Syyskuun 14. päivänä Kajaanin kaupunginteatterin isolla näyttämöllä ensi-iltansa saa seitsemän vuoden tauon jälkeen musikaali._ Liekeissä!_-musikaalissa kuullaan kaikki Elvis Presleyn tunnetuimmat kappaleet.
Suomen kantaesityksen saa puolestaan lokakuussa draama Katoava maa. Teatterisyksyn uusi avaus on Pakko nauraa -klubi, joka yhdistää improa, musiikkia ja sketsiviihdettä. Keväällä käynnistyneet Punkkua ja puhetta -klubit saavat myös jatkoa yhdellä alustuksella.
Kiertueohjelmistossa ensi-iltaan tulee nuorille suunnattu Sofian maailma -esitys, joka käy tunnissa dekkarimaisesti läpi lähes kokonaan filosofisen aatehistorian. Lisäksi ohjelmistossa on lapsille Peukaloisen retket, Punahilkka, Seitsemän veljestä ja jouluinen Tantta-tonttu, joka vierailee päiväkodeissa joulun alla.
Ohjaaja Hanna Kirjavaisen mukaan laajan tarjonnan avulla pyritään tavoittamaan kaikkia ihmisryhmiä sekä se yleisö, joka ei välttämättä tavallisesti teatteriin astu.
- Olemme lähteneet siitä, että nyt tai ei koskaan, että nyt tämän on pakko onnistua. Meidän pitää jollain tavalla vastata siihen kutsuun, mitä kainuulaiselta katsojalta tulee. Mielestäni tämä kattaus, jossa on kevyempää ohjelmistoa ja toisaalta taiteellisesti korkeatasoisia ja kunnianhimoisia kantaesityksiä, me pääsemme sellaiseen kokonaisuuteen, joka miellyttää sekä katsojia että meitä taloa ja taiteilijoita.
Ihmiselämän monet puolet näyttämöllä
Satu Rasilan käsikirjoittama ja Eino Saaren ohjaama Katoava maa -näytelmä on ohjaajan mukaan suuri kotimainen rakkaustarina. Kajaanissa Suomen kantaesityksen saavan Katoavan maan pääosassa on Alzheimer-diagnoosin saanut 68-vuotias Helena ja hänen aviomiehensä, 73-vuotias Aarne.
- Tarina kertoo heidän avioliitostaan ja muisteloistaan, joita palautuu aika traagisellakin tavalla mieleen, asioita joista on vaiettu. Tarina kertoo myös kestävästä rakkaudesta, joka on näiden ihmisten välillä säilynyt kaikkien vaikeuksien, ilojen ja surujen jälkeen. Se on todellista rakkautta, kertoo vanhaa Helenaa näyttelevä Katriina Hänninen.
Hänninen kertoo, että rooliin pureutuminen oli hyvin henkilökohtaista, sillä hänen äitinsä sairastaa alzheimerin tautia.
On mielenkiintoista pureutua aiheeseen, joka on lähellä omaa itseä.
- On mielenkiintoista pureutua aiheeseen, joka on lähellä omaa itseä. Olen huomannut, että siinä on myös iloisia asioita. Siinä voi löytää myös huumoria ja todella syvää keskinäistä lämpöä äidin ja minun välillä, vaikka muisti on jo mennyt. Myös näytelmässä on paljon komiikkaa ja tilannekomiikkaa. Oikeastaan näytelmää voisi kuvailla tragikomediaksi.
Vanhaa Aarnea näyttelevän Janne Kinnusen mukaan aika vaikean teeman käsittelyyn on juuri nyt oikea.
- Siitä on yllättävän vähän tehty mitään ja nyt siihen on ruvettu heräämään, onhan alzheimer yksi suurimmista kansansairauksista tällä hetkellä. On tärkeää, että ollaan nyt tässä hetkessä kiinni.
Lihaa luiden ympärille
Katoavan maan harjoitukset aloitettiin jo viime keväänä. Kesän ajan on pidetty taukoa ja harjoituksia jatketaan jälleen syksyllä.
- Uskon, että tässä näytelmässä tauko palvelee, koska asiat ovat isoja, ja ne vaativat aikaa maadottua ja muuttua lihaksi. Keväällä saimme näytelmän melkein valmiiksi, nyt pitää vain sukeltaa uudelleen veteen, Kinnunen toteaa.
Näyttelijäpari toivoo, että kainuulaisyleisö löytää runsaana tiensä näytelmän ääreen, joka käsittelee tärkeitä aiheita.
Ainakin minä näyttelijänä olen kokenut, että elämässä on tärkeitä asioita, joiden takia kannattaa elää.
- Näytelmässä ihmiselämän monenlaiset puolet valotetaan hyvin tarkkaan, Hänninen kertoo.
- Tässä puhutaan niin isoista asioista. Ainakin minä näyttelijänä olen kokenut, että elämässä on tärkeitä asioita, joiden takia kannattaa elää, Kinnunen komppaa.
Hännisen ja Kinnusen lisäksi näytelmässä esittävät nuoria Helenaa ja Aarnea Satu Lipponen ja Mika Silvennoinen.
