Hoitolaitoksissa tänä talvena julki tulleet vanhusten epätavalliset kuolemantapaukset ovat hoitajien mukaan vain jäävuoren huippu.
Työntekijäliitosta kerrotaan, että läheltä piti -tilanteet ovat lisääntyneet vanhustenhoidossa. Vaaratilanteista raportoidaan esihenkilöille, mutta valtaosa ei koskaan tule yleiseen tietoon.
Näin tapahtui tammikuussa Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla.
Muistisairas vanhus pääsi livahtamaan auki jääneestä ovesta ikäihmisten kuntoutusyksikössä. Ulkona oli katoamishetkellä kymmenen asteen pakkanen.
Oulun poliisi tiedotti tuntien etsintöjen jälkeen vanhuksen löytyneen elossa. Sitä ei uutisoitu, että vanhus kuoli myöhemmin.
Poliisi vahvistaa tutkivansa tapausta tällä hetkellä kuolemansyyntutkintana.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen palvelualuejohtaja Hannele Pöykiö kertoo, että hyvinvointialue on reagoinut tapaukseen.
– Olemme käynnistäneet toimenpiteet tavoitteena varmistaa, ettei vastaavia tapauksia pääse tapahtumaan missään toimintayksiköissämme.
Tapausten määrä on poikkeuksellinen
Mediassa on uutisoitu aiemmin neljästä tänä talvena tapahtuneesta vanhuksen kuolemantapauksesta. Tapaukset ovat sattuneet Uudessakaupungissa, Espoossa, Ivalossa ja Turussa.
Lupa- ja valvontavirasto pitää tapausten määrää poikkeuksellisena.
Poliisin lisäksi myös Onnettomuustutkintakeskus tutkii hoivakotien kuolemantapauksia. Viestintäpäällikkö Tiina Bieber sanoo, että kolmen tutkinnassa olevan tapauksen lisäksi tutkintaan voidaan liittää myöhemmin muitakin tapauksia.
Yle keräsi tätä juttua varten kokemuksia vanhustenhoidossa työskenteleviltä. Työstään kertoi yli 50 henkilöä eri puolilta Suomea. Yle haastatteli tarkemmin seitsemää. Heidän sitaattejaan voit lukea tästä jutusta.
Haastateltavat eivät esiinny nimillään, koska epäkohdista puhuminen voisi hankaloittaa heidän asemaansa töissä. Heidän henkilöllisyytensä on Ylen tiedossa.
Heille, joille nämä ikävät tapaukset ovat sattuneet, toivotan voimia. Tällä hetkellä se olisi voinut käydä kenelle tahansa työntekijälle.
Läheltä piti -tilanteita jatkuvasti
Hoitajat pitävät syynä vaaratilanteiden lisääntymiseen hoitajamitoituksen laskemista. Mitoitusta laskettiin 0,65:sta 0,60:teen viime vuoden alussa. Hoitajamitoituksella tarkoitetaan hoitohenkilökunnan määrää suhteessa hoidettaviin.
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Super vahvistaa hoitajien huolen. Superin puheenjohtaja Päivi Inberg sanoo, että yhteydenotot kentältä alkoivat lisääntyä viime syksynä. Nyt niitä tulee päivittäin.
Jos olet työparin kanssa hoitamassa kahden autettavaa asukasta, niin kyllähän sen tiedostaa koko ajan, että siellä ovat kaikki muut yksinään.
Ammatillisen edunvalvonnan asiantuntija Elina Kiuru Superista sanoo, että vanhusten epäselvät kuolemantapaukset hoitolaitoksissa eivät tulleet ammattiliitolle yllätyksenä.
– Meille tulee tosi paljon viestejä, että työpaikoilla on jatkuvasti läheltä piti -tilanteita. On viime tipassa pystytty ehkäisemään kaatuminen, asiakkaiden välinen yhteenotto tai tippuminen tuolilta.
Videolla Superin asiantuntija Tarja Pajunen kertoo, että hoitajilla on velvollisuus ilmoittaa vaaratapahtumista. Hänen mukaansa osa hoitajista kokee, ettei epäkohtiin puututa.
Hälytyksiin ei ehditä aina vastata
Vanhuksen kuristuminen kuoliaaksi turkulaisessa hoivakodissa aiheutti keskustelua muistisairaiden rajoittamisesta.
40 vuotta alalla työskennellyt hoitaja kertoo, että rajoittaminen on yleistynyt, koska vanhukset ovat aiempaa huonokuntoisempia, eikä turvallisuutta pystytä muuten takaamaan.
Vaihtoehtona on, että muistisairas lähtee kävelemään, kun ei muista, ettei pysty kävelemään, kaatuu ja murtaa lonkkansa. Hoitajat miettivät todella, miten pitäisi toimia!
Rajoittamista koskevat tiukat määräykset. Esimerkiksi haaravyössä olevaa ihmistä ei saisi jättää ilman valvontaa.
Hoitajien mukaan näin joudutaan kuitenkin usein tekemään, koska työvuorossa saattaa olla ainoastaan kaksi hoitajaa ja useita kahden autettavia asukkaita.
– Kun asiakkaat ovat entistä haasteellisempia, hoitajien aika ei riitä kaikkeen. Sitten joutuu toimimaan arvojen vastaisesti ja tavallaan rikkomaan lakia, ammattiliitto Superin Elina Kiuru kuvailee.
Hoitajat kertovat, että kiireen takia asukkaiden hälytyksiin ei välttämättä ehditä reagoida.
Olen nähnyt, miten asukkaalta, joka hälyttää apua monta kertaa päivässä, otetaan turvaranneke pois, ettei hän pystyisi painamaan sitä.
Sairauspoissaoloja on hoitajien mukaan paljon, ja niitä paikkaavat monesti kokemattomat ja kielitaidottomat sijaiset. Puolet haastatelluista hoitajista mainitsi tämän lisänneen vaaratilanteita.
Vuoroissa työskentelee usein ulkomaalaistaustaisia, joiden kielitaito on puutteellinen. Hoito-ohjeet eivät ole selvillä, ruoka-aineallergioita ei ymmärretä eikä osata käyttää oikein apuvälineitä, kuten henkilönostinta tai happipulloa.
THL:llä ei tietoa hoitajamitoituksen vaikutuksista
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos seuraa vanhuspalvelujen hoidon laatua niin sanotun RAI-järjestelmän avulla. Viimeisimmät seurantatiedot ovat vuodelta 2024, jolloin hoitajamitoitus oli nykyistä korkeampi.
THL:n mukaan hoidon laatu vaihteli suuresti eri puolilla maata hyvinvointialueittain.
THL ei voi vielä arvioida, onko tilanteessa tapahtunut muutoksia vuoden 2024 jälkeen, kertoo kehittämispäällikkö Katri Kakko.
Hänen mielestään työntekijöiden huolta hoitajamitoituksesta ei voi kuitenkaan vähätellä.
– Kokemukset täytyy ottaa vakavasti, koska kentän viesti on tosi tärkeää.
Lääkehoidon virheet ovat lisääntyneet sen jälkeen, kun hoitajamitoitusta laskettiin. Teemme jokaisesta tapauksesta poikkeamailmoituksen, mutten tiedä, johtavatko ne mihinkään.
Vuonna 2024 vanhusten ympärivuorokautisen hoivan yksiköistä 94 prosenttia täytti tuolloisen lakisääteisen hoitajamitoituksen 0,65.
Huhtikuussa 2025 yksiköistä vain 37 prosenttia noudatti vanhaa mitoitusta.
– Tämä kertoo siitä, että lain antama mahdollisuus mitoituksen vähentämiseen otettiin aika aktiivisesti käyttöön, THL:n kehittämispäällikkö Katri Kakko sanoo
Asukkaat pitäisi nostaa joka päivä sängystä ylös, oli heidän fyysinen kuntonsa minkälainen tahansa. Tätä emme pysty läheskään aina toteuttamaan.
Jokainen ateria kirjattava
Hoitajien mukaan työaikaa kuuluu enenevissä määrin kirjaamiseen. Se on nykyisin entistä tarkempaa, mikä on valvonnan kannalta hyvä asia. Toisaalta se on pois hoitotyöstä.
Esimerkiksi sängyn laitojen nosto katsotaan rajoittamistoimenpiteeksi. Siksi laitojen nostot ja laskut on joka kerta kirjattava.
Samoin hoitajien mukaan vaaditaan jokaisen syödyn aterian, vessassa käynnin ja kuivituksen kirjaamista.
Mitoituksen laskusta on reilu vuosi. Hoitajat ovat uupuneita, kuormittuneita ja turhautuneita. Väsymys alkaa näkyä tapaturmina ja virheinä.
