Muhkeat voittosummat houkuttelevat kansainvälisiä laulajia kilpailemaan Suomeen. Samaan aikaan kuulemme uutisista harva se päivä uusista leikkauksista ja monella on rahat tiukassa. Yhteiskunnasta löytyy kuitenkin oma alueensa, jota leikkauspäätökset eivät koske.
Mirjam Helin -laulukilpailulla on vakaa rahatilanne, josta isot palkintorahat osaltaan kielivät. Vuonna 2024 kilpailu jakaa voittajille yhteensä 190 000 euroa. Laulukilpailun isot palkintosummat houkuttelevat kansainvälisesti parhaat nuoret laulajat paikalle.
Poliittiset tuulet tai leikkaukset eivät heiluttele itsenäisesti rahoitettua kilpailua. Rahat ovat peräisin Suomen kulttuurirahastolle tehdystä lahjoituksesta, joka on laitettu poikimaan. Lahjoittaja on määritellyt, että varoja voi käyttää laulutaiteen ja muidenkin säveltaiteiden edistämiseen, esimerkiksi järjestämällä säännöllisesti laulukilpailuja.
Suuret setelit ovat peräisin naiselta nimeltä Mirjam Helin (1911-2006).
Hän oli suuri laulun rakastaja ja ammattilainen, joka testamenttasi varansa nimeään kantavan laulukilpailun järjestämiseen.
Tämä juttu kertoo Helinin mielenkiintoisesta elämästä ja hänen suurlahjoituksestaan.
Lahjoituksen myötä Mirjam Helinin nimi on piirtynyt lähtemättömästi kansainväliseen laulukulttuuriin.
Mirjam Helinillä oli lapsesta saakka kova palo laulaa
Mirjam Helin hän sai työtarjouksia kansainvälisiltä oopperalavoilta, ja janosi laulajan uraa, mutta jätti ne väliin. Isä ja aviomies eivät kannattaneet nuoren naisen ammatinvalintaa.
Heille ammattilaulajan työhön kuuluva alituinen matkustaminen ja asuminen ulkomailla oli punainen vaate.
Mirjam Helin muisteli miehensä reaktioita elämäkertakirjassaan. Vaimonsa seurassa viihtyvä puoliso halusi viettää mahdollisimman paljon aikaa yhdessä.
– Kysymys ei ollut niinkään mustasukkaisuudesta kuin siitä, että hän ei olisi kestänyt pitkiä eroja.
Helin keskitti tarmokkuutensa laulun opettamiseen Viipurin musiikkiopistossa Lahdessa ja Sibelius-Akatemiassa.
Mirjam Helinillä oli omaa varallisuutta ja perintö
Lapsettomaksi jäänyt Mirjam Helin teki miehensä Hans Helinin kanssa testamentin, jonka mukaan rahat tulee käyttää kulttuurin hyväksi. Kun Helinin aviomies ja hänen isänsä Oskar Rokkanen kuolivat vuonna 1973, Helin pohti, mitä perinnöllään tekisi.
Koska laulu oli lähellä Helinin sydäntä, hän päätti lahjoittaa rahat laulukilpailun järjestämiseen. Hän antoi Suomen kulttuurirahastolle neljä miljoonaa markkaa vuonna 1981.
Katsoin, että en tarvitse niitä, kun minä olen yksi ihminen.
Jos Mirjam Helinillä olisi ollut lapsia, hän olisi jättänyt rahansa jälkikasvulleen. Vuonna 1999 Itse asiassa kuultuna -ohjelman haastattelussa Helin kertoi lahjoituksestaan. Hän oli tullut siihen johtopäätökseen, että hän ei tarvitse rahoja.
Mirjam Helin menehtyi 95-vuotiaana vuonna 2006. Tuolloin laulukilpailu sai lisää rahaa, koska Helin oli tehnyt testamentin säätiön hyväksi.
Laulukilpailun vakaasta taloustilanteesta huolimatta budjetilla on rajat
Mirjam Helin -laulukilpailua pyörittää yksityinen säätiö, jonka talous ei ole riippuvainen valtion kulttuuripolitiikan vaihteluista, laulukilpailun päällikkö Päivi Loponen-Kyrönseppä kertoo.
Helinin lahjoittamat rahat on laitettu poikimaan ja kilpailun järjestämiseen käytetään vain osa vuosittaisista tuotoista. Silti Loponen-Kyrönseppä sanoo, ettei Mirjam Helin -kilpailu kylve rahassa.
– Olen viettänyt unettomia öitä pohtien, riittävätkö rahat. Budjetilla on aina rajat.
Tuotoista käytetään vain osa kisojen järjestämiseen, koska rahasto jakaa myös apurahoja laulajille ja muullekin säveltaiteelle. Vuodesta 2024 kilpailuja käydään aiemman viiden vuoden sijaan kolmen vuoden välein. Kilpailun tulevaisuus näyttää lupaavalta.
Mirjam Helin -laulukilpailun finaalia voi seurata 12.6. klo 18.30 suorana Yle Areenassa.
