Siirry sisältöön

Veikkausliiga

Wikipediasta
Veikkausliiga
Meneillään oleva kausi
Veikkausliigan kausi 2026
Laji jalkapallo
Maa(t)  Suomi
Perustettu 1990
Toimitusjohtaja Timo Marjamaa
Motto Tunnusta väriä
Joukkueita 12
Hallitseva mestari KuPS
Eniten mestaruuksia HJK (17)
Sarjataso 1.
Alempi taso Ykkösliiga
TV Ruutu+ (kaikki ottelut), Yle (6-7 ottelua)
Aiheesta muualla
Sivusto

Veikkausliiga on Suomen jalkapallon korkein sarjataso. Veikkausliigassa pelaa 12 joukkuetta. Sarjaan nousemista ja putoamista ohjaa Suomen jalkapallon sarjajärjestelmä. Sarjakaudet pelataan yleensä huhti-marraskuun välisenä aikana. Kukin joukkue pelaa kahdentoista joukkueen kaksinkertaisen runkosarjan, jonka jälkeen kuusi parhaiten sijoittunutta pelaa kaksinkertaisen mestaruussarjan ja jälkimmäiset kuusi joukkuetta yksinkertaisen karsintasarjan. Sarjan voittaja saa paikan Uefan järjestämään Mestarien liigan karsintaan ja toiseksi sekä kolmanneksi sijoittuneet saavat paikan Konferenssiliigaan. Sarjassa viimeiseksi sijoittunut joukkue putoaa Ykkösliigaan ja toiseksi viimeinen karsii paikasta Ykkösliigan nousukarsinnan voittaneen joukkueen kanssa.[1]

Veikkausliiga muodostettiin vuonna 1990 seurajohtoiseksi pääsarjaksi ja se on tunnettu vuodesta 1992 sen pääsponsorin, Veikkauksen, mukaisesti.[2] Veikkausliiga on seurojen hallinnoima organisaatio, joka hallinnoi miesten jalkapalloilun pääsarjaa ja sen kaupallisia oikeuksia. Suomen Palloliitto vastaa sarjan lisenssijärjestelmästä, erotuomariasioista sekä kurinpitoasioista. Veikkausliigan toimitusjohtajana on marraskuusta 2010 lähtien toiminut Timo Marjamaa ja hallituksen puheenjohtajana marraskuusta 2020 lähtien Kaarlo Kankkunen.[3][4]

Veikkausliiga on kesälajien suosituin palloilusarja ja Suomen toiseksi suosituin palloilusarja jääkiekon SM-liigan jälkeen.[5] Veikkausliigan yleisökeskiarvo on ollut viime vuosina nousussa ja kaudella 2024 yleisökeskiarvo oli noin 3 000 katsojaa ottelua kohden.[6] Veikkausliigan televisiointi-oikeudet ovat Nelonen Medialla ainakin vuoteen 2027 saakka, joka lähettää kaikki ottelut Ruutu-palvelussa. Yle Urheilu näyttää kanavillaan vähintään 6–7 ottelua kaudessa.[7][8]

Veikkausliigassa on pelannut sarjan perustamisen jälkeen 43 jalkapalloseuraa. Sarjan 35. kautena mestaruuden on voittanut useimmiten Helsingin Jalkapalloklubi (17 kertaa). HJK:n lisäksi mestaruuden on voittanut kymmenen seuraa: Haka (5), Kuopion Palloseura (3), Tampere United (3), FC Jazz (2), FC Kuusysi (1), TPV (1), MyPa (1), FC Inter Turku (1), Seinäjoen Jalkapallokerho (1) ja IFK Mariehamn (1). Ainoastaan HJK on pelannut jokaisella Veikkausliiga-kaudella. Veikkausliiga sijoittuu vuosien 2020–2025 UEFA:n maapisterankingissa eurooppalaisten sarjojen keskinäisessä vertailussa sijalle 38.[9]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Suomen jalkapallon historia

Sarjan perustaminen (1990–1991)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurojen johtaman jalkapallosarjan perustamista pohdittiin ensimmäisen kerran 1970-luvun lopulta lähtien. Sarjan esikuvana toimi menestyksekkääksi osoittautunut jääkiekon SM-liiga. Sarjahanke konkretisoitui 20. maaliskuuta 1989 kun Suomen Palloliiton ja SM-seurat ry:n välillä kirjoitettiin sopimus Jalkapalloliiga ry:n perustamisesta.[10]

Sarja aloitti toimintansa kaudella 1990 nimellä Futisliiga. Uuden sarjan myötä sarjaan tulivat mukaan runkosarjan jälkeen pelattavat pudotuspelit.[10] Sarjan kaksiosaisessa loppuottelusarjassa pelasivat 1980-luvulta tutut kestomenestyjät Helsingin Jalkapalloklubi ja Lahden FC Kuusysi, jotka vuorottelivat mestareina seuraavina vuosina. HJK voitti ensimmäisen liigamestaruuden ja seuraavana vuonna oli puolestaan Kuusysin vuoro. Kauden 1992 päätteeksi voittaja oli jälleen HJK.[11][12]

Muotoutuminen Veikkausliigaksi (1992–2000)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
FC Jazzin ja TPS:n välinen ottelu Porissa lokakuussa 1996.

Kauden 1991 jälkeen sarjan pääsponsoriksi tuli Veikkaus, jonka nimi on tästä lähtien ollut osa suomalaisen miesten jalkapallon pääsarjaa. HJK:n rinnalle 1990-luvun merkkitekijöiksi nousivat porilainen FC Jazz ja anjalankoskelainen MyPa. MyPa nousi Veikkausliigaan kaudeksi 1992, jolloin seuraa tähdittivät valmentaja Harri Kampman sekä tulevat suomalaisen jalkapalloilun ikonit Jari Litmanen ja Sami Hyypiä.[11][13]

Brasilialaistähdillä vahvistunut FC Jazz voitti mestaruudet vuosina 1993 ja 1996. Porilaisten mestaruusvuosien väliin mahtui TPV:n yllätysmestaruus vuonna 1994 ja FC Hakan mestaruus vuonna 1995. Kaikkina näinä neljänä vuotena hopeaa otti MyPa. Erityisesti TPV:n voittoa on pidetty sensaatiomaisena ja osoituksena henkisen valmennuksen merkityksestä, sillä seuran pelaajamateriaalia pidettiin varsin tavanomaisena, minkä lisäksi seura oli menettänyt edellisen kauden kaksi suurinta pelaajansa paikalliskilpailijalleen.[11][14] Kausien 1995 ja 1996 päätteeksi hallitseva mestari putosi Ykköseen. Näin kävi sekä TPV:lle ja yllättäen myös Hakalle, vaikka joukkueessa pelasivat sarjan parhaimmistoon kuuluvat Valeri Popovitš ja Oleg Ivanov.[13]

Kaudella 1997 Suomen mestaruuden voittanut HJK selviytyi vuonna 1998 ensimmäisenä suomalaisseurana Mestarien liigaan. HJK pelasi Mestarien liigassa Benficaa, Kaiserslauternia ja PSV Eindhovenia vastaan. Joukkueessa pelasivat muun muassa Valioliigaan myöhemmin siirtyneet Mikael Forssell ja Aki Riihilahti.[15][16][17] Kotimaassa valtikan otti kuitenkin FC Haka. Haka palkkasi valmentajakseen Keith Armstrongin ja nousi kaudeksi 1998 takaisin pääsarjaan voittaen tämän jälkeen kolme mestaruutta putkeen vuosina 1998–2000. Tähän ei yksikään seura aiemmin ollut pystynyt. MyPa puolestaan otti kolme peräkkäistä pronssia vuosina 1999–2001.[11][13]

Eräs 1990-luvun lopun puhutumpia tapauksia oli helsinkiläisen lähiöseuran PK-35:n nousu Pasi Rautiaisen valmentamana neljän kauden aikana Kolmosesta Veikkausliigaan kaudeksi 1998.[18] Syksyllä 1998 liikemies Hjallis Harkimo osti joukkueen, joka nimettiin uudelleen FC Jokereiksi. Samalla Harkimo aloitti Töölön jalkapallostadionin suunnittelun ja rakentamisen. Jokereiden tähtijoukkue putosi kuitenkin pääsarjasta kauden 2001 päätteeksi ja vuonna 2003 seura päätyi HJK:n omistukseen.[13]

Tamperelaisten menestyskausi (2001–2007)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
RoPS:n jalkapallo-ottelu Oulussa vuonna 2014.

2000-luvun alussa merkittävä kehitysaskel oli Veikkausliigan ja Suomen Palloliiton välisen työnjaon selkiyttäminen vuonna 2001. Uuden sopimuksen mukaisesti seurojen hallinnoima Veikkausliiga sai oikeuden neuvotella itsenäisesti markkinointi- ja televisiointioikeuksista. Palloliiton vastuulle puolestaan jäi sarjajärjestelmän ja seurojen osallistumisoikeuden hallinnointi.[10] 2000-luvun alussa Veikkausliigan merkkitekijäksi nousi Tampereen Ilveksen ja TPV:n fuusiona syntynyt Tampere United.[19] Tamperelaisseura voitti vuosien 2001–2007 välisenä aikana Suomen mestaruudet vuosina 2001, 2006 ja 2007 sekä yhteensä kuusi SM-mitalia.[13]

Tamperelaisten mestaruusvuosien väliin mahtui HJK:n tuplamestaruus Keith Armstrongin valmentamana kausilla 2002 ja 2003. Armstrongin entinen seura Haka palasi mestariksi ja vuonna 2005 MyPa saavutti viimein mestaruuden edellisinä vuosina voittamansa kahdeksan mitalin huipennnukseksi.[11] Kaudella 2005 Veikkausliigan ympärillä kuohui erityisesti AC Allianssin talousvaikeuksien johdosta. Seuran omistajaksi tullut belgialais-kiinalainen liikemiesryhmä osoittautui vedonlyöntihuijareiksi. Seuran valmentaja ja ulkomaalaispelaajat järjestivät tahallisen tappion Hakaa vastaan heinäkuussa 2005. Seuran ympärille kehittynyt vyyhti johti lopulta seuran sulkemiseen pois sarjasta tammikuussa 2006.[13]

Helsinkiläisten kultakausi (2008–2014)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuva HJK:n ottelusta vuonna 2017.

Kauden 2008 päätteeksi Veikkausliigaan saatiin kokonaan uusi mitalikolmikko, kun turkulainen FC Inter voitti mestaruuden, pari vuotta aikaisemmin liigaan noussut espoolainen FC Honka otti hopeaa ja FC Lahti otti pronssia. Erityisesti Hongasta suunniteltiin pääkaupunkiseudulla vastavoimaa HJK:lle sekä pelillisesti että ilmiönä. Vaikka Honka voittikin vielä hopeaa kausilla 2009 ja 2013, alkoi vuonna 2009 kuitenkin HJK:n ennätykselliseksi muodostunut kuuden kultamitalin putki. Vuoden 2011 liigamestaruuden HJK voitti vielä kaikkien aikojen suurimmalla marginaalilla, 24 pisteen erolla.[11][13]

Seurojen talousvaikeudet aiheuttivat kuitenkin jälleen ongelmia pääsarjassa. Vuonna 2011 Wilson Raj Perumalin ympärille kehittyi laaja Veikkausliigaa koskenut sopupelitutkimus. Ottelufiksariksi paljastunut Perumal oli tehnyt satojentuhansien eurojen sijoituksen Tampere Unitediin, minkä lisäksi tutkimus koski myös Rovaniemen Palloseuraa. Keskusrikospoliisin tutkimuksen seurauksena useat RoPS:n afrikkalaispelaajat vangittiin sekä tuomittiin rangaistuksiin ja Tampere United suljettiin pois sarjasta. Talousvaikeuksiin ajautuivat myös FC Honka, joka luopui sarjapiakasta kauden 2014 jälkeen ja MyPA, jonka rahoitus hiipui kun seuraa tukenut Myllykoski-yhtiö myytiin UPM:lle. MyPa:n liigalisenssi evättiin tammikuussa 2015.[13]

Ammattimaisten olosuhteiden aika (2015–)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaudella 2015 Suomen mestarien listaan lisättiin uusi nimi. Ensimmäisellä liigakaudellaan 2014 hopealle yltänyt Seinäjoen Jalkapallokerho kirkasti mitalinsa kultaiseksi Simo Valakarin johtamana.[11] SJK:n menestys käynnisti Veikkausliigassa myös uusien stadionhankkeiden kauden. Ensimmäisen uudet stadionit rakentuivat pohjalaismaakuntiin: Seinäjoelle rakentui vuonna 2016 paikallisten yrittäjien voimin uusi jalkapallostadion, jota seurasi samana vuonna Vaasan uusi Hietalahden jalkapallostadion. Stadionsuunnitelmia syntyi pian myös Kokkolassa, Pietarsaaressa, Kuopiossa, Oulussa, Lahdessa ja Espoossa.[20] Seuraavana uusista stadioneista toteutui Tampereen Tammelan stadion, joka avattiin vuonna 2024. Pietarsaaren Project Liv Arena valmistuu kesällä 2025.[21][22]

Seuraavalla kaudella Veikkausliigan mestariksi nousi niin ikään ensikertalainen, sarjassa kaudesta 2005 pelannut ahvenanmaalainen IFK Mariehamn. Maarianhaminalaisten mestaruutta pidettiin suurena altavastaajan tekemänä yllätyksenä, joka huomioitiin laajasti myös maailmalla.[23] Seinäjoen ja Maarianhaminan jälkeen HJK palasi Mika Lehkosuon johtamana mestaruuskantaan tuplamestaruudellaan vuosina 2017–2018. Kaudesta 2017 lähtien kahdeksan perättäistä mitalia ottanut Kuopion Palloseura nousi HJK:n haastajaksi ja voitti mestaruuden vuonna 2019 Jani Honkavaaran johtamana.[24]

Kaudella 2020 Veikkausliigaan vaikutti kansainvälinen koronapandemia, jonka vuoksi sarjakausi aloitettiin poikkeuksellisesti vasta heinäkuussa. 2020-luvun alkupuolta sarjaa on hallinnut HJK, joka voitti neljä mestaruutta putkeen vuosina 2020–2023. HJK:n suurimpana haastajana on ollut KuPS, joka kauden 2020 pronssin jälkeen nousi kolme kertaa peräkkäin hopealle kausilla 2021–2023 ja mestaruuteen vuonna 2024.[24]

Sarjajärjestelmä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikkausliigassa on kaudella 2024 12 joukkuetta. Liigassa ottelun voitosta saa kolme pistettä ja tasapelistä yhden pisteen. [25]

Liigan mestari pääsee Mestarien liigan karsintojen toiselle karsintakierrokselle. Toiseksi sijoittunut ja eurolopputurnauksen voittanut joukkue pääsevät Konferenssiliigan karsintojen ensimmäiselle karsintakierrokselle. Liigan viimeiseksi sijoittunut joukkue tippuu Ykkösliigaan ja toiseksi viimeiseksi sijoittunut karsii liigapaikasta Ykkösliigan nousukarsinnan voittanutta joukkuetta vastaan kaksiosaisessa liigakarsinnassa.[25]

Osallistuvilta seuroilta vaaditaan muun muassa taloudellisia edellytyksiä sekä olosuhdeohjelman pykälien täyttämistä liigalisenssin myöntämiseksi.[26]

Mikäli sarjan päätyttyä joukkueet ovat tasoissa, paremmuuden ratkaisee:

  • a) Maaliero eli tehtyjen ja päästettyjen maalien erotus.
  • b) Tehtyjen maalien lukumäärä.
  • c) Kaikkien a) ja b) kohdan soveltamisen jälkeen jäljellä olevien tasapisteisiin päätyneiden joukkueiden keskinäisten ottelujen 1) pisteet, 2) maaliero, 3) tehdyt maalit.
  • d) Jos c-kohdan soveltamisen jälkeen kahden tai useamman joukkueen kesken ei sijoitusta voida määritellä, ratkaisee näiden joukkueiden keskinäinen ottelu tai ottelut.

Runkosarja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkueet pelaavat kaksinkertaisen (yksi ottelu jokaista joukkuetta vastaan koti- ja vieraskentällä) runkosarjan. Runkosarja kestää huhtikuusta syyskuuhun.[25]

Mestaruus- ja haastajasarjat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Runkosarjassa kuusi parhaiten sijoittunutta joukkuetta pelaavat yksinkertaisen (yksi ottelu jokaista joukkuetta vastaan koti- tai vieraskentällä) mestaruussarjan. Kuusi heikoiten sijoittunutta joukkuetta taas pelaavat yksinkertaisen haastajasarjan. Mestaruus- ja haastajasarjat pelataan syys-lokakuussa.

Mestaruussarjan ensimmäiseksi sijoittunut joukkue on Veikkausliigan mestari. Haastajasarjan viimeiseksi jäänyt joukkue tippuu Ykkösliigaan.[25]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liigaa hallinnoi Jalkapalloliiga ry, jonka hallituksen puheenjohtajana on marraskuusta 2020 lähtien toiminut Kaarlo Kankkunen. Hallituksessa istuu yksi jäsen kustakin liigaseurasta.[27] Liigan toimitusjohtaja on Timo Marjamaa. Liigan toimisto sijaitsee Helsingissä Töölön jalkapallostadionin tiloissa.[28] Alempien sarjatasojen toiminnasta vastaa Palloliitto ja sen piirit.

Liigalla on päätäntävalta muun muassa markkinointi- ja televisiointisopimuksistaan. Sarjajärjestelmän hyväksyy Palloliitto liigan esityksestä (sopimus vuodelta 2001).[10] Seurojen liigalisenssien myöntämisestä päättää liigahallituksen ja Palloliiton liittohallituksen yhteinen liigalisenssikomitea.[26]

Palloliitto ja Veikkausliiga allekirjoittivat 24. joulukuuta 2015 kausia 2016–2020 koskevan sopimuksen jalkapallon ylimmän sarjatason (Veikkausliiga) järjestämisestä. Sopimuksen sisältö on Palloliiton ja Veikkausliigan asettamien työryhmien esitysten mukainen.[29]

Liiga on eurooppalaisten jalkapallon ammattilaisliigojen yhteistyöjärjestön European Leaguesin jäsen.[30]

Puheenjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[10]

Toimitusjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[10]

Logot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkueet kaudella 2026

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kauden 2026 Veikkausliiga-joukkueiden sijainnit

Joukkue Kaupunki Perustettu Päävalmentaja Kapteeni
AC Oulu Oulu 2002 Suomi Mikko Isokangas Suomi Rasmus Karjalainen
FC Inter Turku 1990 Suomi Vesa Vasara Suomi Juuso Hämäläinen
FC Lahti Lahti 1996 Portugali Gonçalo Pereira Brasilia Nícolas Gianini Dantas
FF Jaro Pietarsaari 1965 Suomi Jens Karlsson Ruotsi Erik Gunnarsson
HJK Helsinki 1907 Suomi Joonas Rantanen Suomi Alexander Ring
IF Gnistan Helsinki 1924 Suomi Jussi Leppälahti Englanti Ayo obileye
IFK Mariehamn Maarianhamina 1919 Portugali Bruno Romão Suomi Sebastian Dahlström
Ilves Tampere 1931 Suomi Joni Lehtonen Suomi Sauli Väisänen
KuPS Kuopio 1923 Suomi Miika Nuutinen Suomi Petteri Pennanen
SJK Seinäjoki 2007 Suomi Jarkko Wiss Suomi Markus Arsalo
TPS Turku 1922 Espanja Ivan Piñol Suomi Atte Sihvonen
VPS Vaasa 1924 Suomi Jussi Nuorela Suomi Martti Haukioja

Stadionit kaudella 2026

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joukkue Kaupunki Kotikenttä Kapasiteetti Kuva
AC Oulu Oulu Raatin stadion 4 400
FC Inter

TPS

 Turku Veritas Stadion 8 500
FF Jaro Pietarsaari Project Liv Arena 3 600
HJK Helsinki Bolt Areena 10 770
IF Gnistan Helsinki Markku.FI Areena 2 200
IFK Mariehamn Maarianhamina Wiklöf Holding Arena 1 635
Ilves Tampere Tammelan stadion 8 000
FC Lahti Lahti Lahden stadion 7 450
KuPS Kuopio Kuopion keskuskenttä 5 000
SJK Seinäjoki OmaSp Stadion 5 817
VPS Vaasa Hietalahden jalkapallostadion 6 009

Entiset joukkueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[33]

Mestaruuspatsas

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liigan mestaruuspatsas on naantalilaisen taiteilijan Timo Iivosen suunnittelema ja toteuttama, ja se on ollut käytössä ensimmäisestä liigakaudesta 1990 lähtien. 15 kilogrammaa painava ja 80 senttimetriä korkea patsas esittää kahta jalkapalloilijaa pallontavoittelutilanteessa. Patsas on hitsattu yhteen noin 300 osasta.[34]

2000-luvun alkuun asti patsas tunnettiin nimellä Futura-patsas yhteistyökumppani Nesteen mukaan, mutta sittemmin patsaasta on käytetty vain nimeä Veikkausliigan mestaruuspatsas.[35] Taiteilija Iivonen työskenteli liigan perustamisen aikoihin Naantalin Neste-huoltoasemalla, mitä kautta patsasprojekti tuli hänen toteutettavakseen.[34]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkueiden pelaajabudjetit kaudella 2026

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
JoukkuePelaajabudjetti (€)
HJK2 600 000
KuPS1 600 000
Ilves 1 200 000
FC Inter 1 000 000
IF Gnistan 950 000
SJK900 000
AC Oulu800 000
FC Lahti790 000
TPS750 000
VPS 700 000
FF Jaro 550 000
IFK Mariehamn515 000

Lähde: [36]

Televisio ja radio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Veikkausliigan televisio-oikeudet koostuvat sekä kotimaan, että ulkomaan oikeuksista. Tällä hetkellä voimassa oleva sopimus käsittää kaudet 2023-2027. Helsingin Sanomien tietojen mukaan sopimuksen vuotuinen arvo on yhteensä viisi miljoonaa euroa, joista kolme miljoonaa euroa tulee kotimaan oikeuksista ja kaksi miljoonaa euroa ulkomaan oikeuksista. Jokainen Veikkausliigaseura saa siis televisio-oikeuksista rahaa vuosittain noin 400 000 euroa.[37]

Veikkausliigan kotimaan televisio-oikeudet on omistanut vuodesta 2015 Sanoma Media Finland, jonka Ruutu+-palvelussa näytetään kaikki Veikkausliiga-ottelut. Lisäksi liigan otteluita näytetään Ylen kanavilla, joka näyttää kaudessa 6-7 ottelua Nelonen Median kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti.[38]

Veikkausliigan kansainväliset televisio-oikeudet on omistanut vuodesta 2023 lähtien saksalaistaustainen Onefootball-jalkapallomediayhtiö.[39]

Aikaisemmin liigaa on televisioitu ainakin Ylen,[40] Nelosen,[41] Urheilukanavan,[42] Canal+:n,[43] URHOtv:n[43] ja Kutosen[44] kanavilla sekä Veikkauksen VeikkausTV-verkkopalvelussa.[45] Liigan ja Urho-TV:n välinen televisiointisopimus kattoi kaudet 2010–2014 ja oli Yle Urheilun tietojen mukaan arvoltaan noin kuusi miljoonaa euroa.[46] Urho-TV lopetti toimintansa huhtikuussa 2014, ja sillä oli ollut jo aiemmin vaikeuksia täyttää sopimuksen mukaisia maksuja.[47]

Radiossa liigan ottelutapahtumia seurattiin vuoteen 2018 asti Yle Puheen Jalkapallokierroksessa.[48]

Tilastoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mestarit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo jalkapallon SM-mitalisteista

[49][50]

Kausittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkueittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Joukkue Mestaruudet
HJK 17
Haka 5
TamU 3
KuPS
FC Jazz 2
Kuusysi 1
TPV
MyPa
FC Inter
SJK
IFK Mariehamn

Maalikuninkaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[50][51]

KausiPelaajaJoukkueMaalit
1990Puola Marek CzakonIlves16¹
1991Suomi Kimmo TarkkioHaka23
1992Brasilia Luiz Antônio
Suomi Ismo Lius		Jazz
HJK		21
1993Suomi Antti SumialaJazz20
1994Brasilia DionísioTPV17
1995Venäjä Valeri PopovitšHaka21
1996Brasilia Luiz AntônioJazz17
1997Brasilia RafaelHJK11
1998Suomi Matti HiukkaRoPS11
1999Venäjä Valeri PopovitšHaka23
2000Suomi Shefki KuqiJokerit19
2001Suomi Paulus RoihaHJK22
2002Suomi Mika KottilaHJK18
2003Suomi Saku PuhakainenMyPa14
2004Suomi Antti PohjaTamU16
2005Suomi Juho MäkeläHJK16
2006Suomi Hermanni VuorinenHonka16
2007Brasilia RafaelLahti14
2008Suomi Aleksandr Kokko
Suomi Henri Myntti		Honka
TamU		13
2009Suomi Hermanni VuorinenHonka16
2010Suomi Juho MäkeläHJK16
2011Suomi Timo FuruholmInter22
2012Georgia Irakli SirbiladzeInter17
2013Suomi Tim VäyrynenHonka17
2014Suomi Jonas Emet
Argentiina Luis Solignac		Jaro
IFK Mariehamn		14
2015Suomi Aleksandr Kokko[52]RoPS17
2016Suomi Roope RiskiSJK17
2017Suomi Aleksei Kangaskolkka[53]IFK Mariehamn16
2018Brasilia João Klauss[54]HJK21
2019Slovenia Filip ValenčičInter16
2020Suomi Roope RiskiHJK16
2021Suomi Benjamin Källman
Kamerun Tuco		Inter
SJK		14
2022Skotlanti Lee ErwinHaka20
2023Serbia Bojan RadulovićHJK18
2024Englanti Ashley Coffey
Nicaragua Jaime Moreno		AC Oulu
SJK		12²
2025Suomi Kasper PaananenSJK18

¹ Kimmo Tarkkio pääsi samaan maalimäärään pudotuspelien jälkeen.

² Jaime Moreno pääsi samaan maalimäärään Ashley Coffeyn kanssa Eurolopputurnauksen jälkeen.

20-vuotistähdistöjoukkue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Liiga ja Veikkaus valitsivat liigan 20-vuotisjuhlavuonna 2009 liigan siihenastisen historian tähdistöjoukkueen. 11 pelaajan lisäksi valittiin valmentaja, joukkueenjohtaja ja erotuomari.[35]

Eniten otteluita pelanneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tilanne kauden 2024 jälkeen.[55]
PelaajaJoukkueKaudetOttelut
1.Suomi Toni HuttunenMyPa1992–2009441
2.Suomi Mikko HauhiaFC Lahti, HJK2003–2019416
3.Suomi Ari NymanFC Inter2000–2018406
4.Venäjä Suomi Valeri PopovitšTPV, Ilves, FC Haka, HJK1993–2009395
5.Suomi Saku PuhakainenFC Kuusysi, TPS, MyPa1995–2009382
6.Suomi Tommi KautonenReipas, FC Haka, MyPa, VPS, FC Lahti1990–2006376
7.Suomi Juuso KangaskorpiMP, MyPa, VPS, FC Haka1993–2008373
8.Suomi Tuomas AhoHJK, Mypa, HIFK1999–2017371
9.Venäjä Suomi Alexei EremenkoFF Jaro, HJK1991–2005360
10.Suomi Aarno TurpeinenOTP, FC Oulu, RoPS, HJK1990–2004358
Suomi Henri LehtonenFC Inter2000–2017358
Brasilia RafaelHJK, FC Jazz, FC Lahti1997–2016358

Eniten maaleja tehneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tilanne kauden 2025 jälkeen.[55]
PelaajaJoukkueKaudetMaalit
1.Venäjä Suomi Valeri PopovitšTPV, Ilves, Haka, HJK1993–2009166
2.Brasilia RafaelHJK, Jazz, Lahti1997–2016136
3.Suomi Saku PuhakainenKuusysi, TPS, MyPa1995–2009114
4.Suomi Juho MäkeläHJK, SJK, IFK Mariehamn, VPS, HIFK, PS Kemi2003–2018111
5.Suomi Roope RiskiTPS, SJK, HJK, Ilves2010–95
6.Brasilia Luiz AntônioJazz, HJK, MyPa1992–200394
7.Suomi Antti PohjaKuusysi, MyPa, FinnPa, Jokerit, TPV, VPS, TamU, HJK1994– 201087
8.Suomi Timo FuruholmJazz, Inter2003–202185
Suomi Jari VanhalaJaro, HJK, FinnPa, Inter1991–199985
10.Suomi Ismo LiusHJK, Kuusysi, RoPS, MyPa, Lahti1991–199984

Erotuomarit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tilanne 24.8.2025.[56]+[57]
ErotuomariKaudetOttelut
1.Antti Munukka2007–285
2.Petteri Kari1997–2016274
3.Dennis Antamo2010–255
4.Mattias Gestranius2006–231
5.Jouni Hyytiä1996–2012228
6.Ville Nevalainen2011–209
7.Mikko Vuorela1994–2008203
Jari Järvinen2010–203
9.Tony Asumaa1998–2012186
10.Tero Nieminen2003–2015168

Yleisömäärät[58]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi Yleisökeskiarvo Kausi Yhteensä
1990 1 322 439 530
1991 1 904 376 904
1992 1 990 393 990
1993 2 491 398 602
1994 1 886 343 261
1995 2 161 393 256
1996 2 289 372 240
1997 2 045 276 066
1998 2 110 284 799
1999 1 943 333 186
2000 2 149 425 557
2001 2 238 443 092
2002 1 973 315 760
2003 2 352 428 132
2004 2 615 476 005
2005 2 695 490 546
2006 2 910 456 968
2007 2 975 538 515
2008 2 631 478 917
2009 2 388 434 778
2010 2 224 403 879
2011 2 160 427 746
2012 2 036 403 243
2013 2 287 452 833
2014 2 045 405 037
2015 2 574 509 707
2016 2 551 505 123
2017 2 478 490 714
2018 2 308 457 035
2019 2 620 424 424
2020 1 581 208 756
2021 1 315 213 025
2022 1 894 306 869
2023 2 705 438 310
2024 2 919 487 473
2025 3 144 556 401

Maratontaulukko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tilanne kauden 2023[59] jälkeen (kausilla 2015-2018 pelattiin vuosittain 198 ottelua, maaleja sarjataulukossa vuonna 2015: 448[60], vuonna 2016: 459, vuonna 2017: 542, vuonna 2018: 490[61] (huom. Kuusysin ottelut eivät löydy tuloslähteestä[62] kotijoukkuenimellä, pitää etsiä vastustajien otteluista). Veikkausliigaotteluita 1990 – 2014 on pelattu yht. 4452 kpl[63] + 4×198 (2015-2018). Otteluiden maalisumma (1990-2014) taulukossa on yhteensä 11952 maalia[63] + 448 + 459 + 542 + 490 (2015-2018). Protestilla ratkenneet ottelut on taulukossa esitetty 3-0/0-3 –tuloksin, ks. taulukon alla luettelo niistä. Pisteet on laskettu 3 p voitosta ja 1 p tasapelistä (myös kaudelta 1990, jolloin oli vielä käytössä 2 p voitosta pistejärjestelmä; se muuttui 3 p:een 1991).

Seura Kaudet O V T H TM PM P
1. HJK 34 974 544 249 181 1710 861 1881
2. Haka 26 715 320 167 228 1064 856 1127
3. FC Inter 27 778 301 195 282 1077 973 1098
4. MyPa 23 657 293 167 197 949 713 1046
5. KuPS 25 718 262 175 281 934 1006 961
6. TPS 25 704 249 178 277 928 977 925
7. FC Lahti 24 690 241 194 255 858 911 917
8. VPS 24 696 237 184 275 831 888 895
9. RoPS 25 729 229 177 323 828 1036 864
10. Jaro 22 621 192 162 267 758 901 738
11. IFK Mariehamn 19 548 187 146 215 684 768 707
12. Honka 15 423 185 121 117 658 485 676
13. Ilves 16 451 162 114 175 582 633 600
14. Jazz (aik. PPT) 14 397 145 111 141 573 563 546
15. TamU 11 301 146 72 83 435 329 510
16. SJK 10 295 123 70 102 367 331 439
17. Kuusysi 6 169 79 36 54 258 228 273
18. MP 7 189 59 46 84 212 266 223
19. FinnPa 6 162 56 50 56 206 214 218
20. HIFK 7 202 52 61 89 226 303 217
21. FC KTP (aik. FC KooTeePee) 9 241 53 52 136 231 408 211
22. JJK 6 184 47 44 93 232 333 185
23. Allianssi 4 107 44 27 36 151 157 159
24. Jokerit 4 121 41 35 45 151 150 158
25. AC Oulu 5 133 41 29 63 167 225 152
26. TPV 4 109 34 24 51 140 174 126
27. PS Kemi 3 99 24 19 56 96 166 91
28. FC Hämeenlinna 3 74 13 23 38 76 133 62
29. FC Oulu 2 59 15 14 30 74 110 59
30. PK-35 2 60 15 18 27 68 89 57
31. Kotkan TP 2 62 13 17 32 58 99 56
32. OTP 2 55 11 18 26 49 85 51
33. KPV 2 49 13 7 29 47 79 46
34. Atlantis 1 33 12 9 12 45 47 45
35. TP-47 2 52 12 8 32 56 91 44
36. Reipas 2 55 9 11 35 52 139 38
37. TP-Seinäjoki 1 27 5 12 10 22 34 27
38. Viikingit 1 26 5 8 13 25 44 23
39. Ponnistus 1 26 6 3 17 19 63 21
40. Kumu 1 22 1 7 14 13 43 10
yht. sarakesumma 423 12 013 4 476 3 060 4 477 15 910 15 911 16 482

Erikoisuudet:

- Jälkikäteen muutetut otteluiden tulokset (taulukkoon laskettu joko 0–3 tai 3–0)

  • 29.6.1994 Kuusysi–TPV tulokseksi 0–3 (TPV:n vastalausevoitto, ottelu päättyi 1–0)
  • 21.4.2013 ottelu RoPS–FC Lahti tulokseksi 3–0 (RoPS:n vastalausevoitto, ottelu päättyi 1–1).
  • 13.4.2014 ottelu MIFK–VPS tulokseksi 0–3 (IFK:lla 13 pelipassitonta pelaajaa, ottelu päättyi 1–0). [64]
  • 26.10.2014 HJK–RoPS tulokseksi 3–0 (RoPS:n Mika Mäkitalo pelioikeudeton, ottelu päättyi 0–3) [65]
  • 21.8.2022 ottelu AC Oulu–FC Inter tulokseksi 0–3 (FC Interin vastalausevoitto, ottelu päättyi 1–0).

- vuoden 1990 pudotuspelien rp-ratkaisuun päättyneet ottelut on esitetty maalien osalta 90 min tulos, voitto/häviö on rp-ratkaisun mukainen (näin ratkaistuja otteluita on yht. 5, joista HJK ja Kuusysi kumpikin 2, yksi Haka, KuPS, MP, Reipas, RoPS ja TPS).

  • Taulukossa ei ole esitetty play-offs-ottelua 9.9.1990 RoPS-MP 3–4rp (0–0, 90 min) (ei lasketa VL-otteluksi, koska ottelu uusittiin).

Sijoitukset kausittain

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[50][33][61]

Seura PerustettuKaudet909192939495969798990001020304050607080910111213141516171819202122232425
1.HJK 1907361.5.1.3.3.3.9.1.4.2.4.2.1.1.6.2.2.7.4.1.1.1.1.1.1.3.2.1.1.5.1.1.1.1.3.5.
2.Inter 199029––––––6.10.–5.7.5.6.7.4.5.10.9.1.5.6.2.2.9.9.4.11.9.7.2.2.4.5.6.7.2.
3.Haka 1934288.3.6.10.6.1.11.–1.1.1.4.3.2.1.4.3.2.8.6.8.10.12.–––––––10.8.4.9.6.12.
4.KuPS 1923276.10.12.–14.––––––8.9.14.–10.13.–13.12.2.6.10.7.7.9.7.2.3.1.3.2.2.2.1.1.
5.VPS 192426–––––10.7.2.2.11.106.11.–––9.10.11.8.10.9.8.3.4.10.4.8.6.12.––8.3.5.9.
6.TPS 1922257.9.9.8.8.6.3.4.6.9.11.––9.5.9.7.3.6.3.3.5.3.8.12.–––11.–11.–––––
7.RoPS 1950255.7.7.7.5.9.8.6.8.8.9.12.––12.13.––10.14.–12.–11.10.2.6.7.2.10.12.–––––
8.Lahti 199625–––––––––10.8.9.8.5.7.6.8.8.3.11.14.–5.5.3.5.8.4.8.8.6.7.11.10.11.–
9.MyPa 194723––4.2.2.2.2.5.7.3.3.3.2.4.8.1.6.5.5.9.9.8.6.6.8.8–––––––––––
10.Jaro 196523–4.5.11.7.5.5.8.10.–––7.8.11.11.12.11.9.10.5.11.11.10.6.12.–––––––––7.
11.IFK Mariehamn 191921–––––––––––––––12.5.6.12.4.12.7.4.4.5.6.1.5.10.6.9.10.10.11.10.8.
12.Ilves 1931189.6.8.12.12.7.10.––––––––––––––––––8.5.3.5.4.5.5.9.8.2.3.
13.Honka 195715––––––––––––––––4.4.2.2.4.4.7.2.11.7–––4.3.4.9.3.5.9––
14.Jazz / PPT 193414–8.3.1.4.4.1.7.5.6.5.10.12.12.13.–––––––––––––––––––––
15.SJK 200712––––––––––––––––––––––––2.1.3.6.9.9.7.3.6.4.4.4.
16.TamU 199811––––––––––6.1.5.3.3.3.1.1.7.7.7.6–––––––––––––––
17.KooTeePee / KTP 199910–––––––––––––13.49.8.11.12.14.––––––11.–––––12.–12.–11.
18.MP 192973.2.10.9.11.11.12.–––––––––––––––––––––––––––––
19.AC Oulu 20027–––––––––––––––––14.––11.6––––––––––11.7.7.9.10.
20.HIFK 18977–––––––––––––––––––––––––7.10.11.–7.8.6.12.–––
21.Kuusysi 193462.1.2.4.9.13.––––––––––––––––––––––––––––––
22.FinnPa † 19656–––5.10.8.4.3.9.–––––––––––––––––––––––––––
23.JJK 19926–––––––––––––––––––13.13.3.9.12.–––12.––––––––
24.TPV 19304–––6.1.12.–––12.––––––––––––––––––––––––––
25.Jokerit † 19994–––––––––4.2.11.–10.4––––––––––––––––––––––
26.Allianssi † 20024––––––––––––4.6.2.7.5––––––––––––––––––––
27.Hämeenlinna 19913––––––––––––10.11.14.–––––––––––––––––––––
28.PS Kemi 19993––––––––––––––––––––––––––9.10.12.–––––––
29.Reipas 196224.12.––––––––––––––––––––––––––––––––––
30.OTP 1946210.11.1––––––––––––––––––––––––––––––––––
31.KPV 1930211.––––––––––––––––––––––––––––11.––––––
32.FC Oulu † 19922––11.–13.–––––––––––––––––––––––––––––––
33.Kotkan TP † 19272–––––––––7.12.–––––––––––––––––––––––––
34.TP-47 19472––––––––––––––10.14.––––––––––––––––––––
35.Gnistan 19242––––––––––––––––––––––––––––––––––8.6.
36.Kumu 1964112.–––––––––––––––––––––––––––––––––––
37.Ponnistus 18871–––––14.––––––––––––––––––––––––––––––
38.TP-Seinäjoki 19551–––––––9.––––––––––––––––––––––––––––
39.PK-35 19351––––––––3.2–––––––––––––––––––––––––––
40.Atlantis 19951–––––––––––7.3––––––––––––––––––––––––
41.Viikingit 19651–––––––––––––––––13.––––––––––––––––––
42.PK-35 Vantaa † 20091––––––––––––––––––––––––––12.–––––––––
43.EIF 19051––––––––––––––––––––––––––––––––––12.–

Huomautukset
† Ovat edesmenneitä jalkapalloseuroja, tieto perustuu wikipedian ko. seura-artikkelissa esitettyyn.

1 OTP ja OLS yhdistivät edustusjoukkueensa ja perustivat FC Oulun, jolle OTP:n sarjapaikka siirrettiin.
2 Hjallis Harkimo osti PK-35:n edustusjoukkueen ja perusti Jokerit, jolle PK-35:n sarjapaikka siirrettiin.
3 Atlantis teki konkurssiin, ja sen sarjapaikka siirrettiin uudelle seuralle Allianssille.
4 Jokerit lopetti toimintansa, ja sen sarjapaikan sai putoajajoukkue KooTeePee.
5 Allianssin liigalisenssihakemus hylättiin, ja seura lopetti toimintansa.
6 TamU suljettiin liigasta talousepäselvyyksien vuoksi, ja seura lopetti toimintansa. AC Oulun liigalisenssihakemus hylättiin, ja seura jatkoi toimintaansa Ykkösessä.
7 Honka oli säilyttänyt liigapaikkansa kentällä, mutta menetti sen valtataistelun takia kabineteissa. 22.12.2014 vapautunut liigapaikka myönnettiin KTP:lle.
8 MYPA:lla ei nähty olevan taloudellisia edellytyksiä selviytyä Veikkausliigakaudesta 2015, ja lisenssi jätettiin myöntämättä. 9.1.2015 ilmoitettiin, että liigapaikka annetaan Ilvekselle.
9 Honka jäi ilman liigalisenssiä kaudelle 2024 taloudellisista syistä. Liigapaikan sai liigakarsinnassa hävinnyt Gnistan.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Sarjajärjestelmä Veikkausliiga. Viitattu 24.1.2025.
  2. ↑ Fotboll Uppslagsverket i Finland. Viitattu 24.1.2024. (ruotsiksi)
  3. ↑ Hallinto Veikkausliiga. Viitattu 24.1.2025.
  4. ↑ Yhteystiedot Veikkausliiga. Viitattu 24.1.2025.
  5. ↑ Tutkimus: Jääkiekko- ja jalkapallosarjat kiinnostavat suomalaisia Sponsorointi ja tapahtumat ry. Viitattu 24.1.2025.
  6. ↑ Veikkausliigan katsojaluvut nousussa Yle. 2.9.2024. Viitattu 24.1.2025.
  7. ↑ ​Veikkausliigaa Ylen kanavilla myös kausilla 2024 ja 2025 Veikkausliiga. 8.12.2023. Viitattu 24.1.2025.
  8. ↑ ​Sanoma ja Veikkausliiga jatkavat yhteistyötä pitkällä sopimuksella Veikkausliiga. 31.3.2022. Viitattu 24.1.2025.
  9. ↑ UEFA rankings UEFA. 24.1.2024. Viitattu 24.1.2024.
  10. 1 2 3 4 5 6 SM-sarjasta Veikkausliigaan (arkistoitu versio) Urheilumuseo. 12.9.2017. Arkistoitu 24.1.2025. Viitattu 24.1.2025.
  11. 1 2 3 4 5 6 7 Liigakaudet (arkistoitu versio) Urheilumuseo. 12.9.2017. Arkistoitu 24.1.2025. Viitattu 24.1.2025.
  12. ↑ HJK (Helsinki) pelikauteen 2020 asti Jukka Joutsi. Viitattu 24.1.2025.
  13. 1 2 3 4 5 6 7 8 Rönkä, Jukka: Näitä 10 tarinaa ei voi eikä ole tarpeen pyyhkiä pois Suomi-futiksen historiasta Elmo TV. 3.4.2024. Viitattu 24.1.2025.
  14. ↑ TPV:n menestyksen avaimet Yle Elävä arkisto. 4.7.2007. Viitattu 24.1.2025.
  15. ↑ On vain yksi klubi Yle Elävä arkisto. 14.6.2007. Viitattu 24.1.2025.
  16. ↑ Aki Riihilahti, kirjallinen keskikenttämies Yle Elävä arkisto. 21.6.2007. Viitattu 24.1.2025.
  17. ↑ Maalinhimoinen Miklu Forssell Yle Elävä arkisto. 25.5.2007. Viitattu 24.1.2025.
  18. ↑ Pasi Rautiainen pyöräretkellä Yle Elävä arkisto. 21.6.2007. Viitattu 24.1.2025.
  19. ↑ SM- ja cupfutista viideltä vuosikymmeneltä Yle Elävä arkisto. 28.6.2007. Viitattu 24.1.2025.
  20. ↑ Sundelin, Saku-Pekka: Suomifutis, s. 88. Tammi, 2023. ISBN 978-952-04-3302-4
  21. ↑ Tampereen uuden stadionin naisten pukuhuoneesta paljastuu yllätys Iltalehti. 6.4.2024. Viitattu 24.1.2025.
  22. ↑ Project Liv Areenan peruskivi on nyt muurattu Pietarsaaressa Yle. 7.10.2024. Viitattu 24.1.2025.
  23. ↑ ”Suomen Leicester” – IFK Mariehamnin yllätysmestaruus ihastuttaa maailmalla MTV Uutiset. 25.10.2016. Viitattu 24.1.2025.
  24. 1 2 Joukkuetilastot Veikkausliiga. Viitattu 24.1.2025.
  25. 1 2 3 4 5 Veikkausliiga www.veikkausliiga.com. Viitattu 17.12.2023.
  26. 1 2 Veikkausliigalisenssi Palloliitto. Viitattu 13.4.2013.
  27. ↑ Hallinto Veikkausliiga. Viitattu 21.12.2020.
  28. ↑ Yhteystiedot Veikkausliiga. Viitattu 21.12.2020.
  29. ↑ Palloliitto ja Veikkausliiga uuteen sopimukseen 24.12.2012. Veikkausliiga. Viitattu 29.12.2015.
  30. ↑ EPFL Member Profile EPFL. Viitattu 12.4.2009. (englanniksi)
  31. 1 2 Miettinen, Heikki: Pelttari vei jalkapalloliigan johdon etelästä pohjoiseen. Helsingin Sanomat, 24.11.1991, s. B 17. Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille).
  32. ↑ Kaarlo Kankkunen Veikkausliigan puheenjohtajaksi veikkausliiga.com. 27.11.2020. Veikkausliiga. Viitattu 28.11.2020.
  33. 1 2 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä ”urheilumuseo-seurat” ei löytynyt.
  34. 1 2 Sulonen, Harri: Naantalilaisen Timo Iivosen patsas palasi kotikentilleen. Pallopiiri, 3.12.2008, nro 4/2008, s. 6. Turku: Suomen Palloliiton Turun piiri. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.4.2010. (Arkistoitu – Internet Archive)
  35. 1 2 Palkinnot Veikkausliiga. Viitattu 19.4.2015.
  36. ↑ Tuukka Kotimäki: Tässä ovat Veikkausliigan pelaajabudjetit – yksi ylitse muiden Ilta-Sanomat. 24.3.2026. Viitattu 6.4.2026.
  37. ↑ Jalkapallo | Rahapotti on paisunut 20-kertaiseksi – silti Suomessa eletään kädestä suuhun Helsingin Sanomat. 6.4.2023. Viitattu 17.12.2023.
  38. ↑ ​Veikkausliigan tv-näkyvyys kasvaa – Myös Yle televisioi tulevan kauden huippuotteluja www.veikkausliiga.com. Viitattu 17.12.2023.
  39. ↑ ​Veikkausliigan näkyvyys kasvaa kansainvälisesti yli 100 miljoonan jalkapalloseuraajan saataville www.veikkausliiga.com. Viitattu 17.12.2023.
  40. ↑ Veikkausliigaa Ylellä 2015 – "Täysin uudenlainen tv-tuote"​ Yle Urheilu. Viitattu 21.3.2016.
  41. ↑ Veikkausliiga siirtymässä Neloselta Urheilukanavalle 13.1.2006. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 19.4.2015. Viitattu 19.4.2015.
  42. ↑ Veikkausliiga pysyy YLEllä ja Urheilukanavalla 13.1.2009. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 19.4.2015. Viitattu 19.4.2015.
  43. 1 2 Veikkausliiga poistuu Canal+:n tarjonnasta 2.4.2012. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 19.4.2015. Viitattu 27.10.2009.
  44. ↑ Uusi kanava ”Kutonen” näyttää syksyllä Veikkausliigaa 16.8.2012. Kymppipaikka. Viitattu 13.4.2013.
  45. ↑ Virtanen, Ari: Veikkausliiga näkyy aluksi vain Veikkaus-tv:ssä 2.4.2014. Helsingin Sanomat. Viitattu 4.4.2014.
  46. ↑ Veikkausliigan maksutv-sopimuksen arvo on noin 6 miljoonaa 22.9.2009. Yle Urheilu. Viitattu 14.3.2010.
  47. ↑ UrhoTV ajautui yrityssaneeraukseen 18.10.2013. Ilta-Sanomat. Arkistoitu 7.4.2014. Viitattu 4.4.2014.
  48. ↑ Jukka Vuorio: Kommentti: Yle Puhe oli kaunis radiokanava, joka kohtasi kurjan lopun pitkän kujanjuoksun jälkeen Seura.fi. 8.2.2023. Viitattu 17.12.2023.
  49. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä ”rsssf-finhist” ei löytynyt.
  50. 1 2 3 Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä ”veikkausliiga-kaudet” ei löytynyt.
  51. ↑ Finland – List of Topscorers RSSSF. Viitattu 19.4.2015. (englanniksi)
  52. ↑ Aleksandr Kokko voitti maalipörssin 25.10.2015. Veikkausliiga. Viitattu 25.10.2015.
  53. ↑ ​Pelipaikkojen parhaat 2017 nimetty 3.11.2017. Veikkausliiga. Viitattu 5.11.2017.
  54. ↑ ​HJK:n Klauss vei maalikuninkuuden - 21 maalia paras seitsemään vuoteen 28.10.2018. Veikkausliiga. Viitattu 22.12.2018.
  55. 1 2 Pelaajatilastot Veikkausliiga. Viitattu 17.1.2021.
  56. ↑ Veikkausliigan erotuomaritilasto Veikkausliiga. Viitattu 21.2.2022.
  57. ↑ Veikkausliiga Referees Across Seasons Transfermarkt. Viitattu 21.2.2022.
  58. ↑ Yleisömäärät | Kuntopuntari kuntopuntari.wordpress.com. Viitattu 22.12.2018.
  59. ↑ Veikkausliigan joukkuetilastot kaudelta 2023 Veikkausliiga.com. Veikkausliiga. Viitattu 13.4.2026.
  60. ↑ Helsingin Sanomat 26.10.2015 s. A 31Läht
  61. 1 2 Joukkuetilastot Veikkausliiga. Viitattu 29.1.2018.
  62. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä ”name” ei löytynyt.
  63. 1 2 Tilastohistoria, Yhteenveto Veikkausliiga. Viitattu 27.10.2015.
  64. ↑ MIFK-VPS 0-3:ksi SPL 25.4. Arkistoitu 29.11.2014. Viitattu 22.11.2014.
  65. ↑ HJK-RoPS 3-0:ksi SPL. Arkistoitu 10.11.2014. Viitattu 22.11.2014.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Sarelius, Joonas & Peltonen, Tuomas: Veikkausliigan tarinat ja sankarit. Helsinki: Markkinointiviestintä Kärki, 2012. ISBN 978-952-67796-0-7
  • Forsblom, Mauri: Veikkausliiga 1993. Helsinki: Suomen Palloliiton Keski-Uudenmaan piiri ry, 1993. ISSN 1236-9861
  • Forsblom, Mauri: Veikkausliiga 1994. Helsinki: Suomen Palloliiton Keski-Uudenmaan piiri ry, 1994. ISSN 1236-9861

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Veikkausliiga&oldid=24171656”