakunnan kirkkona toimii 1400-luvulla valmistunut Vehmaan kirkko.[14] Kirkon yhteydessä on myös hautausmaa. Seurakunnalla on myös kirkkoherranvirasto, jonka yhteydessä taloustoimisto, seurakuntatalo Vinkkilän taajamassa, kesäkahvila sekä Myllyjärven leirimaja.[15]

Papisto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat henkilöt ovat toimineet Vehmaan seurakunnan kirkkoherroina:

  • –1976: Veikko Lehto
  • 1976–1983: Eino Laaksonen
  • 1993–2006: Arto Vuorenoja
  • 2006–2018: Juha Aronen
  • 2018–2021: Antero Aaltonen (vt. 2018-2019)[16][17]
  • 2021–2022: Outi Tukia-Takala (vs. 2021, vt. 2021-2022)[18]
  • 2023–2025: Jukka Kemppainen (vt.)[19]
  • 2025–: Miika Ahola (vt.)[20]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Jäsentilasto 2025 (Valitse "Aluevalinta"-kohdassa "Talousyksiköt", poista rasti "All"-kohdasta, valitse alue) kirkontilastot.fi. Viitattu 5.2.2026.
  2. ↑ Väestörakenteen ennakkotiedot alueittain (Valitse kuukausi ja alue sekä muissa kohdissa "Yhteensä", paina "Näytä taulukko") Tilastokeskus. Arkistoitu 25.9.2024. Viitattu 5.2.2026.
  3. ↑ Etusivu kansallisbiografia.fi. Viitattu 3.12.2022.
  4. 1 2 Vakka-Suomeen syntyy uusi seurakunta – Pyhäranta liittyy Rauman seurakuntaan Yle. 14.4.2026. Viitattu 4.5.2026.
  5. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: ”Vehmaa”, Historian suursanakirja, s. 571. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  6. 1 2 Vehmaa Suomen Sukututkimusseura Historiakirjat. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 6.8.2019.
  7. ↑ Pappisluettelo – Vehmaa Suomen Sukututkimusseura Historiakirjat. Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 6.8.2019.
  8. ↑ Godenhjelm, Hugo: Suomen evankelis-luterilaisen papiston matrikkeli, s. 18. Sortavala: tekijän kustantama, 1927.
  9. ↑ Haapio, Hannes: Suomen kirkon kanttorien ja urkurien matrikkeli, s. 188–189. Vammala: Suomen kirkon kanttori-urkuriyhdistys, 1929.
  10. ↑ Godenhjelm, Hugo: Suomen evankelis-luterilaisen papiston matrikkeli, s. 15. Kuopio: tekijän kustantama, 1944.
  11. ↑ Lehtonen, Aleksi: Turun arkkihiippakunnan vaiheita 1942–47, s. 18. Turku. Määritä julkaisija!
  12. ↑ Björklund, Joh. (toim. puh.): Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien ja papiston matrikkeli, s. 199. Pieksämäki: Suomen kirkon pappisliitto, 1953.
  13. ↑ Nikolainen, Aimo T. (toim. puh.): Suomen evankelis-luterilaisen kirkon matrikkeli II Seurakuntamatrikkeli, s. 259. Helsinki: Suomen kirkon pappisliitto, 1969.
  14. ↑ Vehmaan Pyhän Margareetan kirkko Vehmaan seurakunta. Viitattu 6.8.2019.
  15. ↑ Kirkko ja tilat Vehmaan seurakunta. Viitattu 6.8.2019.
  16. ↑ Antero Aaltonen valittiin Vehmaan kirkkoherraksi Turun Seutusanomat. 5.9.2019.
  17. ↑ Vehmaan kirkkoherran paikan avaaminen epävarmaa Vakka-Suomen Sanomat. 13.9.2021. Viitattu 4.5.2026.
  18. ↑ Istunnon päätöksiä 20.9.2021 20.9.2021. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli. Viitattu 4.5.2026.
  19. ↑ Jukka Kemppainen jatkaa Vehmaan seurakunnan vt. kirkkoherrana Vehmaan seurakunta. 31.10.2024. Arkistoitu 21.4.2025. Viitattu 4.5.2026.
  20. ↑ Miika Ahola Vehmaalle vt. kirkkoherraksi Uudenkaupungin Sanomat. 23.5.2025. Viitattu 4.5.2026.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Vehmaan_seurakunta&oldid=24227531”