viro

Suomi

Substantiivi

viro
Kielikoodit
ISO 639-1:	et
ISO 639-2:	–
ISO 639-3:	est
Wikisanakirja
Aineisto:	Viron kieli

viro (1)

1. Virossa puhuttava itämerensuomalaisiin kieliin kuuluva suomalais-ugrilainen kieli, eesti; kielitunnus: et

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋiro/
• tavutus: vi‧ro

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	viro	–
genetiivi	viron	–
partitiivi	viroa	–
akkusatiivi	viro; viron	–
sisäpaikallissijat
inessiivi	virossa	–
elatiivi	virosta	–
illatiivi	viroon	–
ulkopaikallissijat
adessiivi	virolla	–
ablatiivi	virolta	–
allatiivi	virolle	–
muut sijamuodot
essiivi	virona	–
translatiivi	viroksi	–
abessiivi	virotta	–
instruktiivi	–	–
komitatiivi	–	viroine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	viro-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. viron kieli

albania: gjuha estoneze bulgaria: естонски englanti: Estonian hollanti: Estisch indonesia: bahasa Estonia italia: estone m. latvia: igauņu valoda liivi: ēsti kēļ pohjoissaame: esttegiella puola: estoński ranska: estonien m. ruotsi: estniska

saksa: Estnisch tanska: estisk tataari: эстон теле, eston tele, estoncä tšekki: estonsky turkki: Estonca ukraina: естонська мова f. unkari: észt nyelv venäjä: эстонский язык vepsä: estin kel' viro: eesti keel võro: eesti kiil

Liittyvät sanat

• virolainen, vironkielinen, viroksi
• Viro
• eesti

Johdokset

• verbit: virontaa

Yhdyssanat

• kirjaviro

Aiheesta muualla

• viro Kielitoimiston sanakirjassa
• viro Tieteen termipankissa

Esperanto

Substantiivi

viro (yks. akk. viron; mon. viroj, mon. akk. virojn)

1. mies

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: virino

Ido

Substantiivi

viro (yksikön akkusatiivi viron; monikko viri, monikon akkusatiivi virin)

1. mies

Latina

Substantiivi

virō

1. yksikön datiivimuoto sanasta vir
2. yksikön ablatiivimuoto sanasta vir

Novial

Substantiivi

viro

1. mies